{"id":299275,"date":"2026-07-12T07:32:19","date_gmt":"2026-07-12T07:32:19","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/299275\/"},"modified":"2026-07-12T07:32:19","modified_gmt":"2026-07-12T07:32:19","slug":"tohtori-jere-nieminen-teki-uhanalaisten-ja-rauhoitettujen-kasvien-viljelysta-bisneksen-pirkanmaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/299275\/","title":{"rendered":"Tohtori Jere Nieminen teki uhanalaisten ja rauhoitettujen kasvien viljelyst\u00e4 bisneksen | Pirkanmaa"},"content":{"rendered":"

Jere Nieminen<\/strong> kumartuu id\u00e4tyslaatikon \u00e4\u00e4reen Tampereen Messukyl\u00e4ss\u00e4 sijaitsevassa hallissa.<\/p>\n

H\u00e4n nappaa sormenp\u00e4ihins\u00e4 hyv\u00e4voimaisen tupsun pikkutervakkoa. Lajin kannat ovat taantuneet rajusti Suomessa.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4iss\u00e4 kahdessa laatikossa saattaa olla yht\u00e4 paljon pikkutervakoita kuin Pohjois-Pirkanmaan luonnossa on yhteens\u00e4, Nieminen sanoo.<\/p>\n

\"Luonnonkasviviljelm\u00e4.<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Jere Nieminen ker\u00e4si pikkutervakon siemeni\u00e4 yli kymmenelt\u00e4 kalliolta viime kes\u00e4n\u00e4. Laji on taantunut monin paikoin Suomessa. Kuva: Marko Melto \/ Yle<\/p>\n

Hallissa kasvaa my\u00f6s kymmenien muiden luonnonkasvien taimia. Nieminen tuntee jokaisen kasvin tarinan.<\/p>\n

H\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 tarkalleen, milt\u00e4 kalliolta tai rinteelt\u00e4 siemenet on ker\u00e4tty, milloin ne on ker\u00e4tty ja kuinka monta prosenttia populaation siementuotosta on otettu.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on 49-vuotiaan tohtorin unelmaty\u00f6. Sellainen, jota ei l\u00f6ytynyt valmiina mist\u00e4\u00e4n, joten h\u00e4n loi sen itse.<\/p>\n

Jere Nieminen kertoo, miten uhanalaisten kasvien kannat vahvistuvat viljelem\u00e4ll\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Sissiviljelij\u00e4st\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4ksi<\/p>\n

Niemisen tie nykyiseen alkoi yli 15 vuotta sitten, kun h\u00e4n ensimm\u00e4isen kerran ker\u00e4si siemeni\u00e4 ja perusti niin sanottuja sissiniittyj\u00e4 Tampereen keskustan liepeille.<\/p>\n

H\u00e4n kylvi luonnonkasvien siemeni\u00e4 tyhjille nurkkauksille ilman lupaa, koska halusi n\u00e4hd\u00e4 niiden kasvavan. Yksi niityist\u00e4 on Tampereen yliopiston keskustakampuksella.<\/p>\n

\u2013 Se on edelleen tosi hienon n\u00e4k\u00f6inen, vaikka on kuusitoista vuotta vanha, Nieminen sanoo.<\/p>\n

Muiden samanhenkisten kanssa Nieminen perusti Villi vy\u00f6hyke -luonnonsuojeluyhdistyksen.<\/p>\n

\"Kimalainen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Sissiviljelyll\u00e4 aloittanut Nieminen on jo vuosia istuttanut niittyj\u00e4 luvan kanssa Villi vy\u00f6hyke -yhdistyksen nimiss\u00e4. Kuvassa kimalainen lent\u00e4\u00e4 neidonkielikukintoon Haavikonpuiston kentt\u00e4kedolla Tampereen Nekalassa. Kuva: Marko Melto \/ Yle<\/p>\n

Samalla h\u00e4n ty\u00f6skenteli yliopistolla ja v\u00e4itteli hallintotieteiden tohtoriksi, mutta unelmaty\u00f6 ei l\u00f6ytynyt tietokoneen \u00e4\u00e4rest\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Minulla on yksi kriteeri: haluan olla pihalla paljon ja tehd\u00e4 omilla k\u00e4sill\u00e4 jotain konkreettista, Nieminen sanoo.<\/p>\n

