![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/55331b83f1a2f79744ffd866af68da58536eb6a93edf85efd25d4290a536dca1.jpg\")
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/1783778654_458_55331b83f1a2f79744ffd866af68da58536eb6a93edf85efd25d4290a536dca1.jpg\")
<\/p>\nPunkki p\u00e4\u00e4si pureutumaan ihoon kiinni \u2013 apua! Tied\u00e4tk\u00f6, millaisesta ihoreaktiosta on syyt\u00e4 huolestua, ja milloin ei viel\u00e4 ole syyt\u00e4 h\u00e4t\u00e4ill\u00e4? Kuvat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, miten borrelioosi voi oireilla iholla.<\/p>\n
<\/p>\n
Puutiaisvy\u00f6hykkeell\u00e4 luonnossa liikkuessa punkeilta kannattaa suojautua muun muassa oikeanlaisella pukeutumisella. Esimerkiksi nilkkoja ei kannata j\u00e4tt\u00e4\u00e4 paljaiksi, kuten kuvassa on tehty. Adobe Stock\/AOP<\/p>\n
Borrelioosi tarttuu yleisimmin puutiaisen eli punkin veriaterioinnin seurauksena. Kaikki punkin puremat eiv\u00e4t kuitenkaan v\u00e4lit\u00e4 borreliabakteeria, joka aiheuttaa borrelioosin.<\/p>\n
Terveyskirjaston<\/a> mukaan noin viidesosa puutiaisista kantaa borreliabakteeria. Jos punkilla on suolistossaan bakteeri, se siirtyy ihmiseen noin kahdeksassa prosentissa puremista. Tartunnan edellytyksen\u00e4 on, ett\u00e4 punkki on ollut kiinnittyneen\u00e4 ihmiseen vuorokauden ajan tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n y\u00f6n yli.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n vuoksi punkeilta suojautuminen vaatteilla ja ihon tarkistaminen punkkialueella liikkumisen j\u00e4lkeen auttavat ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n borrelioosia.<\/p>\n Pienet nymfit, puutiaisen nuoruusmuodot, aiheuttavat suurimman osan borreliatartunnoista, koska nymfit j\u00e4\u00e4v\u00e4t pienen kokonsa vuoksi helposti huomaamatta, Terveyskirjasto kertoo. Duodecim-lehti<\/a> kirjoittaa, ett\u00e4 tavallisimmin ihmist\u00e4 puree aikuinen punkki, koska ne liikkuvat aluskasvillisuudessa enemm\u00e4n kuin muun muassa maaper\u00e4ss\u00e4 mieluummin viihtyv\u00e4 nymfi.<\/p>\n Kaikki punkit eiv\u00e4t kanna borreliabakteeria. Vaikka t\u00e4ll\u00e4 veijarilla olisikin borrelia suolistossaan, bakteeri v\u00e4littyy ihmiseen vasta, jos punkki on ollut kiinnittyneen\u00e4 ihoon pidemm\u00e4n aikaa. Adobe Stock\/AOP<\/p>\n Vaeltava punoitus tunnusmerkki<\/p>\n Jos puutiainen p\u00e4\u00e4see pureutumaan kiinni ihoon, on tavallista, ett\u00e4 puremakohta punoittaa. Punoituskohta on l\u00e4pimitaltaan tavallisesti pari\u2013kolme senttimetri\u00e4 ja johtuu \u00e4rsytysreaktiosta. T\u00e4m\u00e4 viel\u00e4 ei ole merkki borreliatartunnasta, Terveyskirjasto kertoo.<\/p>\n Sen sijaan l\u00e4pimitaltaan yli viiden senttimetrin kokoinen, laajeneva punoitus on yli viikon kuluttua punkin puremasta on \u201dvarma merkki varhaisvaiheen infektiosta\u201d, Terveyskirjasto kertoo.<\/p>\n Reaktiota kutsutaan nimell\u00e4 erythema migrans eli vaeltava punoitus.<\/p>\n Punoitus etenee rengasmaisesti ja alueen keskikohta voi toisinaan vaalentua. Joskus punoitus muodostaa maalitaulumaisen kuvion, jossa ihoalueen keskikohta ja ulommainen osa ovat tummempia kuin niiden keskelle j\u00e4\u00e4v\u00e4 alue. <\/p>\n Duodecim-lehden mukaan ihoreaktio voi esiinty\u00e4 soikeana tai nauhamaisena taivealueilla ja joskus muuallakin. Rengasmainen eteneminen ei siis tarkoita, ett\u00e4 ihoreaktio olisi aina rengasmaisen py\u00f6re\u00e4.<\/p>\n Punoittavan alueen laidat voivat tuntua aavistuksen kohonneina, NHS<\/a> kertoo.