{"id":297727,"date":"2026-07-10T06:08:11","date_gmt":"2026-07-10T06:08:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/297727\/"},"modified":"2026-07-10T06:08:11","modified_gmt":"2026-07-10T06:08:11","slug":"onko-sinulla-rasvamaksa-tama-kansantauti-on-meista-joka-neljannella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/297727\/","title":{"rendered":"Onko sinulla rasvamaksa? T\u00e4m\u00e4 kansantauti on meist\u00e4 joka nelj\u00e4nnell\u00e4"},"content":{"rendered":"<p class=\"is-style-dropcap\">Maksa on melkoinen sissi. Se on suurin sis\u00e4elimemme ja ainoa sis\u00e4elin, joka kykenee uusiutumaan l\u00e4hes t\u00e4ydellisesti. Maksan uusiutumiskyky on itse asiassa niin hyv\u00e4, ett\u00e4 sen keski-ik\u00e4 on joka hetki noin kolme vuotta. Vaikka itse siis olisit 50-vuotias, maksasi on aina taaperoi\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n<p>Maksan uusiutumiskyky on sek\u00e4 siunaus ett\u00e4 kirous. Siunaus se on siin\u00e4, ett\u00e4 maksa voi ottaa vastaan monenlaisia kolhuja ja selvit\u00e4 niist\u00e4 \u201dterveen paperein\u201d. Kirous se puolestaan on l\u00e4\u00e4k\u00e4reille ja tutkijoille, joiden pit\u00e4isi tunnistaa maksasairauden merkit ajoissa. Maksa ei anna merkkej\u00e4 sairastumisestaan ennen kuin se alkaa olla todella huonossa kunnossa.<\/p>\n<p>\u201dVarhainen diagnosoiminen olisi nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan\u201d, sanoo tutkija\u00adl\u00e4\u00e4k\u00e4ri <strong>Panu Luukkonen<\/strong> Helsingin yliopistosta ja HUS:ista.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/seura.fi\/terveys\/10-kysymysta\/rasvamaksa\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener nofollow\">Lue my\u00f6s: Rasvamaksan oireet alkavat petollisen vaivihkaa \u2013 suomalaisten yleisimp\u00e4\u00e4n maksasairauteen liittyy sitkeit\u00e4 harhaluuloja<\/a><\/p>\n<p>V\u00e4hint\u00e4\u00e4n joka nelj\u00e4s sairastaa<\/p>\n<p>Rasvamaksasta on tullut lyhyess\u00e4 ajassa kansantauti, jota sairastaa arviolta joka kolmas tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n joka nelj\u00e4s suomalainen. Euroopassa maksasairaudet ovat ty\u00f6kyvytt\u00f6myyden aiheuttajana toisena heti syd\u00e4nsairauksien \u00adj\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Vaikka rasvamaksa on yleinen, vain pieni osa tapauksista kehittyy henke\u00e4 uhkaavaksi <a href=\"https:\/\/seura.fi\/asiat\/ajankohtaista\/alkoholi-suurin-maksakirroosin-aiheuttaja-riski-sairastua-on-korkein-iakkailla-ylipainoisilla-naisilla\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">maksakirroosiksi <\/a>tai <a href=\"https:\/\/seura.fi\/terveys\/terveystarinat\/maksan-siirrannainen-pelasti-vesa-nuotion-joka-sairasti-vuosia-maksasyopaa-luovuttajan-henkilollisyys-kiinnostaa-viihteen-moniottelijaa-ystavat-sanoivat-etta-ala-ota-muusikon-maksaa\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">maksasy\u00f6v\u00e4ksi<\/a>.<\/p>\n<p>\u201dSuuressa etenemisriskiss\u00e4 o\u00adlevien tunnistaminen on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 se huolenaihe ja haaste\u201d, Luukkonen sanoo.