{"id":29840,"date":"2025-09-09T10:45:13","date_gmt":"2025-09-09T10:45:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/29840\/"},"modified":"2025-09-09T10:45:13","modified_gmt":"2025-09-09T10:45:13","slug":"marko-ja-adela-elavat-vuodenaikojen-mukaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/29840\/","title":{"rendered":"Marko ja Adela el\u00e4v\u00e4t vuodenaikojen mukaan"},"content":{"rendered":"

K<\/strong>un maantieteilij\u00e4 ja tietokirjailija Marko Lepp\u00e4sen <\/strong>\u00e4iti kuoli koronapandemian alussa, h\u00e4n vet\u00e4ytyi Sipooseen mets\u00e4tilalleen m\u00f6yry\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnon kanssa. H\u00e4n otti kohteekseen myrskyn kaataman kuusen ja uppoutui sen juurakon puhdistamiseen.<\/p>\n

\u201dSe oli terapiaprojektini, joka auttoi suruuni. Luonto osoitti minulle, miten tilap\u00e4ist\u00e4 kaikki on. Se muistutti, ett\u00e4 vastoink\u00e4ymiset ja menetykset kuuluvat el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ne eiv\u00e4t ole henkil\u00f6kohtaisia, vaan olemassaolon luonne\u201d, Marko pohdiskelee.<\/p>\n

Luonto ja sen rytmisyys on ollut pitk\u00e4\u00e4n kiinte\u00e4 osa Markon ja biologi Adela Pajusen<\/strong> el\u00e4m\u00e4\u00e4. He ovat py\u00f6ritelleet yhdess\u00e4 aihetta jo 17 vuoden ajan, ja heilt\u00e4 on juuri ilmestynyt Luonnon rytmiss\u00e4 yli vaikeiden aikojen \u2013 vuodenajoista ja vuorokaudenajoista -kirja. <\/p>\n

Marko ja Adela ovat olleet mukana perustamassa my\u00f6s Terveysmets\u00e4-konseptia. Se on mets\u00e4n kautta hyvinvointia lis\u00e4\u00e4v\u00e4 tutkittu menetelm\u00e4 ja maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n rahoittama hanke, joka sai alkunsa vuonna 2015. Nykyisin kaksikko kouluttaa sen kautta soteammattilaisia ja yritt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n

\"Adela<\/p>\n

Adela her\u00e4\u00e4 varhain ilman her\u00e4tyskelloa. Aamun hiljaisuudessa h\u00e4n hakeutuu luonnonvalon \u00e4\u00e4relle ja kirjoittaa. \u201dAamu-udussa, ennen kuin rationaalinen ja looginen mieli her\u00e4\u00e4 kunnolla, olen luovimmillani.\u201d<\/p>\n

Adela havaitsi ensimm\u00e4isen kerran luonnon valtavan voiman opiskellessaan vuoden ajan er\u00e4oppaaksi Kainuussa. H\u00e4n oli sairastellut koko edellisen vuoden ja oli ennen kurssia niin heikossa kunnossa, ett\u00e4 pohti koulutuksen v\u00e4liin j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4. <\/p>\n

\u201dTiesin, ett\u00e4 kurssilla pit\u00e4\u00e4 liikkua paljon. Olin hirvitt\u00e4v\u00e4n herkk\u00e4 kylm\u00e4lle, ja tiedossa oli my\u00f6s nukkumista ulkona pakkasessa\u201d, Adela kertoo.<\/p>\n

H\u00e4n kuitenkin osallistui, ja vuosi muutti h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Kurssilla vietettiin koko ajan aikaa ulkona ja seurattiin luontoa. <\/p>\n

\u201dSiell\u00e4 havainnoitiin, mik\u00e4 lintu laulaa nyt ja milloin mihinkin puuhun puhkeavat lehdet. Se mullisti suhteeni vuodenkiertoon, ja minusta tuli kuin eri ihminen. Luonto vahvisti minua ja sairastelu loppui.\u201d<\/p>\n

Adela huomasi n\u00e4in henkil\u00f6kohtaisesti, ett\u00e4 ihminen kuuluu luontoon ja tarvitsee sit\u00e4 voidakseen hyvin.<\/p>\n

\u201dIhminen on psykofyysinen kokonaisuus, joka tunnistaa luonnon kotoisaksi\u201d, Marko Lepp\u00e4nen sanoo. H\u00e4n on aina ollut kiinnostunut erilaisista paikoista ja opiskeli siksi maantieteilij\u00e4ksi.<\/p>\n

