{"id":297403,"date":"2026-07-09T19:19:21","date_gmt":"2026-07-09T19:19:21","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/297403\/"},"modified":"2026-07-09T19:19:21","modified_gmt":"2026-07-09T19:19:21","slug":"tuttu-klassikkokirja-nousi-karkeen-kun-sadat-vastasivat-ylen-kyselyyn-itkettavista-kirjoista-kulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/297403\/","title":{"rendered":"Tuttu klassikkokirja nousi k\u00e4rkeen, kun sadat vastasivat Ylen kyselyyn itkett\u00e4vist\u00e4 kirjoista | Kulttuuri"},"content":{"rendered":"

\u201dAleksin kuoleman kohdalla itkin \u00e4\u00e4neen niin, ett\u00e4 kissa s\u00e4ik\u00e4hti. Itkin y\u00f6n pimein\u00e4 tunteina pitk\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n

N\u00e4in kertoo yksi Ylen kyselyyn vastannut lukija kirjasta, joka on saanut h\u00e4net itkem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 on V\u00e4in\u00f6 Linnan<\/strong> T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla -romaanitrilogia. Se sai eniten mainintoja kyselyss\u00e4, jossa pyydettiin kertomaan kirjasta, joka on saanut kyynelehtim\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Saimme reilut 330 vastausta kyselyyn. Vastauksissa mainittiin yli kaksisataa eri kirjaa.<\/p>\n

Toiseksi sijoittui Ulla Lena-Lundbergin<\/strong> Finlandia-palkittu J\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kolmannen sijan jakoivat tasapistein k\u00e4\u00e4nn\u00f6sromaanit: Hanya Yanagiharan<\/strong> Pieni el\u00e4m\u00e4 ja Lisa Ridz\u00e9nin<\/strong> Kurjet lent\u00e4v\u00e4t etel\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

1. V\u00e4in\u00f6 Linna: T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla 1\u20133\"V\u00e4in\u00f6<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Trilogia on ilmestynyt vuosina 1959\u20131962. Kuva: WSOY<\/p>\n

Kyselyss\u00e4 ensimm\u00e4isen sijan napannut V\u00e4in\u00f6 Linnan T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla kuvaa lukijoiden mukaan Suomen sis\u00e4llissodan raakuuksia ja henkil\u00f6iden kohtaloita itkett\u00e4v\u00e4n koskettavasti.<\/p>\n

Juho Kulmakorpi<\/strong> herkistyi kirjasta el\u00e4m\u00e4ntilanteensa kautta. Is\u00e4n\u00e4 sodasta ja sen julmuuksista lukeminen oli pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Varsinkin kohtaus, jossa Akseli ja Elina menev\u00e4t juna-asemalle hakemaan yhden poikansa ruumista ja selvi\u00e4\u00e4kin, ett\u00e4 poikia on kaatunut kaksi, pys\u00e4ytti. Kuvaus Akselin tuskasta ja voimattomuudesta, kun mit\u00e4\u00e4n ei ole teht\u00e4viss\u00e4 saadakseen poikansa takaisin, herkisti ja laittoi ajattelemaan omia lapsia.<\/p>\n

My\u00f6s Fanni Lehdossa<\/strong> vuoden 1918 tapahtumat her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t voimakkaita tunteita. H\u00e4nest\u00e4 Linna kirjoittaa \u201dSuomen l\u00e4hihistorian h\u00e4pe\u00e4pilkusta\u201d tavalla, joka tulee iholle. Lehdon oma isoisois\u00e4 oli Hennalassa ja selvisi sielt\u00e4 hengiss\u00e4.<\/p>\n

Pikkuveljeni nimi on Aleksi, joten kuvittelen kirjaa lukiessani Aleksin t\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6iseksi. Aleksin kuoleman aavisti jo kauan, mutta loppuun saakka toivoin, ettei sit\u00e4 tapahtuisi. Niin syv\u00e4sti kiinnyin t\u00e4h\u00e4n fiktiiviseen, mutta silti todelliseen hahmoon, ett\u00e4 rukoilin lukiessani, ettei t\u00e4lle tapahtuisi mit\u00e4\u00e4n pahaa. Aleksin kuoleman kohdalla itkin \u00e4\u00e4neen niin, ett\u00e4 kissa s\u00e4ik\u00e4hti. Itkin y\u00f6n pimein\u00e4 tunteina pitk\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 oli iso oikean el\u00e4m\u00e4n prosessi k\u00e4ynniss\u00e4, ja kirja toimi monenlaisten tunteiden purkamisen apuv\u00e4lineen\u00e4.<\/p>\n