Noin puolitoista vuotta sitten h\u00e4n perusti Tuleva luonto -yrityksen.<\/p>\n

Niemisen yritys on Suomessa ensimm\u00e4isi\u00e4 laatuaan. Se ker\u00e4\u00e4 suomalaisten luonnonkasvien siemeni\u00e4 ja kasvattaa niist\u00e4 taimia, joilla ennallistetaan luontoa ja vahvistetaan uhanalaisia lajeja.<\/p>\n

Mallia Nieminen on hakenut ulkomailta, k\u00e4ynyt tutustumassa vastaaviin toimijoihin Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.<\/p>\n

Niemisen mukaan siemenpohjainen ennallistaminen, seed based restoration, on esimerkiksi Euroopassa jo rutinoitunutta, sill\u00e4 sit\u00e4 on tehty 1980\u201390-luvuilta saakka.<\/p>\n

\u2013 Per\u00e4ss\u00e4hiiht\u00e4j\u00e4n etu on \u00e4lytt\u00f6m\u00e4n iso. Ei tarvitse kuin matkia, h\u00e4n naurahtaa.<\/p>\n

\"Luonnonkasviviljelm\u00e4n<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Messukyl\u00e4n hallissa on esikasvatustilojen lis\u00e4ksi kuivatustila ja siemenvarasto. Kuva: Marko Melto \/ Yle<\/p>\n

Jokaisen siemenen alkuper\u00e4 on dokumentoitu tieteellisell\u00e4 tarkkuudella: GPS-koordinaatit, keruuajankohta, ker\u00e4\u00e4j\u00e4, keruupaikan kuvaus ja arvio siit\u00e4, kuinka monesta kasvista on ker\u00e4tty.<\/p>\n

Paikallisuus on toiminnassa keskeist\u00e4. Esimerkiksi Tampereen vastakylvetyll\u00e4 Korpinpuiston niittyalueella kaikki siemenet ker\u00e4ttiin enint\u00e4\u00e4n kahden kilometrin s\u00e4teelt\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Se on geneettisen monimuotoisuuden suojelua. Kasveilla on paikallisia rotuja ja sopeumia.<\/p>\n

Kaupungit ja yritykset tilaajina<\/p>\n

Nieminen on tehnyt yhteisty\u00f6t\u00e4 Tampereen kaupungin kanssa jo vuosia. Ensin Villi vy\u00f6hyke -yhdistyksess\u00e4, nyt yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Viime vuosina Tampereelle on perustettu merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 niittyj\u00e4. Kaupunginpuutarhuri Timo Koski<\/strong> sanoo, ett\u00e4 yhdistyksell\u00e4 on ollut iso vaikutus.<\/p>\n

\u2013 Olemme olleet onnekkaita, kun t\u00e4nne on aikanaan perustettu Villi vy\u00f6hyke. Olemme p\u00e4\u00e4sseet heid\u00e4n kanssaan tekem\u00e4\u00e4n niittykokeiluja yhteisty\u00f6ss\u00e4, Koski sanoo.<\/p>\n

\"Niitty<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Tampereen kaupunki on viime vuosina panostanut niittyihin, vaikka ne tulevat nurmikkoa kalliimmiksi ja niiden kasvuun menee useampi vuosi. Yksi laajimmista niityist\u00e4 on Sahavainionpuistossa. Kuva: Marko Melto \/ Yle\"J\u00e4n\u00f6napila<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Vaalenapunaisia<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Ukontulikukka<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Mets\u00e4apila<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Tampereen lis\u00e4ksi yritys tekee t\u00f6it\u00e4 muun muassa Aalto-yliopistolle Espoossa, Saint-Gobain Finlandin tehdasalueella Salossa sek\u00e4 Mets\u00e4fibren biotuotetehtaalla Kemiss\u00e4.<\/p>\n