\n

\u201dLuonnon rytmisyys on kaiken el\u00e4m\u00e4n ydinasia. Yksist\u00e4\u00e4n sill\u00e4, ett\u00e4 saa valoa ja pime\u00e4\u00e4 oikeaan aikaan, on iso merkitys”<\/p>\n

Adela Pajunen<\/p>\n<\/blockquote>\n

Modernissa <\/strong>maailmassa unohtuu helposti, ett\u00e4 ihminen on osa luontoa ja sen rytmej\u00e4. Keinovalo, kaupunkimainen ymp\u00e4rist\u00f6 ja jatkuva hektisyys sekoittavat luonnonrytmej\u00e4 ja heikent\u00e4v\u00e4t fyysist\u00e4 ja henkist\u00e4 hyvinvointia. <\/p>\n

\u201dLuonnon rytmisyys on kaiken el\u00e4m\u00e4n ydinasia. Yksist\u00e4\u00e4n sill\u00e4, ett\u00e4 saa valoa ja pime\u00e4\u00e4 oikeaan aikaan, on iso merkitys\u201d, Adela sanoo.<\/p>\n

Kun h\u00e4n muutti Etel\u00e4-Suomeen vuonna 2007, etel\u00e4ss\u00e4 oli poikkeuksellisen paljon lumettomia talvia. Pimeys oli paljon pahempaa kuin pohjoisessa, miss\u00e4 lumi valaisi. Adela rasittui siit\u00e4, mutta huomasi, ett\u00e4 ulkoilu valoisaan aikaan auttoi.<\/p>\n

Marko taas asui 15 vuotta Helsingin Vartiosaaressa luonnon \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n

\u201dVartiosaari oli minulle vuodenaikojen akatemia. Siell\u00e4 piti huomioida kelirikko ja j\u00e4iden tulo, l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 polttopuilla ja kantaa vedet kaivosta.\u201d<\/p>\n

Nykyisin h\u00e4n viett\u00e4\u00e4 suuren osan ajastaan ulkona Sipoossa mets\u00e4tilalla. Siell\u00e4 luonto on vahvasti l\u00e4sn\u00e4. <\/p>\n

Kun hakeutuu luonnonvaloon aamulla, se tahdistaa sis\u00e4ist\u00e4 kelloa ja antaa energiaa. N\u00e4in on virke\u00e4 oikeaan aikaan, mieliala paranee ja saa helposti unta illalla. Unenlaatukin kohenee. Valon vastakohdaksi tarvitaan pime\u00e4\u00e4. <\/p>\n

Valon ja pime\u00e4n oikea-aikaisuus on yhteydess\u00e4 elinik\u00e4\u00e4n. Vuosia kest\u00e4neess\u00e4 tutkimuksessa seurattiin 89 000 ihmist\u00e4 ja todettiin, ett\u00e4 pilkkopime\u00e4 nukkumisymp\u00e4rist\u00f6 v\u00e4hensi kuolleisuutta ja mielenterveyshaasteita. Siksi Adela ja Marko himment\u00e4v\u00e4t valoja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa. <\/p>\n

Ei ole luonnollista puurtaa aamusta iltaan t\u00e4ydell\u00e4 teholla, sill\u00e4 jopa puut lep\u00e4\u00e4v\u00e4t hetken aikaa iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n

\u201dUseat eli\u00f6t pit\u00e4v\u00e4t iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 pienen siestan. Silloin tarvitaan taukoa\u201d, Marko sanoo. <\/p>\n

\"Adela<\/p>\n

Marko on huomannut, ett\u00e4 valon ja pime\u00e4n huomioiminen on h\u00e4nen hyvinvoinnilleen ratkaisevaa. \u201dKun olen pyrkinyt kunnioittamaan ja noudattamaan valon ja pime\u00e4n luontaista rytmi\u00e4, uneni on parantunut ja vireytt\u00e4 ja toimintakyky\u00e4 l\u00f6ytyy oikeaan aikaan.\u201d<\/p>\n

Adelalle kev\u00e4t <\/strong>oli ennen raskasta, v\u00e4synytt\u00e4 aikaa. H\u00e4n nautti sen sijaan marras-joulukuisesta pimeydest\u00e4, jolloin luonto lep\u00e4si ja jolloin sai luvan kanssa k\u00e4perty\u00e4 itseens\u00e4. Luonnon mikrovuodenaikojen huomaaminen auttoi ongelmaan. <\/p>\n

\u201dSuhteeni kev\u00e4\u00e4seen muuttui oleellisesti, kun siit\u00e4 tuli luonnon n\u00e4ytelmien, mikrovuodenaikojen havainnointia. Nyt kev\u00e4t ei en\u00e4\u00e4 v\u00e4syt\u00e4 minua, vaan p\u00e4\u00e4sen mukaan sen her\u00e4\u00e4miseen. Kun lehdet puhkeavat, tuntuu, ett\u00e4 itsekin puhkean\u201d, Adela sanoo.<\/p>\n