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi rasvamaksa lis\u00e4\u00e4 \u00adsyd\u00e4n- ja verisuonisairauksien sek\u00e4 tyypin 2 diabeteksen riski\u00e4. <\/p>\n<p>Rasvasta kirroosiin<\/p>\n<p>Kun maksa alkaa rasvoittua, maksasolujen sis\u00e4\u00e4n ker\u00e4\u00e4ntyy rasvapisaroita, jotka haittaavat maksasolujen aineenvaihduntaa. Koska maksasolut s\u00e4\u00e4telev\u00e4t veren\u00adsokeria, kolesterolia ja monia hormoneita, \u00adongelmat heijastuvat ennen pitk\u00e4\u00e4 n\u00e4ille alueille.<\/p>\n<p>Siksi p\u00e4in prinkkalaa olevat veriarvot voivat kieli\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 maksa on jo rasvoittunut.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa maksa ei aiheuta oireita, ja ongelmiin voidaan viel\u00e4 puuttua menestyksellisesti. Kun riskitekij\u00e4t eliminoidaan, rasvamaksa paranee t\u00e4ysin.<\/p>\n<p>Rasvamaksatulehdus eli <a href=\"https:\/\/www.kaypahoito.fi\/hoi50123\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener nofollow\">steatohepatiitti <\/a>on astetta vakavampi tila, joka kehittyy, jos rasvoittumista ei \u00adsaada pys\u00e4ytetty\u00e4. Steatohepatiitti voidaan tunnistaa mikroskoopilla, sill\u00e4 tulehtuneet maksasolut turpoavat jopa kaksinkertaisiksi. Tulehdus vaurioittaa maksakudosta, mink\u00e4 seurauksena maksan toiminta heikkenee. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n vaihe ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 oireile muuten kuin v\u00e4symyksen\u00e4 ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 yl\u00e4vatsakipuna.<\/p>\n<p>Maksakirroosi on tila, joka seuraa, jos maksatuleh\u00addusta ei saada kuriin. Maksasolut alkavat kuolla ja tuhoutunut kudos korvautuu arpikudoksella. Kun arpeutuminen on laajaa, puhutaan kirroosista. Potilaan elinajanodote riippuu siit\u00e4, kuinka paljon maksassa on viel\u00e4 toimivaa kudosta. <\/p>\n<p>Sek\u00e4 maksatulehdus ett\u00e4 maksakirroosi altistavat lopulta maksasy\u00f6v\u00e4lle. Maksasy\u00f6p\u00e4 on yksi niit\u00e4 sy\u00f6pi\u00e4, jonka diagnoosit ovat kasvaneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Moni n\u00e4ist\u00e4 sy\u00f6vist\u00e4 on alkanut rasvamaksasta, joka olisi voitu pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4. <\/p>\n<p>Uutta vai vanhaa rasvaa?<\/p>\n<p>Maksatutkijoilta kysyt\u00e4\u00e4n usein, mik\u00e4 on pahinta maksan kannalta: rasva, sokeri vai alkoholi? Kysymys on kinkkinen. Luukkosen mukaan rasvamaksan syntymekanismissa todella on eroja sen suhteen, onko sen p\u00e4\u00e4asiallinen aiheuttaja rasva, sokeri vai alkoholi. <\/p>\n<p>\u201dOn syy kuitenkin mik\u00e4 tahansa, kaikissa lopputulos on sama eli maksaan kertyy rasvaa. <\/p>\n<p>Sokerin vaikutus maksan rasvoittumiseen on suoraviivaista. Kun ihminen saa sokerista enemm\u00e4n energiaa kuin maksa kykenee polttamaan, ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen energia varastoidaan maksaan triglyserideiksi. Prosessin ainutlaatuisuus on siin\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4in muodostuva rasva on uutta rasvaa. Hetki sitten tuo rasva oli viel\u00e4 sokeria. <\/p>\n<p>Ruoasta tuleva rasva sen sijaan toimii toisella tavalla. Kun maksaan kulkeutuu rasvaa, maksa koettaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 siit\u00e4 eroon polttamalla sen energiaksi tai pakkaamalla sen VLDL-kolesterolihiukkasiin, jotka se l\u00e4hett\u00e4\u00e4 energianl\u00e4hteeksi muihin kudoksiin.