2. Ulla-Lena Lundberg: J\u00e4\u00e4\"Kirjan<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Ruotsinkielinen alkuteos Is, 2012, suom. Leena Vallisaari. Kuva: Teos<\/p>\n

Suomenruotsalaisen Ulla-Lena Lundbergin saaristoon sijoittuva romaani Is (J\u00e4\u00e4) sai vuonna 2012 Finlandia-palkinnon. 2023 lukijat \u00e4\u00e4nestiv\u00e4t sen kaikkien aikojen Finlandia-voittajaksi.<\/p>\n

Romaanin pohjalta on my\u00f6s s\u00e4velletty ooppera<\/a>, joka kantaesitettiin vuonna 2019.<\/p>\n

Kyselyyn vastannut Henna Tyynismaa<\/strong> muistelee, ettei ennen J\u00e4\u00e4n lukemista ollut itkenyt kirjan takia.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kirjan luettuani itkin monena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, ehk\u00e4 jopa kolmen viikon ajanjaksolla. Oli niin surullista ajatella, kuinka perheen \u00e4iti jatkoi toimiensa suorittamista pys\u00e4htym\u00e4tt\u00e4, vaikka mies kuoli. J\u00e4lkik\u00e4teen ajatellen olisi pit\u00e4nyt tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 kirjassa tapahtuu, kun sen nimi on J\u00e4\u00e4, mutta en ollut halunnut uskoa mit\u00e4\u00e4n pahaa tapahtuvan t\u00e4lle perheelle.<\/p>\n

Toinen vastaaja, Aino Laurinen<\/strong>, kuvailee vastauksessaan, ett\u00e4 itkeminen Lundbergin kirjan \u00e4\u00e4rell\u00e4 oli poikkeuksellisen voimakasta.<\/p>\n

En ole koskaan kirjaa lukiessa itkenyt niin v\u00e4kivaltaisen pohjattoman paljon kuin kohdassa, jossa pappi hukkuu. Olin silloin k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 anoppini luona, ja h\u00e4n juoksi pel\u00e4styneen\u00e4 katsomaan, mik\u00e4 minulla on h\u00e4t\u00e4n\u00e4. En pystynyt itkultani puhumaan ja osoitin vain kirjaa parkuen.<\/p>\n

3.Hanya Yanagihara: Pieni el\u00e4m\u00e4\"Kirjan<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

A Little Life ilmestyi englanniksi 2015, suom. Arto Schroderus. Kuva: Tammi<\/p>\n

Minulla on tapana testata kyselylomakkeen toimivuutta vastaamalla siihen itse. T\u00e4m\u00e4n kirjan tiedot naputtelin empim\u00e4tt\u00e4 lomakkeeseen. Kirjan lukeminen oli ihanaa ja tuskallista. V\u00e4lill\u00e4 oli pakko pit\u00e4\u00e4 taukoa.<\/p>\n

Yhdysvaltalaiskirjailija Hanya Yanagiharan romaani Pieni el\u00e4m\u00e4 kertoo nelj\u00e4st\u00e4 New Yorkiin muuttavasta opiskelukaverista. Yksi heist\u00e4 on Jude, jonka traumaattinen lapsuus alkaa avautua karmealla tavalla j\u00e4rk\u00e4lem\u00e4isen 945-sivuisen kirjan edetess\u00e4.<\/p>\n

Dmitri Suomalaiselle<\/strong> Pieni el\u00e4m\u00e4 on ollut ainoa kirja, jota lukiessa h\u00e4n on itkenyt.<\/p>\n

Yhdess\u00e4k\u00e4\u00e4n kirjassa ei kuvata surua ja tuskaa yht\u00e4 taitavasti. Kirjan lopussa kaikki on hyvin, mutta todellisuudessa mik\u00e4\u00e4n ei ole hyvin, ja p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 tiedostaa, ett\u00e4 ei tule koskaan ehj\u00e4ksi. Se puhutti ja itketti.<\/p>\n

