Kuka keksi piim\u00e4n?<\/p>\n
Mist\u00e4 ovat per\u00e4isin suomenkielen sanat kehr\u00e4t\u00e4, mesi, piim\u00e4, marras, taivas? Ent\u00e4 kaski, kalja, liesi, hauta ja onni? Hein\u00e4, paimen, vilja, koti, huone, perkele? P\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n lukija j\u00e4nnityksest\u00e4 ja paljastetaan heti, ett\u00e4 ensiksi mainitut ovat indoiranilaista kantaa, toinen ryhm\u00e4 taas germaanista lainastoa ja kolmas ryhm\u00e4 balttilaista perim\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Miten etymologit pystyv\u00e4t j\u00e4ljitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sanojen synty\u00e4 satojen, jopa tuhansien vuosien taakse? Palonen avaa etymologian menetelmi\u00e4 ja haasteita esimerkkien, historiallisten ilmi\u00f6iden ja tapahtumisen sek\u00e4 anekdoottien avulla. Kielten sukulaisuuksien tunnistamisessa etymologia hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 perinteisi\u00e4 kieltentutkimuksen kriteereit\u00e4, kuten kieliopillisia piirteit\u00e4 ja niiden yhdenmukaisuuksia, pitk\u00e4n historian omaavia ydinsanastoja, kuten luontoa tai ruumiinosia kuvaavia sanoja, sek\u00e4 \u00e4\u00e4nteellisi\u00e4 vastaavuuksia ja muuntumia.<\/p>\n
Suomi mainittu!<\/p>\n
Kuten Palonen kuvaa, etymologia-sanan oma etymologia viittaa kreikan sanojen etumos ja logos liitokseen: etumos tarkoittaa totta ja logos jotakuinkin sanaa, puhetta ja j\u00e4rke\u00e4. Siis \u201dtosi sana\u201d. <\/p>\n
Aluksi etymologia toimi kuin tietosanakirjat m\u00e4\u00e4ritellen sen, mit\u00e4 sana tarkoittaa ja mik\u00e4 on totuus sanan takana. Aikojen kuluessa etymologia muuttui enemm\u00e4nkin sanojen historian penkomiseksi. \u00c4\u00e4rietymologit, Palosen nime\u00e4m\u00e4t \u201dvision\u00e4\u00e4rit\u201d, per\u00e4ti l\u00f6ysiv\u00e4t alkukieli\u00e4, joihin kaikki kielet perustuivat. Suomi mainittu: yksi vision\u00e4\u00e4reist\u00e4 oli Sigurd Wettenhovi-Aspa<\/b> (1870\u20131946), joka p\u00e4\u00e4tyi siihen, ett\u00e4 suomen kieli on kielten \u00e4iti.<\/p>\n
Etymologia on kaunista<\/p>\n
Mutta pelkk\u00e4 sanojen vertailu ei riit\u00e4. Etymologin toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kuuluu my\u00f6s historiallisen taustan hallinta, kansainvaellukset, luonnon- ja ymp\u00e4rist\u00f6nmuutokset, elinkeinorakenteen muutokset, uskontojen vaikutus sek\u00e4 lukuisat muut ilmi\u00f6t. <\/p>\n
Palonen toteaa kirjan alkusanoissa, ett\u00e4 etymologia on kaunista. T\u00e4t\u00e4 h\u00e4n perustelee ensinn\u00e4kin sill\u00e4, ett\u00e4 etymologia kurottaa hyvin kauas, aikaan ja asioihin, joista on siksi vaikea puhua. Toinen syy kauneuteen on sattuma, joka on aina l\u00e4sn\u00e4, vaikka kehitys saattaisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jollain tapaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaiselta. Kolmas syy on etymologian erikoinen suhde logiikkaan: sanat eiv\u00e4t noudata logiikkaa, tai jos noudattavat, se tapahtuu omia mutkikkaita kiertoreittej\u00e4 pitkin. <\/p>\n
Ja lopuksi etymologialla on kiinte\u00e4 suhde virheisiin, v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksiin ja vanhentuneisiin k\u00e4sityksiin. Erehtyminen on inhimillist\u00e4, t\u00e4m\u00e4n etymologia tunnustaa avoimesti.<\/p>\n
Ei voi ottaa, t\u00e4ytyy lainata<\/p>\n
Suomen kieli on Palosen mukaan laikukas ja fragmentaarinen, se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 elementtej\u00e4 sielt\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Kielet oppivat toisia kieli\u00e4 ja suomen kieli on hyv\u00e4 oppilas. Erityisen paljon sanoja suomen kieleen on aikojen saatossa lainattu indoeurooppalaisista kielist\u00e4. <\/p>\n
Miksi sanoja lainataan? Ja sit\u00e4 paitsi, onko lainaaminen edes oikea termi, laina kun pit\u00e4isi kai periaatteessa maksaa takaisin? Lainasanat ovat kielen selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 mysteereit\u00e4, mutta selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 aina kun kansat joutuvat kesken\u00e4\u00e4n tekemisiin riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4ksi aikaa ja riitt\u00e4v\u00e4n l\u00e4heisesti, lainausta alkaa tapahtua.<\/p>\n
