{"id":301562,"date":"2026-07-15T09:27:14","date_gmt":"2026-07-15T09:27:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/301562\/"},"modified":"2026-07-15T09:27:14","modified_gmt":"2026-07-15T09:27:14","slug":"ulkoavaruudessa-havaittiin-sokeria-ensimmaista-kertaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/301562\/","title":{"rendered":"Ulkoavaruudessa havaittiin sokeria ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa"},"content":{"rendered":"<p class=\"is-style-dropcap\">Kansainv\u00e4linen tutkijaryhm\u00e4 on havainnut ensimm\u00e4isen sokerin avaruudessa. T\u00e4m\u00e4 erytruloosi-molekyyli on ainoa mahdollinen nelihiilinen sokeri, ja sit\u00e4 tavataan Maassa esimerkiksi vadelmissa ja itseruskettavissa tuotteissa. Tutkijaryhm\u00e4n <a href=\"https:\/\/www.nature.com\/articles\/s41550-026-02905-7\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">havainnot<\/a> on julkaistu Nature Astronomy -tiedejulkaisussa. Asiasta <a href=\"https:\/\/phys.org\/news\/2026-07-sugar-interstellar-space.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">uutisoi<\/a> Phys.org.<\/p>\n<p>El\u00e4m\u00e4n synnyn teorioissa sokerit ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ensimm\u00e4isten, eli\u00f6n geneettisen tiedon sis\u00e4lt\u00e4vien nukleiinihappojen synteesille. Sokerit ovat keskeisi\u00e4 biomolekyylej\u00e4 el\u00e4viss\u00e4 organismeissa, sill\u00e4 ne muodostavat dna:n ja rna:n rungon sek\u00e4 ovat olennaisessa roolissa aineenvaihduntaprosesseissa.<\/p>\n<p>Merkityksest\u00e4\u00e4n huolimatta yksi el\u00e4m\u00e4n synnyn tutkimuksen keskeisist\u00e4 kysymyksist\u00e4 on se, miten ensimm\u00e4iset sokerit muodostuivat Maassa, sill\u00e4 laboratoriokokeet ovat osoittaneet, etteiv\u00e4t ne synny riitt\u00e4vin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin\u00e4 prebioottisissa olosuhteissa.<\/p>\n<p>Riboosin ja glukoosin kaltaisia sokereita on aiemmin havaittu meteoriitti- ja asteroidin\u00e4ytteiss\u00e4, mik\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 osa n\u00e4ist\u00e4 molekyyleist\u00e4 on saattanut olla per\u00e4isin alkuaikojen molekyylipilvest\u00e4, josta Aurinkokuntamme muodostui. T\u00e4h\u00e4n asti yht\u00e4k\u00e4\u00e4n sokeria ei kuitenkaan ole havaittu suoraan t\u00e4htienv\u00e4lisess\u00e4 aineessa.<\/p>\n<p>Tutkimusryhm\u00e4 tunnisti 12 spektriviivaa, jotka vastasivat Baskimaan yliopistossa laboratoriossa mitattua erytruloosin spektri\u00e4. Tutkimus osoittaa my\u00f6s, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 sokeria esiintyy v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahdeksan kertaa enemm\u00e4n kuin samankaltaisia kolmen hiiliatomin sokereita, joita ei havaittu samalla alueella lainkaan.<\/p>\n<p>\u201dT\u00e4m\u00e4 havainto oli odottamaton, sill\u00e4 astrokemiassa vallitsevan k\u00e4sityksen mukaan t\u00e4htienv\u00e4liset molekyylit kasvavat kooltaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hiiliatomeja per\u00e4kk\u00e4in\u201d, p\u00e4\u00e4tutkija <strong>Izaskun Jim\u00e9nez-Serra<\/strong> sanoo.<\/p>\n<p>Tutkimusryhm\u00e4 havaitsi, ett\u00e4 erytruloosi voi muodostua t\u00e4htienv\u00e4lisiss\u00e4 j\u00e4\u00e4kerroksissa yksinkertaisemmista kahden hiiliatomin alkoholeista ja aldehydeist\u00e4.<\/p>\n<p>G+0.693\u22120.027-molekyylipilvess\u00e4 mitatun erytruloosin m\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteella tutkijat arvioivat, ett\u00e4 Maan pinnalle saattoi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 my\u00f6h\u00e4isen raskaan pommituksen aikana noin 0,5\u201350 miljoonaa tonnia t\u00e4t\u00e4 sokeria. My\u00f6h\u00e4inen raskas pommitus tapahtui noin 4,1\u20133,8 miljardia vuotta sitten. Tuona ajanjaksona aurinkokunnan sis\u00e4planeetat, mukaan lukien Maa, k\u00e4rsiv\u00e4t poikkeuksellisen voimakkaasta asteroidien ja komeettojen t\u00f6rm\u00e4ysaallosta.<\/p>\n<p>Erytruloosin esiintyminen t\u00e4htienv\u00e4lisess\u00e4 avaruudessa tarjoaa siten vaihtoehtoisen sokeril\u00e4hteen, joka on voinut edist\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isten aineenvaihdunta- ja replikaatioprosessien synty\u00e4 varhaisella Maalla.<\/p>\n<p>\u201dErytruloosin havaitseminen on eritt\u00e4in innostavaa, koska se avaa mahdollisuuden l\u00f6yt\u00e4\u00e4 avaruudesta my\u00f6s muita sokereita, kuten rna:n rakenneosana toimiva riboosi, sek\u00e4 muita el\u00e4m\u00e4n synnyn kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 molekyylej\u00e4\u201d, tutkimuksen toinen kirjoittaja <strong>Carlos Briones<\/strong> sanoo.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/google.com\/preferences\/source?q=tekniikanmaailma.fi\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"338\" height=\"106\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/1784107634_252_google_preferred_source_badge_light_FI.webp\" alt=\"\" class=\"wp-image-2159879\"\/><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kansainv\u00e4linen tutkijaryhm\u00e4 on havainnut ensimm\u00e4isen sokerin avaruudessa. T\u00e4m\u00e4 erytruloosi-molekyyli on ainoa mahdollinen nelihiilinen sokeri, ja sit\u00e4 tavataan Maassa&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":301563,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[114],"tags":[453,1799,33,31,30,118,11184,452,32,119],"class_list":["post-301562","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-avaruus","tag-avaruus","tag-avaruustutkimus","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-science","tag-sokeri","tag-space","tag-suomi","tag-tiede"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116923285687636766","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/301562","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=301562"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/301562\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/301563"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=301562"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=301562"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=301562"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}