Tammella suomennoksen aikanaan toimittanut Johanna Harkkila<\/strong> kirjoittaa kyynelehtineens\u00e4 viel\u00e4 viidennell\u00e4 lukukerralla.<\/p>\n

Kyselyyn vastannut Fiona Syr\u00e9n<\/strong> puolestaan ker\u00e4si itkuisia lukukertoja nelj\u00e4.<\/p>\n

Yanigahara kirjoittaa hahmoja, jotka tuntuvat todellisemmilta kuin mink\u00e4\u00e4n muun kirjan hahmot! Nelj\u00e4n p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n rankat tarinat viilt\u00e4v\u00e4t syv\u00e4sti, ja nelj\u00e4s lukukerta itketti aivan yht\u00e4 paljon kuin ensimm\u00e4inenkin.<\/p>\n

Lisa Ridz\u00e9n: Kurjet lent\u00e4v\u00e4t etel\u00e4\u00e4n\"Kirjan<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Tranorna flyger s\u00f6derut ilmestyi ruotsiksi 2024, suom. Sirkka-Liisa Sj\u00f6blom. Kuva: Tammi<\/p>\n

Jaetulle kolmannelle sijalle ylsi Lisa Ridz\u00e9nin<\/strong> tarina pohjoisruotsalaisen vanhan miehen viimeisist\u00e4 elinp\u00e4ivist\u00e4.<\/p>\n

Lukijoita kirjassa itketti sen aito kuvaus yksin\u00e4isyydest\u00e4, ihmissuhteista ja lemmikin t\u00e4rkeydest\u00e4.<\/p>\n

Henna M\u00e4kel\u00e4\u00e4<\/strong> riipaisivat my\u00f6s mm. vanhenemisen ja muistisairauden teemat. H\u00e4n osti kirjan ty\u00f6matkalle, mutta ei lopulta voinut lukea sit\u00e4 julkisilla paikoilla, koska alkoi aina heti itke\u00e4.<\/p>\n

Tuntui kuin olisi lukenut tarinaa omasta perheenj\u00e4senest\u00e4. Teemat is\u00e4suhteesta, rakkaudesta koiraan perheenj\u00e4senen\u00e4, luonnossa kulkemisesta ja perheenj\u00e4senen muistisairaudesta koskettivat isosti. Ehk\u00e4 kaunein ja koskettavin kirja, jonka olen koskaan lukenut. Viimeiset sivut olivat l\u00e4hes mahdottomia lukea itkun vuoksi. Etenkin kuvaukset koiran roolista el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olivat niin arkisen kauniita ja niin osuvasti ilmaistu, ett\u00e4 syd\u00e4mess\u00e4 tuntuu edelleen. Puhumattakaan j\u00e4yh\u00e4n is\u00e4n j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 j\u00e4ljist\u00e4 ja vaikeudesta ilmaista omalle lapselle t\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkeydest\u00e4.<\/p>\n

5. Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa\"Kirjan<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

A Thousand Splendid Suns julkaistiin 2007, suom. Kristiina Savikurki. Kuva: Otava<\/p>\n

Tuhat loistavaa aurinkoa -romaanin on kirjoittanut Afganistanin Kabulissa syntynyt Khaled Hosseini.<\/strong><\/p>\n

Afgaaninaisten k\u00e4rsimyksen kuvaus j\u00e4rkytti kyselyyn vastanneita lukijoita syv\u00e4sti. Nimimerkki Lukutoukka kirjoitti, ett\u00e4 \u201dkaduttaa ja ei kaduta, ett\u00e4 luin kirjan \u2013 siit\u00e4 j\u00e4i syv\u00e4 trauma\u201d.<\/p>\n

Kirjan lukeminen her\u00e4tti Konstassa<\/strong> auttamisen halun.<\/p>\n

Vaikka kirja oli alusta loppuun surullinen, oli siin\u00e4 koko ajan pieni toivonkipin\u00e4, ett\u00e4 asiat k\u00e4\u00e4ntyisiv\u00e4t parhain p\u00e4in. N\u00e4in ei kuitenkaan k\u00e4ynyt. Viel\u00e4 traagisemmaksi kaiken teki, kun tiesi kirjassa kuvattujen fiktiivisten kohtaloiden olevan edelleen monille afganistanilaisille naisille todellisuutta. Muistan lahjoittaneeni rahaa jollekin j\u00e4rjest\u00f6lle, kun sain kirjan loppuun.<\/p>\n