Mikrovuodenajat ovat per\u00e4isin Japanista. Niit\u00e4 on 72 ja kukin kest\u00e4\u00e4 viisi p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Siell\u00e4 ne ovat t\u00e4rke\u00e4 osa kutakin hetke\u00e4 ja luonnon seuraamista. Japanissa mikrovuodenaika on esimerkiksi hetki, jolloin silkki\u00e4istoukka her\u00e4\u00e4 ja alkaa sy\u00f6d\u00e4 mulperipuun lehti\u00e4, Suomessa se voi olla syreenin kukinta. Japanissa mikrovuodenajat on tarkkaan nimetty, mutta suomen kieless\u00e4 nimi\u00e4 ei ainakaan viel\u00e4 ole. <\/p>\n

\u201dKun havainnoi mikrovuodenaikoja, huomaa, ettei vuodenaika ole vain pitk\u00e4 p\u00f6tk\u00f6, vaan koostuu erilaisista vaiheista\u201d, Adela sanoo.<\/p>\n

Mikrovuodenaikojen seuraaminen helpottaa luontoon uppoutumista. Kun hetkeksi pys\u00e4htyy ihastelemaan syreenin kukintaa, aika hidastuu. Luonnon ihmettely on kuin paluu lapsuuteen: lapset kokevat ajan paljon aikuisia hitaammin juuri siksi, ett\u00e4 he uppoutuvat koko ajan kaikkeen. Kun unohtuu ihastelemaan luontoa, saa siis el\u00e4m\u00e4n tuntumaan pidemm\u00e4lt\u00e4. <\/p>\n

\u201dMikrovuodenaikoihin pys\u00e4htyminen rauhoittaa ja hidastaa ajan laukkaa\u201d, Adela sanoo. <\/p>\n

Luonnossa onkin aina tarjolla jotain, mist\u00e4 lumoutua.<\/p>\n

\u201dKiitos luonnonrytmien, paletti on hyvin vaihteleva. Se yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 kiinnostustani\u201d, Marko sanoo.<\/p>\n

\n

\u201dLuonto on auttanut minua astumaan vaikeasta ajasta hetkeksi ajattomuuteen. Siell\u00e4 aivojen huolikeskus lopettaa ongelman tai surun m\u00e4rehtimisen ja keskittyy luontoon”<\/p>\n

Marko Lepp\u00e4nen<\/p>\n<\/blockquote>\n

Luonnosta lumoutuminen <\/strong>eli biofilia tarkoittaa el\u00e4m\u00e4n rakastamista. Sen merkitys korostuu vaikeina aikoina. Vastoink\u00e4ymisten, murheiden tai stressin keskell\u00e4 moni hakeutuu luontoon. <\/p>\n

\u201dLuonto on auttanut minua astumaan vaikeasta ajasta hetkeksi ajattomuuteen. Siell\u00e4 aivojen huolikeskus lopettaa ongelman tai surun m\u00e4rehtimisen ja keskittyy luontoon\u201d, Marko sanoo.<\/p>\n

Vaikeuksien keskell\u00e4 on aina meneill\u00e4\u00e4n jokin luonnon n\u00e4ytelm\u00e4. Kun siihen kytkeytyy, on osa suurempaa kokonaisuutta.<\/p>\n

\u201dMinulle luonnon ja sen eli\u00f6iden havainnointi on tuonut yhteyden kokemusta. Me kaikki jaamme luonnon rytmin. Olen seurannut tarkkaan varsinkin puita. Niiden sinnik\u00e4s selviytyminen inspiroi minua ja antaa minullekin voimaa selvit\u00e4 vaikeista ajoista\u201d, Adela sanoo.<\/p>\n

Luonnossa hankaluuksia on my\u00f6s helpompi k\u00e4sitell\u00e4, sill\u00e4 40 minuutin luontoaltistuksen j\u00e4lkeen keskittymiskyky ja mieliala paranevat ja ihminen rentoutuu.<\/p>\n

\u201dOlen huomannut, ett\u00e4 silloin saan kapasiteettia k\u00e4sitell\u00e4 ongelmia\u201d, Marko sanoo.<\/p>\n

\"Adela<\/p>\n

Adela ja Marko el\u00e4v\u00e4t luonnonrytmiss\u00e4: ”\u201dKoen, ett\u00e4 oman rytmin l\u00f6yt\u00e4minen on supervoimani”, Adela sanoo.<\/p>\n