<\/p>\n<p>Jos rasvaa edelleen riitt\u00e4\u00e4, maksalla ei ole \u00admuuta mahdollisuutta kuin pakata rasva triglyserideiksi omiin soluihinsa. Kyse ei ole rasvan uudismuodostuksesta kuten sokerin kohdalla vaan jo olemassa\u00ad olevan rasvan varastoinnista.<\/p>\n<p>Alkoholilla on viel\u00e4 kolmas tapa maksan rasvoitta\u00admiseksi: est\u00e4\u00e4 rasvan polttamista maksassa. Jos maksan rasva on per\u00e4isin sokerista tai voista, alkoholi ei salli sen palaa pois, ja rasvaa alkaa kerty\u00e4. Lis\u00e4ksi alkoholin aineenvaihduntatuotteet voivat lis\u00e4t\u00e4 rasvan uudismuodostusta, mik\u00e4 pahentaa tilannetta lis\u00e4\u00e4. <\/p>\n<p>Mist\u00e4 maksan rasvoittuminen johtuu?<\/p>\n<p>L\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 on oleellista tiet\u00e4\u00e4, mist\u00e4 maksan rasvoittuminen johtuu, koska se pitk\u00e4lti m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 hoidon. <\/p>\n<p>Jos p\u00e4\u00e4syyllinen on alkoholi, hoito on alkoholin \u00adk\u00e4yt\u00f6n lopettaminen. Jos syy on rasvaisessa ruoassa tai sokerissa, hoito on el\u00e4m\u00e4ntapamuutokset.<\/p>\n<p>Tosiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 rasvamaksan aiheuttajat ovat harvoin n\u00e4in selv\u00e4rajaisia. Ihmiset sy\u00f6v\u00e4t samalla aterialla rasvaa ja sokeria ja usein viel\u00e4 viini\u00e4 sen p\u00e4\u00e4lle. <\/p>\n<p>Tilannetta sekoittaa lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 yksi maksan rasvoittumisen l\u00e4hde on oma keho. Jos rasvakudos on kovin suuri, siit\u00e4 irtoaa jatkuvasti rasvahappoja, ja maksassa ne p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t varastointiin. Luukkonen korostaa, ett\u00e4 suurempi osa rasvamaksan rasvasta on usein per\u00e4isin potilaan omasta rasvakudoksesta kuin ravinnosta. Siksi laihduttaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. <\/p>\n<p>Viiden prosentin painonpudotus voi korjata alkuvaiheessa olevan rasvamaksan kokonaan, ja kymmenen prosentin painonpudotus voi korjata jopa arpeutunutta kudosta. <\/p>\n<p>Jos kuulostaa silt\u00e4, ett\u00e4 mist\u00e4\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 saa nauttia, asia ei suinkaan ole n\u00e4in. Avainsana on kohtuus. <\/p>\n<p>Jos maksaan saapuva rasva-, sokeri- tai alkoholilasti on niin kohtuullinen, ett\u00e4 maksa kykenee k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n sen, maksa pysyy terveen\u00e4.<\/p>\n<p>Ongelmana on jatkuva maksan kapasiteetin \u00adylitt\u00e4v\u00e4 kuormitus.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/seura.fi\/terveys\/hyvinvointi\/pitkat-paivaunet-voivat-lisata-rasvamaksan-riskia\/?shared=2157703-b28d1948-999\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener nofollow\">Lue my\u00f6s: Pitk\u00e4t p\u00e4iv\u00e4unet voivat lis\u00e4t\u00e4 rasvamaksan riski\u00e4 \u2013 jo yli 30 minuuttia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 yhdistyi suurempaan sairastumisvaaraan<\/a><\/p>\n<p>Hedelm\u00e4ist\u00e4 rasvaa<\/p>\n<p>Yksi ruoka-aine, jonka rooli maksan rasvoittumisessa on viime vuosina saanut paljon huomiota, on fruktoosi eli hedelm\u00e4sokeri.