![\"Kirjailija](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/20260524-aura-koivisto-1.jpg\"\/)
<\/p>\n <\/p>\n
\n Kainuun korpitilalla kirjailija Aura Koivisto palaa onnelliseen lapsuuteen. Er\u00e4maan rauhassa voi el\u00e4\u00e4 hitaasti ja haltioitua valoa hohtavasta sammaleesta. <\/p>\n
16.7.2026\n <\/dd>\n<\/dl>\n
Piha ryhmyrunkoisten koivujen ja p\u00f6rheiden kuusten katveessa kihisee el\u00e4m\u00e4\u00e4. Takapihan kev\u00e4t\u00adesikoissa p\u00f6rr\u00e4\u00e4 kimalaisia, lahon portaan alle kipitt\u00e4\u00e4 myyr\u00e4 ja entisess\u00e4 navetassa suihkii haarap\u00e4\u00e4skypariskunta. <\/p>\n
Paimentamisvietin piiskaama Vekku-koira h\u00f6yry\u00e4\u00e4 \u00f6t\u00f6k\u00f6iden ja lintujen varjojen per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Kirjailija Aura Koivisto<\/strong>, 62, on tehnyt kuten Seitsem\u00e4n veljeksen Lauri agiteerasi: muuttanut mets\u00e4\u00e4n ja heitt\u00e4nyt hiiteen t\u00e4m\u00e4n maailman pauhun. Uusi kotipaikka l\u00f6ytyi kymmenen kilometrin p\u00e4\u00e4st\u00e4 Kuhmon kirkolta, Runon ja rajan tien kyljest\u00e4.<\/p>\n R\u00e4meen ja er\u00e4maajoen naapurista, soratien varrelta, Aura on l\u00f6yt\u00e4nyt el\u00e4m\u00e4ntapaansa soveltuvan paikan. Vanhan hirsi\u00adtalon laajalla tontilla voi el\u00e4\u00e4 sopusoinnussa el\u00e4inten ja luonnon kanssa ja tavoittaa h\u00e4iv\u00e4hdyksi\u00e4 onnellisesta lapsuudesta. <\/p>\n Uhanalaisuus tutuksi<\/p>\n Aura Koivisto oli nelj\u00e4vuotias, kun h\u00e4nen biologivanhempansa muuttivat Helsingin Korkeasaaren vanhaan puuhuvilaan jouluna 1968. <\/p>\n Is\u00e4 Ilkka Koivisto<\/strong> oli palkattu el\u00e4intarhan johtajaksi.<\/p>\n Aura ja h\u00e4nen vanhemmat sisaruksensa saivat ikimuistoisen lapsuuden, jossa lapsi\u00adperhearkeen kuului erikoisia el\u00e4imi\u00e4. Lapset kylpiv\u00e4t, laskivat m\u00e4ke\u00e4 ja leikkiv\u00e4t rosvoa ja poliisia saukon kanssa sek\u00e4 hiiviskeliv\u00e4t piilosilla tiikerinpennun per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Hoitotoimien sivussa he oppivat, miten kovaa el\u00e4inten el\u00e4m\u00e4 usein on. Saukon laji\u00adtoverit olivat vaarassa kuolla sukupuuttoon, eiv\u00e4tk\u00e4 emonsa menett\u00e4neet ahmanpoikaset olleet turvassa edes kansallispuistossa petovihan vuosi. <\/p>\n Aurassa oli ripaus Montgomeryn<\/strong> runotytt\u00f6\u00e4 ja Lindgrenin<\/strong> Peppi Pitk\u00e4tossua, j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n. Aura puolusti heikompia ja riehui koulussa poikien kanssa niin antaumuksella, ett\u00e4 paksu ruskea poninh\u00e4nt\u00e4 vain heilui.<\/p>\n \u201dOlin poikatytt\u00f6, en esimerkiksi v\u00e4litt\u00e4nyt koskaan nukeista. Nuket olivat ihan \u00e4ll\u00f6tt\u00e4vi\u00e4. Mutta karvaleluja minulla oli paljon.