Luonnon rytmisyyden ymm\u00e4rt\u00e4minen on auttanut Adelaa ja Markoa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin my\u00f6s itse\u00e4\u00e4n ja omia rytmej\u00e4\u00e4n. Kaikille ei sovi sama rytmi, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki koe vuodenaikoja samoin. Adela on aamuvirkku talvi-ihminen, Marko taas on parhaimmillaan valoisina, my\u00f6h\u00e4isin\u00e4 kes\u00e4iltoina. <\/p>\n

\u201dKoen, ett\u00e4 oman rytmin l\u00f6yt\u00e4minen on supervoimani. Se auttaa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon jaksamaan ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n itseni n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4\u201d, Adela sanoo.<\/p>\n

H\u00e4n ajattelee luonnon vaiheita rinnalla kulkijoina, jotka heijastavat h\u00e4nen sis\u00e4ist\u00e4 maailmaansa. Kun talvella ei pitk\u00e4\u00e4n aikaan tapahdu n\u00e4kyvi\u00e4 muutoksia, se on auttanut hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 pitk\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 on samanlaisia vaiheita. Silloin pit\u00e4\u00e4 puurtaa ja olla sinnik\u00e4s.<\/p>\n

\u201dRytmien ymm\u00e4rt\u00e4minen on tehnyt minusta toimintakykyisemm\u00e4n.\u201d<\/p>\n

Marko taas on p\u00e4\u00e4ssyt irti jatkuvasta my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 olemisen tunteesta.<\/p>\n

\u201dOlen kokenut kroonista riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja tuntenut, ett\u00e4 olen aina askeleen j\u00e4ljess\u00e4. Mikrovuodenaikoja seuratessa tunne on v\u00e4hentynyt. Kun todistan mustikankukkien aukeamista, se saa tuntemaan, ett\u00e4 olen ajan hermolla, en my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 mist\u00e4\u00e4n.\u201d <\/p>\n

Tutustu v\u00e4livuodenaikoihin<\/p>\n

    \n
  • Kiinassa vuosi jaetaan 24 v\u00e4livuodenaikaan, ja japanilaiset mikrovuodenajat pohjautuvat niihin. Ne ovat luonnon selkeit\u00e4 tapahtumaikkunoita, jotka eiv\u00e4t ole niin nopeita ja intensiivisi\u00e4 kun mikrovuodenajat. Suomessa v\u00e4livuodenaikoja ovat esimerkiksi ensimm\u00e4isten muuttolintujen saapuminen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, ruska syksyll\u00e4 ja mansikka-aika kes\u00e4ll\u00e4.<\/li>\n
  • Muista v\u00e4livuodenajat talvella, kun tuntuu, ettei luonnossa tapahdu mit\u00e4\u00e4n. V\u00e4livuodenajat ovat silloinkin l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4. Ne rytmitt\u00e4v\u00e4t talvea ja voivat muuttaa sen kokemista keve\u00e4mm\u00e4ksi. Kun huomaat pienet muutokset luonnossa, talvi ei tunnu niin pitk\u00e4lt\u00e4 ja musertavalta. <\/li>\n
  • V\u00e4livuodenaikoja tarkkaileva huomaa, miten valon m\u00e4\u00e4r\u00e4 muuttuu koko ajan ja miten marraskuisessa mets\u00e4ss\u00e4 sammaleet el\u00e4v\u00e4t kukoistuskauttaan, kun kaikki muu aluskasvillisuus on unessa. Jonkin aikaa purot viel\u00e4 solisevat, mutta jossain vaiheessa ne j\u00e4\u00e4tyv\u00e4t ja niit\u00e4 seuraavat lammet, sitten meri. Kev\u00e4ttalvella tulee hankikantojen aika.<\/li>\n
  • Kun tunnistaa ja seuraa v\u00e4livuodenaikoja, se antaa aivan uudenlaisen n\u00e4k\u00f6kulman luontoyhteyteen. Niiden seuraamisesta voi luoda itselleen el\u00e4m\u00e4nlaatua parantavan harrastuksen loppui\u00e4kseen.<\/li>\n<\/ul>\n

    Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdess\u00e4 7\/2025.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kun maantieteilij\u00e4 ja tietokirjailija Marko Lepp\u00e4sen \u00e4iti kuoli koronapandemian alussa, h\u00e4n vet\u00e4ytyi Sipooseen mets\u00e4tilalleen m\u00f6yry\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnon kanssa. H\u00e4n…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":29841,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,1457,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-29840","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-mieli","13":"tag-nature","14":"tag-science","15":"tag-suomi","16":"tag-tiede","17":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29840","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=29840"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29840\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/29841"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=29840"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=29840"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=29840"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}