<\/p>\n<p>Monet tutkimukset ovat \u00adosoittaneet, ett\u00e4 fruktoosi rasvoittaa maksaa erityisen voimakkaasti. <\/p>\n<p> Vaikutus selittyy sill\u00e4, ett\u00e4 fruktoosi k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n elimist\u00f6ss\u00e4 eri tavalla kuin muut sokerit. Kun sy\u00f6mme mit\u00e4 tahansa hiilihydraattia, se hajoaa elimist\u00f6ss\u00e4 glukoosiksi. Glukoosi kulkeutuu kaikkialle kudoksiin, jossa solut polttavat sen energiaksi.<\/p>\n<p>Fruktoosi taas kulkeutuu suoraan maksaan, jossa se stimuloi rasvan tuotantoa. Samalla fruktoosi est\u00e4\u00e4 rasvan polttamista, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 maksan rasvoittumista. <\/p>\n<p>Jos t\u00e4m\u00e4 kuulostaa pelottavalta, Panu Luukkonen muistuttaa, ett\u00e4 kyse on j\u00e4lleen kerran kohtuudesta. Jos nautitun fruktoosin m\u00e4\u00e4r\u00e4 on niin pieni, ett\u00e4 ohutsuoli ehtii k\u00e4sitell\u00e4 sen, fruktoosista ei ole haittaa.<\/p>\n<p>Ent\u00e4 hedelm\u00e4t, joissa on paljon fruktoosia? Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 maksan rasvoittumista pelk\u00e4\u00e4v\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 niit\u00e4? <\/p>\n<p>\u201dEn suosittele hedelmien v\u00e4ltt\u00e4mist\u00e4 kenellek\u00e4\u00e4n.\u201d <\/p>\n<p>Kokonaiset hedelm\u00e4t eiv\u00e4t ole haitallisia, sill\u00e4 ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kuitua, joka hidastaa fruktoosin imeytymist\u00e4. Enemm\u00e4n huolta kohdistuu hedelm\u00e4mehuihin, etenkin jos niit\u00e4 kulutetaan paljon. Viel\u00e4 haitallisempia ovat virvoitusjuomat, jotka on makeutettu glukoosi-fruktoosisiirapilla. Niiss\u00e4 ei ole lainkaan ravinteita, mutta huomattavan paljon fruktoosia. <\/p>\n<p>Suomalaisten fruktoosin saanti j\u00e4\u00e4 alle riskirajan, joten \u00admeill\u00e4 fruktoosi ei ole keskeisin tekij\u00e4 rasvamaksaepidemiassa. Yhdysvalloissa voi olla toisin, sill\u00e4 siell\u00e4 monet elintarvikkeet makeutetaan glukoosi-fruktoosisiirapilla. <\/p>\n<p>Kahvi suojaa maksaa<\/p>\n<p>Maksan terveydest\u00e4 huolestuneita kiinnostanee tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kahvilla saattaa olla erityisen suotuisa vaikutus maksan terveyteen.<\/p>\n<p>Panu Luukkosen mukaan kahvitutkimukset ovat kiintoisia, mutta h\u00e4n toppuuttelee niiden tulkintaa. Suurin osa tutkimuksista on havainnoivia tutkimuksia, jotka eiv\u00e4t kykene osoittamaan syy-seuraussuhdetta. N\u00e4iss\u00e4 tutkimuksissa on usein valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4, joista osa juo paljon kahvia, osa v\u00e4hemm\u00e4n ja osa ei ollenkaan. Jos vapaaehtoisia on riitt\u00e4v\u00e4sti, usein saadaan koottua viel\u00e4 oma ryhm\u00e4 ihmisist\u00e4, jotka juovat vain kofeiinitonta kahvia.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen seurataan, kuinka moni \u00adkahvinjuoja sairastuu maksasairauteen verrattuna ei-kahvinjuojiin. Vaikka syy-seuraussuhdetta ei ole voitu osoittaa, tulokset puhuvat kahvinjuonnin puolesta. Ihmisill\u00e4, jotka juovat 2\u20133 kuppia kahvia p\u00e4ivitt\u00e4in, maksa rasvoittuu hitaammin kuin ei-kahvinjuojilla.