\u201d<\/p>\n Samaan aikaan h\u00e4n oli Koiviston lapsista tunnollisin el\u00e4inhoitaja. Jo 6-vuotiaana h\u00e4n hoiti pes\u00e4st\u00e4 pudonneen haarap\u00e4\u00e4skyn poikasen lentokykyiseksi avaamalla pienill\u00e4 sormillaan nokan ja sujauttamalla sinne k\u00e4rp\u00e4si\u00e4 ja jauhomatoja.<\/p>\n Kun Aura hoitotoimiltaan ja leikeilt\u00e4\u00e4n ehti, h\u00e4n vet\u00e4ytyi lastenhuoneeseen \u00e4idin matkakirjoituskoneen kanssa. Lahjakkuudesta seurasi kustannussopimus ja esikoiskirja Kurttunaamainen Leo 10-vuotiaana. Jo sit\u00e4 ennen h\u00e4n oli kirjoittanut p\u00f6yt\u00e4laatikkoon romaania el\u00e4intarhan Julia-aasista. <\/p>\n Lapsuuden rakennusaineita<\/p>\n Auran onnellinen lapsuus rakentui muustakin kuin unohtumattomista kohtaamisista el\u00e4inten kanssa.<\/p>\n Ensinn\u00e4kin Korkeasaari oli lapselle hyv\u00e4 kasvuymp\u00e4rist\u00f6. Se oli boheemi mutta turvallinen yhteis\u00f6, jossa kaikki tunsivat toisensa. <\/p>\n Aura rakasti erityisesti saaren vanhoja puita: pihan vaahteraa, j\u00e4re\u00e4\u00e4 koivua, sembra\u00adm\u00e4ntyj\u00e4 ja omenapuita. Syreenit olivat niin isoja ja vankkoja, ett\u00e4 h\u00e4n pystyi kiipeilem\u00e4\u00e4n niiden oksilla.<\/p>\n Koivistot eiv\u00e4t vieneet lapsiaan p\u00e4iv\u00e4hoitoon, vaan Sesse<\/strong>-\u00e4iti j\u00e4i kotiin hoitamaan nuorimpia. <\/p>\n Lasten p\u00e4iv\u00e4t kuluivat touhuamalla itsekseen tai tuttujen aikuisten kanssa. Aura osallistui innokkaasti varsinkin ruoan k\u00e4rr\u00e4\u00e4miseen el\u00e4imille.<\/p>\n \u201dVanhempani olivat saaneet vanhanaikaisen, ankaran kasvatuksen, ja halusivat antaa meille erilaisen lapsuuden. Sain kasvaa sellaiseksi kuin olen.\u201d<\/p>\n Auraa ahdistaa pelkk\u00e4 ajatus, ett\u00e4 h\u00e4n olisi p\u00e4\u00e4tynyt lapsena meluisaan j\u00e4ttip\u00e4iv\u00e4\u00adkotiin isoon lapsiryhm\u00e4\u00e4n, jossa lasten erilaisille persoonille ja luovuudelle ei ole tilaa. Luonto olisi korvattu betonilla tai soralla, joiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olisi n\u00f6k\u00f6tt\u00e4nyt kiipeilyteline. <\/p>\n Mik\u00e4 parasta, Koivistojen kasvatus perustui rakkauteen, vapauteen ja yhdess\u00e4\u00adoloon, eik\u00e4 lapsia pakotettu mihink\u00e4\u00e4n muottiin. J\u00e4lkikasvu l\u00f6ysi luovuuden: Kimmosta<\/strong> tuli taiteilija ja Aurasta kirjailija. Minnasta<\/strong> tuli sairaanhoitaja, joka olisi p\u00e4rj\u00e4nnyt my\u00f6s k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isen\u00e4. <\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong> Hotellinjohtaja Outi irtisanoutui ja muutti pienyritt\u00e4j\u00e4ksi maalle: \u201dEi tullut kysymykseenk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 m\u00f6isimme sukutalon\u201d<\/a><\/p>\n Voimaa samanhenkisyydest\u00e4<\/p>\n Ylioppilaaksi p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n Aura haki hetken suuntaa. H\u00e4n harkitsi biologin ammattia, mutta kehnot tiedot kemiasta ja matematiikasta estiv\u00e4t opiskelupaikan hakemisen. H\u00e4n aloitti Helsingin yliopistossa kielten opinnot, mutta j\u00e4tti ne puolen vuoden kuluttua.