Suomen kielest\u00e4 voi erottaa erilaisia lainakerrostumia. Niit\u00e4 ovat olleet luomassa nykysuomalaisten lis\u00e4ksi kantasuomalaiset, kantauralilaiset, kantagermaanit, kantabaltit, heid\u00e4n naapurinsa, sukulaisensa ja heid\u00e4n edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 pitkilt\u00e4 ajoilta. <\/p>\n
Aikojen alussa, ennen kuin kantasuomalaiset tai saamelaiset saapuivat alueelle, joka nyt on Suomi, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 asui kalastajakansa, joka opetti It\u00e4meren ymp\u00e4rill\u00e4 olevalle asujaimistolle muun muassa kalojen nimi\u00e4: ahven, hauki, kiiski, salakka, silakka. My\u00f6s sanat kontio ja nuotio ovat lainaa kansalta, joka eleli Suomenniemell\u00e4 joskus ennen meik\u00e4l\u00e4isten t\u00e4nne tuloa. Otatpa l\u00e4hes mink\u00e4 tahansa suomen kielen sanan ja l\u00e4hdet sit\u00e4 raaputtamaan, sen etymologian voi useimmiten j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 ja sijoittaa juurilleen.<\/p>\n
Teoksen jokainen luku sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 huikeita l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 sek\u00e4 suomen kielen ett\u00e4 muiden kielten sanojen etymologiasta. Lukijalle t\u00e4m\u00e4 tarjoaa jatkuvaa uuden oppimisen ja oivaltamisen tunnetta. Tied\u00e4th\u00e4n tunteen, kun l\u00f6yd\u00e4t puuttuvan sanan ristikkoteht\u00e4v\u00e4st\u00e4. <\/p>\n
Kirja on todellinen sivistyksen historian Pikku J\u00e4ttil\u00e4inen, jota mielell\u00e4\u00e4n selailee viel\u00e4 my\u00f6hemminkin. T\u00e4h\u00e4n houkuttelee my\u00f6s kirjan k\u00e4tev\u00e4 pokkarimuoto. Tuomas Palonen on mainio matkaopas sanojen synnyn salaper\u00e4iseen, yll\u00e4tykselliseen ja hauskaan maailmaan.<\/p>\n
Jukka Ahtela<\/p>\n
PS. Omat t\u00e4rppini: kantagermaanin skuwwa \u2013 gootin skuggwa \u2013 englannin sky \u2013 ruotsin skugga \u2013 suomen kuva. Kaikki samaa kantaa, merkitykset vain muuttuneet: pilvi, peili, taivas, varjo, kuva. Toinen t\u00e4rppi: suomen kielen taivas, jonka l\u00e4ht\u00f6kohtana on kantaindoiranin daywa, joka merkitsee jumalaa, taivaallista ja demonia. T\u00e4m\u00e4 on johdettu indoeurooppalaisen kantakielen juuresta dyeu, joka viittaa indoeurooppalaiseen p\u00e4\u00e4jumalaan, taivasis\u00e4\u00e4n. Samaa sukua on my\u00f6s kantaindoiranin dyuman, joka on lopulta rantautunut suomensukuisiin kieliin muodossa jumala; t\u00e4\u00e4ll\u00e4 alkuper\u00e4iseen sanaa on jossain vaiheessa vain lis\u00e4tty la-p\u00e4\u00e4te.<\/p>\n
* *<\/p>\n
\u2666\ufe0f\u00a0PIENI TUKI, ISO APU\u00a0\u2666\ufe0f<\/p>\n
Tilaatko joskus kirjan tai \u00e4\u00e4nikirjan verkosta? L\u00f6yd\u00e4t ostoslinkkej\u00e4 jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikist\u00e4. Niist\u00e4 tehdyist\u00e4 ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sivustoa.\u00a0<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kuka keksi piim\u00e4n? Mist\u00e4 ovat per\u00e4isin suomenkielen sanat kehr\u00e4t\u00e4, mesi, piim\u00e4, marras, taivas? Ent\u00e4 kaski, kalja, liesi, hauta…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":29929,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,8990,8991,33,31,30,6715,378,32,2550,8992,109],"class_list":{"0":"post-29928","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-etymologia","11":"tag-etymologian-etymologia-ja-muita-etymologioita","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-kielitiede","16":"tag-kirjat","17":"tag-suomi","18":"tag-tietokirjat","19":"tag-tuomas-palonen","20":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29928","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=29928"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29928\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/29929"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=29928"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=29928"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=29928"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}