<\/p>\n<p>Erityisen kiintoisa on havainto, jonka mukaan kahvi suojaisi maksaa arpeutumiselta eli maksavaurion vakavimmilta oireilta. T\u00e4m\u00e4 on havaittu niin rasvamaksan osalta kuin hepatiittiviruksen aiheuttamassa maksavauriossa. My\u00f6s kofeiinittomalla kahvilla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan suotuisa vaikutus rasvamaksaan, mutta ei aivan yht\u00e4 voimakas kuin kofeiinia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n<p>Tulos on j\u00e4rkeenk\u00e4yp\u00e4, sill\u00e4 kahvi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 antioksidantteja ja satoja erilaisia bioaktiivisia yhdisteit\u00e4, jotka voivat antaa maksalle lis\u00e4boostia taistella tulehdusta vastaan. Silti my\u00f6s kahvinjuojilla esiintyy rasvamaksaa.<\/p>\n<p>Karhulla on valtava rasvamaksa <\/p>\n<p>Maksan taipumus ker\u00e4t\u00e4 rasvaa on saanut evoluutiobiologit spekuloimaan, onko rasvoittumisesta ollut hy\u00f6ty\u00e4 ihmisille. Ihminen kun ei ole ainoa laji, jonka maksa rasvoittuu voimakkaasti.<\/p>\n<p>Kun karhu k\u00e4y talviunille, sen maksassa on niin paljon rasvaa, ett\u00e4 ihmiselle se koituisi kuolemaksi. Mutta kun karhu her\u00e4\u00e4 talviunilta, rasva on palanut pois ja karhu on huippukunnossa.<\/p>\n<p>On olemassa jopa evolutiivinen teoria, jonka mukaan fruktoosi signaloi el\u00e4imille, ett\u00e4 kovat ajat ovat tulossa ja ett\u00e4 fruktoosin avulla ne ker\u00e4\u00e4v\u00e4t rasva\u00advarannon, joka auttaa ne hankalien aikojen ylitse.<\/p>\n<p>Teoria perustuu siihen, ett\u00e4 fruktoosi on luonnossa harvinaista paitsi tiettyyn aikaan vuodesta.<\/p>\n<p>Pohjoisessa karhu lihottaa itsens\u00e4 marjojen fruktoosilla juuri ennen talviunta. Sademetsiss\u00e4 hedelm\u00e4t taas kypsyv\u00e4t usein juuri ennen kuivaa kautta, ja tarjoavat el\u00e4imille fruktoosia rasvan ker\u00e4\u00e4miseksi. Ihmisill\u00e4 on jopa geenimutaatio, jollaista ei ole muilla k\u00e4dellisill\u00e4. Se tehostaa fruktoosin muuntumista\u00ad \u00adrasvaksi.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 saattoi olla siunauksellista aikana, jolloin ravinto on ollut niukkaa, mutta loputtomien karkkihyllyjen aikana se on k\u00e4\u00e4ntynyt ihmist\u00e4 vastaan.<\/p>\n<p>Ketogeeninen ruoka: 3 huolenaihetta <\/p>\n<p>Koska laihtuminen on rasvamaksan hoidossa olennaista, ketogeenisest\u00e4 ruokavaliosta on tullut kuuma puheenaihe. Ketogeenisess\u00e4 ruokavaliossa hiilihydraatit v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n minimiin, ja noin 70 prosenttia energiasta otetaan rasvasta. Maksan terveyden kannalta t\u00e4ss\u00e4 on ristiriita: rasvamaksassa ongelma on se, ett\u00e4 maksassa on liikaa rasvaa, ja ketogeenisess\u00e4 ruokavaliossa sit\u00e4 tulee lis\u00e4\u00e4. Silti monet vannovat sen nimeen.<\/p>\n<p>Maailmalla on julkaistu useita pieni\u00e4 pilottitutkimuksia, joissa ketogeenisell\u00e4 ruokavaliolla on saatu lupaavia tuloksia. Tutkijatohtori Panu Luukkonen on itsekin ollut mukana tutkimuksissa, jossa ketoruokavalio osoittautui tehokkaaksi.<\/p>\n<p>Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa ketoruokavalio v\u00e4hensi maksan rasvaa kuudessa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 noin 30 prosenttia, ja se oli puolet tehokkaampi rasvan v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 kuin v\u00e4h\u00e4rasvainen verrokkiruokavalio, vaikka paino putosi molemmissa ryhmiss\u00e4 yht\u00e4 paljon.