Ebba<\/strong> Junttila<\/strong> luki kirjan 14-vuotiaana. Se muutti h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

Tukehduttavan kaunista ja todentuntuista kuvausta kahden naisen tarinasta sodan raatelemassa Afganistanissa. Itkin monessa kohtaa \u2013 niin kirjan kuvaamalle v\u00e4kivallalle, toivottomuudelle ja raadollisuudelle kuin sen elollisuudelle ja lohdullisuudellekin. Joskus itken edelleen kirjaa ajatellessani, vaikka sen lukemisesta on useampi vuosi. Se musersi 14-vuotiaassa minussa jotakin, mutta avasi my\u00f6s silm\u00e4t sellaisille asioille, joita silloinen min\u00e4 ei viel\u00e4 tiennyt tai ymm\u00e4rt\u00e4nyt. Koen, ett\u00e4 tuon kirjan j\u00e4lkeen tapani katsoa el\u00e4m\u00e4\u00e4(ni) on nyrj\u00e4ht\u00e4nyt perustavanlaatuisella tavalla.<\/p>\n

6. Saara Salminen: Vendi \u2013 Jotta muut tyt\u00f6t p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t kotiin\"Kirjan<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kirja ilmestyi maaliskuussa. Kuva: Into<\/p>\n

15-vuotias Vendi joutui raa’an henkirikoksen uhriksi Valkeakoskella. Murhatun tyt\u00f6n tarinan kirjoitti kirjaksi h\u00e4nen t\u00e4tins\u00e4 Saara Salminen<\/strong>.<\/p>\n

Suvi Koposen<\/strong> mielest\u00e4 kirja oli lukukokemuksena kaunis ja kammottava. H\u00e4nest\u00e4 naisiin kohdistuvan v\u00e4kivallan takia maassamme pit\u00e4isi julistaa kansallinen h\u00e4t\u00e4tila ja k\u00e4yd\u00e4 laajaa aiheesta yhteiskunnallista keskustelua.<\/p>\n

Kirja vy\u00f6ryi p\u00e4\u00e4lle kuin hy\u00f6kyaalto. Sit\u00e4 sattui lukea, mutta lukemista ei voinut lopettaa, niin t\u00e4rke\u00e4lt\u00e4 se tuntui. Itketti ihmisen julmuus toista kohtaan. Ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kyseisen henki- ja seksuaalirikoksen tekij\u00e4n julmuus ja itsekkyys, vaan my\u00f6s Suomen oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t. Itketti ihmisten kommentit, empatiakyvytt\u00f6myys, syd\u00e4mett\u00f6myys. Itketti, ettei naisvihaa ja naisiin kohdistuvaa v\u00e4kivaltaa oteta ainakaan Suomessa tosissaan eik\u00e4 mittakaavaa ymm\u00e4rret\u00e4. Itketti, ett\u00e4 uhri olisin voinut olla min\u00e4 tai joku naispuolinen l\u00e4heiseni.<\/p>\n

7. Gavriil Trojepolski: Bim Mustakorva\"Kirjan<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4nkielinen Belyi Bim \u2013 t\u0161ornoje uho ilmestyi 1971, suom. Lidia Iltanen. Kuva: Katri Henriksson \/ Yle<\/p>\n

1970-luvun lopulla elokuvateatterit t\u00e4yttyiv\u00e4t silmi\u00e4\u00e4n pyyhkivist\u00e4 ihmisist\u00e4, kun sotaveteraanin ja koiran yst\u00e4vyydest\u00e4 kertova neuvostoelokuva Bim Mustakorva py\u00f6ri ohjelmistossa.<\/p>\n

Gavriil Trojepolskin<\/strong> samannimiseen romaaniin perustuvan elokuvan n\u00e4ki sen ilmestymisvuonna yli 20 miljoonaa katsojaa, mutta my\u00f6s kirja oli suosittu.<\/p>\n

Jotkut kirjan lukijat olivat vasta lapsia. Kati Aho<\/strong> oli yksi heist\u00e4.<\/p>\n

Ihmisen ja el\u00e4imen v\u00e4linen yhteys itkett\u00e4\u00e4 aina. Olin lapsi, joka luki todella paljon, ja t\u00e4m\u00e4 on j\u00e4tt\u00e4nyt yhdenlaisen j\u00e4ljen lapsen mieleen.<\/p>\n