<\/p>\n \u201dNuorena oli semmoista haahuilua. Silloin mik\u00e4\u00e4n muu ei ollut selv\u00e4\u00e4 kuin se, ett\u00e4 kaupunki ei ole minua varten.\u201d<\/p>\n Aura alkoi harrastaa lintuja 13-vuotiaana ja retkeill\u00e4 veljens\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n yst\u00e4v\u00e4n kanssa. Lukion j\u00e4lkeen h\u00e4n tutustui linturetkill\u00e4 Ristoon<\/strong>, josta l\u00f6ysi samanhenkisen el\u00e4m\u00e4nkumppanin.<\/p>\n Heit\u00e4 yhdisti rakkaus luontoon ja sen ihmeisiin. Samat arvot jakava kumppani joudutti haaveiden toteuttamista. <\/p>\n \u201dEn ollut yp\u00f6yksin menossa p\u00e4\u00e4t\u00e4 pahkaa jonnekin. Olimme heti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 menn\u00e4\u00e4n maalle asumaan.\u201d<\/p>\n Molemmat olivat freelancereita: Aura kirjoitti luontoaiheisia lehtijuttuja ja kirjoja, Risto tienasi luontokuvaajana. Elanto tai el\u00e4kekertym\u00e4 eiv\u00e4t heit\u00e4 mietitytt\u00e4neet.<\/p>\n \u201dSit\u00e4 oli nuorena jotenkin niin huoleton. Kotoa saatu tuki ja turvallisuudentunne olivat pohja sille, ett\u00e4 olen uskaltanut tehd\u00e4 rohkeita ratkaisuja.\u201d<\/p>\n Aura ja Risto ovat asuneet Tohmaj\u00e4rvell\u00e4, Valtimolla, Somerolla, Berg\u00f6n saarella ja Viron Vormsissa. Ajatus muutosta on aina virinnyt luonnosta, kuten heid\u00e4n l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2001 Vormsiin. Sinne houkutteli etel\u00e4isten vy\u00f6hykkeiden monimuotoisuus kovakuoriaisineen ja perhosineen, ja sielt\u00e4 ajoivat pois lis\u00e4\u00e4ntyneet avohakkuut ja \u00f6kyhuviloiden tulo rannoille. <\/p>\n Kuhmon lumo<\/p>\n Virosta Aura ja Risto ajoivat muuttokuormansa Kuhmon syrj\u00e4kyl\u00e4lle vuonna 2016.<\/p>\n Harvaan asuttu seutu oli lumonnut Auran jo 90-luvulla, kun h\u00e4n oli tehnyt linturetken kainuulaiselle Elimyssalon luonnonsuojelualueelle.<\/p>\n \u201dSe oli ensimm\u00e4inen kunnon mets\u00e4, jonka n\u00e4in. Oli melkein j\u00e4rkytys, ett\u00e4 mets\u00e4 voi olla niin hieno \u2013 sellainen peikkomets\u00e4. Oli h\u00e4myisi\u00e4 mets\u00e4puroja, majavajoki, puista roikkuvaa naavaa ja valtavasti lintuja.\u201d<\/p>\n He ostivat rintamamiestilan 30 kilometrin p\u00e4\u00e4st\u00e4 Hiidenportin kansallispuistosta, jota mets\u00e4koneet eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se raiskaamaan.<\/p>\n S\u00e4iden ahavoittamassa talossa ei ollut \u00advesijohtoja eik\u00e4 sis\u00e4vessaa, mutta sill\u00e4 ei ollut merkityst\u00e4. Oli joulunpunainen leivinuuni, puusauna, oma kaivo ja vanha navetta Riston verstaaksi. Aarniomets\u00e4\u00e4 riitti pitkille lenkeille koirien kanssa.