<\/p>\n<p>Kahden viikon kuluttua tilanne eri ruokavalioiden suhteen kuitenkin tasoittui eli molemmat ruokavaliot v\u00e4hensiv\u00e4t rasvaa yht\u00e4 tehokkaasti.<\/p>\n<p>Hyvist\u00e4 tuloksista huolimatta Panu Luukkonen suhtautuu ketoiluun varauksella. H\u00e4nell\u00e4 on kolme huolenaihetta, jotka liittyv\u00e4t siihen, kenelle ketogeeninen ruokavalio sopii.<\/p>\n<p>Huoli 1: Lis\u00e4rasva<\/p>\n<p>Jos potilaan maksa on jo rasvoittunut pitk\u00e4lle, miten j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 on kuormittaa maksaa lis\u00e4rasvalla? Hiirikokeissa on havaittu, ett\u00e4 maksan tilanne saattaa per\u00e4ti huonontua. \u201dPit\u00e4isi tiet\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n siit\u00e4, millaiset potilaat ruokavaliosta hy\u00f6tyv\u00e4t\u201d, Luukkonen sanoo.<\/p>\n<p>Huoli 2: Maksavaurion riski<\/p>\n<p>Maksasolujen mitokondrioissa on havaittu muutoksia ketogeenisen ruokavalion aikana. Vastaavat muutokset on toisissa tutkimuksissa yhdistetty etenev\u00e4\u00e4n maksavaurioon.<\/p>\n<p>Huoli 3: \u00c4\u00e4rimm\u00e4isyys<\/p>\n<p>Ketogeeninen ruokavalio on melko \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen, ja ihmiset harvoin kykenev\u00e4t pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 yll\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa painon jojoiluun, mik\u00e4 on terveydelle haitallista.<\/p>\n<p>\u201dEhk\u00e4 voi kuitenkin sanoa, ett\u00e4 mik\u00e4 tahansa keino, jolla vatsarasvaa saadaan pienemm\u00e4ksi, on hyv\u00e4ksi rasvamaksan hoidossa. Rasvoittuneen maksan tilanne helpottaa aina, kun paino putoaa.\u201d<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/seura.fi\/terveys\/hyvinvointi\/ketogeeninen-dieeti-koukuttaa-onko-suuren-rasvamaaran-syomisesta-haittaa-terveydelle\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener nofollow\">Lue my\u00f6s: Ketogeeninen dieetti pudottaa painoa \u2013 Onko suuren rasvam\u00e4\u00e4r\u00e4n sy\u00f6misest\u00e4 haittaa terveydelle?<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Maksa on melkoinen sissi. Se on suurin sis\u00e4elimemme ja ainoa sis\u00e4elin, joka kykenee uusiutumaan l\u00e4hes t\u00e4ydellisesti. Maksan uusiutumiskyky&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":297728,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[165],"tags":[37734,33,31,30,166,12097,35062,9197,35060,39163,38093,32,167],"class_list":["post-297727","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-terveys","tag-alkoholihaitat","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-health","tag-laaketiede","tag-maksa","tag-maksakirroosi","tag-maksataudit","tag-rasva","tag-rasvamaksa","tag-suomi","tag-terveys"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116894191247246856","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/297727","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=297727"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/297727\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/297728"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=297727"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=297727"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=297727"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}