8.Tomi Kontio: Koira nimelt\u00e4\u00e4n Kissa hyv\u00e4stelee yst\u00e4v\u00e4n\"Kirjan<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Palkittu kirja julkaistiin 2025. Kuva: Siltala<\/p>\n

Kyselyn kahdeksannelle sijalle ylsi tasapistein kolme kirjaa.<\/p>\n

Moni aikuinen kyynelehtii lukiessaan lapsille \u00e4\u00e4neen iltaisin, mutta osa lukee lastenkirjallisuutta my\u00f6s omaksi ilokseen.<\/p>\n

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian viime syksyn\u00e4 voittanut Koira nimelt\u00e4\u00e4n Kissa hyv\u00e4stelee yst\u00e4v\u00e4n on Tomi Kontion<\/strong> yst\u00e4vyytt\u00e4 ja luopumista kuvaava kirja. Vastaajien joukosta t\u00e4m\u00e4n kirjan lukijoiksi ilmoittautuivat esimerkiksi yksi 82-vuotias ja yksi \u201dviisikymppinen t\u00e4ti\u201d.<\/p>\n

Jenni Saarinen<\/strong> puolestaan kirjoittaa lukeneensa lapsilleen kaikki kirjasarjan aiemmin ilmestyneet kirjat. Kirjoissa yksin\u00e4isyytt\u00e4, kodittomuutta, ulkopuolisuutta ja kuolemaa kuvataan Saarisen mukaan kauniisti, koskettavasti, lempe\u00e4sti ja naurattavasti.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6sosa sai minut nieleskelem\u00e4\u00e4n kyyneleit\u00e4 ja itkem\u00e4\u00e4n monena iltana. Luin kirjaa 7-vuotiaalle iltasatuna, ja kirja sai meid\u00e4t keskustelemaan mm. kuolemasta, ik\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja yst\u00e4vyydest\u00e4. Kirjassa \u201dpuliukko\u201d N\u00e4\u00e4t\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 kuolemansa l\u00e4hestyv\u00e4n ja pyyt\u00e4\u00e4 el\u00e4inyst\u00e4v\u00e4t saattajikseen. N\u00e4\u00e4t\u00e4 neuvoo ja lohduttaa yst\u00e4vi\u00e4\u00e4n ja muistuttaa, ett\u00e4 he eiv\u00e4t koskaan j\u00e4\u00e4 yksin. On virkist\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lastenkirjassa puliukko ja sekaroituinen koira ovat p\u00e4\u00e4henkil\u00f6in\u00e4.<\/p>\n

Sally Salminen: Katrina\"Kirjan<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Ruotsinkielinen alkuteos julkaistiin 1936. Juha Hurme suomensi kirjan uudelleen 2018. Kuva: Teos<\/p>\n

1936 ilmestynyt esikoisromaani Katrina oli monella tavalla poikkeuksellinen kirja. Sen kirjoittaja oli Ahvenanmaalta New Yorkiin muuttanut nuori Sally Salminen<\/strong>, joka kirjoitti kirjaa iltaisin ja \u00f6isin ollessaan siell\u00e4 kotiapulaisena.<\/p>\n

Kirjan k\u00e4sikirjoitus voitti Pohjoismaisen romaanikilpailun, se k\u00e4\u00e4nnettiin yli 50 kielelle ja siit\u00e4 otettiin Suomessa per\u00e4ti 15 painosta. T\u00e4n\u00e4 vuonna kirja julkaistiin juhlapainoksena.<\/p>\n

Kyselyyn vastannut Emilia Aro<\/strong> luki kirjan ollessaan raskaana.<\/p>\n

Katrina tekee kaikkensa lastensa puolesta, ja erityisesti pienen tytt\u00e4ren kohtalo raastoi syd\u00e4njuuria my\u00f6ten. Lapsen kuolema on aina tragedia, ja Salmisen tapa kuvata kuolinhetke\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4n haurautta kosketti. Odotin toista lastani, kun luin kirjaa. Otin kirjan aina esille ty\u00f6matkalla ja itke\u00e4 vollotin ruuhkabussissa.<\/p>\n