<\/p>\n Rengasmainen punoitus hiipuu yleens\u00e4 muutamassa viikossa, mutta voi olla havaittavissa my\u00f6s kuukausia, Duodecim-lehti kertoo. Sen aikana saattaa olla my\u00f6s yleisoireita kuten kuumetta, p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4 ja v\u00e4symyst\u00e4.<\/p>\n Ihoreaktio voi olla my\u00f6s soikea. Adobe Stock\/AOP<\/p>\n Laajeneva punoitus yli viikon kuluttua punkin puremasta on merkki borreliatartunnasta. Punoituksen laajetessa ihoalueen keskikohta voi vaalentua. Adobe Stock\/AOP<\/p>\n Hoidettavissa<\/p>\n Punkin purema voi aiheuttaa my\u00f6s harvinaisemman reaktion. Pistokohdan l\u00e4helle voi nousta lymfosytooma: sinert\u00e4v\u00e4, sile\u00e4pintainen ja pehme\u00e4 kyhmy. Niin vaeltavan punoituksen kuin lymfosytoomankaan ei pit\u00e4isi aristaa.<\/p>\n Terveyskirjaston mukaan lymfosytoomaa todetaan korvalehdess\u00e4, kivespussissa tai n\u00e4nnin seudulla. Terveyskyl\u00e4<\/a> kertoo, ett\u00e4 lymfosytooma on tavallisempaa lapsilla.<\/p>\n Lymfosytooma saattaa tulla esimerkiksi korvalehteen, kuten kuvassa olevalla lapsella on k\u00e4ynyt. Gzzz, CC BY-SA 4.0<\/p>\n Terveyskyl\u00e4n mukaan ihoborrelioosivaihetta ei aina n\u00e4y kaikilla, tai sitten se on j\u00e4\u00e4nyt huomaamatta. NHS:n mukaan tyypillinen rengasmainen punoitus voi olla vaikeampi havaita esimerkiksi tummemmalla iholla, jossa se saattaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi mustelmalta.<\/p>\n Jos iholla huomaa borreliatartunnalle tyypillisi\u00e4 oireita, kannattaa ne hoitaa. Terveyskirjaston mukaan antibioottihoito ihottumavaiheessa tappaa borreliabakteerit ja auttaa n\u00e4in v\u00e4lttym\u00e4\u00e4n mahdollisilta my\u00f6h\u00e4isoireilta. Niit\u00e4 voi tulla 10\u201350 prosentille sairastuneista, jos borrelioosia ei hoideta.<\/p>\n My\u00f6h\u00e4isoireet ovat moninaisia ja niit\u00e4 voi esiinty\u00e4 pisimmill\u00e4\u00e4n yli vuoden kuluttua puremasta. Borrelia voi aiheuttaa muun muassa erilaisia lihas- ja niveloireita, syd\u00e4noireita sek\u00e4 neurologisia oireita kuten kasvohermon halvauksen.<\/p>\n L\u00e4hteet: Terveyskirjasto<\/a>, Duodecim-lehti<\/a>, NHS<\/a>, Terveyskyl\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Punkki p\u00e4\u00e4si pureutumaan ihoon kiinni \u2013 apua! Tied\u00e4tk\u00f6, millaisesta ihoreaktiosta on syyt\u00e4 huolestua, ja milloin ei viel\u00e4 ole…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":298742,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,33212,1391,14044,2808,1390,24,25,72,28,29,15,18,21,764,32,765,502,167,19,20,16],"class_list":["post-298741","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-suomi","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-ihmisen-iho","tag-ihmisten-ja-elainten-ruumiit","tag-iho","tag-ihottuma","tag-kuukausi","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-luonto","tag-main-news","tag-mainnews","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-sairaudet","tag-suomi","tag-taudit-ja-hairiot","tag-terveydenhoito","tag-terveys","tag-top-stories","tag-topstories","tag-uutiset"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116901725680310567","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/298741","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=298741"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/298741\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/298742"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=298741"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=298741"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=298741"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}