Nieminen uskoo, ett\u00e4 maailmalla yleistynyt ennallistamisen trendi vahvistuu my\u00f6s Suomessa.<\/p>\n

Salon projektiin Nieminen kasvattaa erikoisluvalla kangasraunikkia ja hietaneilikkaa, jotka molemmat ovat eritt\u00e4in uhanalaisia ja rauhoitettuja lajeja.<\/p>\n

Lupa- ja valvontaviraston erikoisluvalla kasvatetut hietaneilikan taimet vahvistuvat ulkona taimitarhassa ennen kuin ne matkaavat \u201dkotiseudulleen\u201d Salon Kiikalaan.<\/p>\n

\u2013 Kehit\u00e4mme Kiikalassa maa-ainesten ottoalueen j\u00e4lkihoitoa luonnon monimuotoisuutta tukevalla tavalla. Perinteisen metsityksen sijaan osa alueesta maisemoidaan paahderinteeksi, kertoo Saint-Gobain Finlandin ymp\u00e4rist\u00f6asiantuntija Anne-Mari Frilander<\/strong>.<\/p>\n

Kokeilu on onnistunut hyvin. Nyt kangasraunikit ja hietaneilikat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t alueella my\u00f6s itsekseen. Hietaneilikan kukinto on valkoinen. Arkistokuva on Raaseporista vuodelta 2019.<\/p>\n

Ennallistamisesta puhutaan, tekoja tarvitaan<\/p>\n

Nieminen on seurannut ennallistamiseen liittyv\u00e4\u00e4 keskustelua tutkijana ja aktivistina ymp\u00e4rist\u00f6ntieteilij\u00e4ksi valmistumisestaan asti. Muutos on ollut valtava.<\/p>\n

\u2013 Ennallistamisesta ei puhuttu oikeastaan miss\u00e4\u00e4n viel\u00e4 reilu kymmenen vuotta sitten. Siit\u00e4 puhuivat vain tutkijat ja asiantuntijat jossain. Nyt se on muuttunut ihan t\u00e4ysin, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

Mutta puheen pit\u00e4isi viel\u00e4 muuttua teoiksi. Nieminen toivoo, ett\u00e4 Suomeen tulisi paljon lis\u00e4\u00e4 vastaavia toimijoita. Yksi firma ei riit\u00e4.<\/p>\n

Jere Nieminen kertoo, miksi uhanalaisten kasvien viljely on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. H\u00e4nest\u00e4 ihmisten on otettava vastuu siit\u00e4, ett\u00e4 lajien vaarantuminen on usein ihmisen syyt\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Yrityksen keskeinen tavoite onkin jakaa osaamista muille.<\/p>\n

\u2013 Haluamme auttaa muita eteenp\u00e4in t\u00e4ss\u00e4 asiassa, h\u00e4n sanoo ja kumartuu taas taimilaatikon \u00e4\u00e4reen.<\/p>\n

Pikkutervakot odottavat koulimista, ja ulkona taimitarhalla on t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Nieminen on juuri siell\u00e4, miss\u00e4 haluaa olla: k\u00e4det mullassa, tekem\u00e4ss\u00e4 jotain konkreettista luonnon hyv\u00e4ksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Jere Nieminen kumartuu id\u00e4tyslaatikon \u00e4\u00e4reen Tampereen Messukyl\u00e4ss\u00e4 sijaitsevassa hallissa. H\u00e4n nappaa sormenp\u00e4ihins\u00e4 hyv\u00e4voimaisen tupsun pikkutervakkoa. Lajin kannat ovat…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":299276,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[1297,33,31,30,828,71,37425,961,72,476,553,118,32,551,119,1248,477],"class_list":["post-299275","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-ennallistaminen","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kasvit","tag-kotimaa","tag-luonnonkasvit","tag-luonnonsuojelu","tag-luonto","tag-nature","tag-pirkanmaa","tag-science","tag-suomi","tag-tampere","tag-tiede","tag-uhanalaiset-lajit","tag-wildlife"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116905846301754271","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/299275","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=299275"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/299275\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/299276"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=299275"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=299275"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=299275"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}