Jonas Gardell: \u00c4l\u00e4 koskaan pyyhi kyyneleit\u00e4 paljain k\u00e4sin\"Kirjan<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kolmiosainen Torka aldrig t\u00e5rar utan handskar ilmestyi vuosina 2012\u20132013. Kirjat on suomentanut Otto Lappalainen. Kuva: Johnny Kniga<\/p>\n

Jonas Gardellin<\/strong> hittitrilogia \u00c4l\u00e4 koskaan pyyhi kyyneleit\u00e4 paljain k\u00e4sin kuvaa 1980-luvun Tukholman homoyhteis\u00f6\u00e4 aids-epidemian puhkeamisen aikaan.<\/p>\n

Aleksi Kononen<\/strong> pohtii perusteluissaan, \u201dmiten julmasti, s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti ja ep\u00e4inhimillisesti yhteis\u00f6\u00f6n suhtauduttiin vain muutama vuosikymmen sitten\u201d.<\/p>\n

\u201dMin\u00e4 haluan, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4ni aikana saan rakastaa jotakuta, joka rakastaa minua.\u201d<\/p>\n

Raastava tarina rakkaudesta, yhteiskunnan piiloon pakottamien homojen muodostamasta yhteis\u00f6st\u00e4 ja sen rikki repiv\u00e4st\u00e4 aids-epidemiasta aikana, kun diagnoosi oli kuolemantuomio.<\/p>\n

Kuusi kirjaa jakoi 11. sijan<\/p>\n

Loput pistesijat jakaantuivat tasan kuuden kirjan kesken.<\/p>\n

V\u00e4in\u00f6 Linna ja Khaled Hosseini nousivat listalle jo toistamiseen. Romaaneilla Tuntematon sotilas ja Leijapoika on vankka paikka lukijoiden syd\u00e4miss\u00e4.<\/p>\n

Mika Waltarin<\/strong> Sinuhe egyptil\u00e4inen, Astrid Lindgrenin<\/strong> Veljeni Leijonamieli ja J. R. R. Tolkienin<\/strong> Taru Sormusten herrasta ovat my\u00f6s lukijoiden mielest\u00e4 itkukirjojen aatelia.<\/p>\n

Tomi Kontion kirjan lis\u00e4ksi 16:n mainituimman kirjan joukkoon ylsi my\u00f6s toinen palkittu kotimainen nykykirja: Iida Turpeisen<\/strong> esikoisromaani Elolliset vuodelta 2023.<\/p>\n

\"Kirjan<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Elolliset sai ilmestymisvuonnaan mm. Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon. Se oli my\u00f6s ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi. Kuva: S & S<\/p>\n

Ylen kyselyyn vastannut Mikko Tuomi<\/strong> perustelee valintaansa n\u00e4in:<\/p>\n

Raaka ja realistinen, mutta samalla hyvin kaunis ote. Lis\u00e4ksi ihmisten toimesta sukupuuttoon kuolleiden el\u00e4inlajien katoaminen maapallolta ikuisiksi ajoiksi kouraisi syv\u00e4lt\u00e4. En olisi ikin\u00e4 uskonut kyynelehtiv\u00e4ni stellerinmerilehm\u00e4n vuoksi.<\/p>\n

Turpeisen luontokadosta kertova kirja on noussut puheenaiheeksi<\/a> my\u00f6s ulkomailla, ja se on ylt\u00e4nyt The New York Timesin historiallisen fiktion lukusuosituslistalle.<\/p>\n

Romaaniin pohjautuva n\u00e4ytelm\u00e4 saa ensi-iltansa Helsingin kaupunginteatterissa syyskuussa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"\u201dAleksin kuoleman kohdalla itkin \u00e4\u00e4neen niin, ett\u00e4 kissa s\u00e4ik\u00e4hti. Itkin y\u00f6n pimein\u00e4 tunteina pitk\u00e4\u00e4n.\u201d N\u00e4in kertoo yksi Ylen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":297404,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,39140,14783,379,378,108,1388,32,109],"class_list":["post-297403","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-viihde","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-internet-kysely","tag-itku","tag-kirjallisuus","tag-kirjat","tag-kulttuuri","tag-lukeminen","tag-suomi","tag-viihde"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116891639854610151","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/297403","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=297403"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/297403\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/297404"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=297403"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=297403"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=297403"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}