<\/p>\n Vaikka tontti on hallanarka ja sen maa karua, Aura viljelee kahdella kasvimaallaan ja kasvihuoneessa juureksia, tomaatteja ja herneit\u00e4 kotitarpeiksi. <\/p>\n Kaikki on tehty luonnon parhaaksi. P\u00f6lytt\u00e4jille istutettiin kev\u00e4tlinnunhernett\u00e4 ja keitti\u00f6n ikkunaan naulattiin metalliverkko, jotta yksik\u00e4\u00e4n lintu ei taita en\u00e4\u00e4 niskaansa lasiin lent\u00e4ess\u00e4\u00e4n. Siivekk\u00e4ille on 40 p\u00f6ntt\u00f6\u00e4.<\/p>\n Puuhaa riitt\u00e4\u00e4, ja Aurasta tuntuu, ettei h\u00e4n ehdi oikein mit\u00e4\u00e4n. V\u00e4lill\u00e4 h\u00e4n miettii, onko h\u00e4n tullut vanhaksi.<\/p>\n Vormsissa h\u00e4n hoiti kasvimaata, kanalaumaa, kolmea hevosta, kolmea koiraa ja naapurin Gerda<\/strong>-mummoa, jonka vointia oli kipaistava tarkistamaan.<\/p>\n \u201dNyt nautin hitaammasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4.\u201d <\/p>\n Ikuinen rakkaus<\/p>\n Lapsuusvuosista asti Auran rakkaus luontoa kohtaan on s\u00e4ilynyt vahvana. <\/p>\n \u201dTunnen, ett\u00e4 minulla on velvollisuus puolustaa luontoa, koska se on niin heikoilla.\u201d<\/p>\n Auran julkinen luonnonsuojeluty\u00f6 oli alkanut juuri Kainuussa 90-luvun alussa. Suomeen laadittiin vanhojen \u00admetsien suojeluohjelma, johon mets\u00e4taloudesta riippuvaisessa Kainuussa suhtauduttiin vihamielisesti. Aura alkoi mielipidekirjoituksilla vaatia luonnonmetsien s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n Sittemmin nuoruuden mustavalkoisuus ja tiukkapipoisuus ovat hellitt\u00e4neet. P\u00e4\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 h\u00f6yry\u00e4 yht\u00e4 kuumana, ja \u201dpaasaaminen\u201d on siirtynyt kolumneihin ja kirjoihin.<\/p>\n Lue my\u00f6s Seura.fi:<\/strong> Rottweiler imetti hyl\u00e4tty\u00e4 tiikerinpentua Korkeasaaressa 50 vuotta sitten \u2013 Villiel\u00e4inten hoito on kehittynyt mutta kekseli\u00e4isyys yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 yh\u00e4<\/a><\/p>\n \u201dSit\u00e4 vain yritt\u00e4\u00e4 el\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 omaa pient\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja saada siit\u00e4 iloa\u201d<\/p>\n Lapsuuteen kuuluneita huolettomuutta ja tulevaisuususkoa Aura ei en\u00e4\u00e4 tavoita.<\/p>\n \u201dMaailma on mennyt niin karseaksi ja faktat tylyiksi.\u201d<\/p>\n Auraa hirvitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 luonnolle ja muille lajeille kuin ihmiselle j\u00e4tet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tilaa. <\/p>\n \u201dLuonto on yrityksille pelkk\u00e4\u00e4 raaka-\u00adainetta. Ne, jotka louhivat luonnosta eniten rahaa, saavat eniten vaikutusvaltaa, koska heill\u00e4 on varaa lobata poliitikkoja.\u201d<\/p>\n Kun Aura istahtaa Riston kanssa surkuttelemaan luonnon tilaa, h\u00e4n on kiitollinen siit\u00e4, ett\u00e4 on \u201dn\u00e4in vanha\u201d eik\u00e4 hankkinut koskaan lapsia. Nuorilla on kovat ajat edess\u00e4\u00e4n ilmastonmuutoksen ja luontokadon vuoksi.<\/p>\n Vaikka valtava tietom\u00e4\u00e4r\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tuhosta on juurruttanut Auraan pessimismi\u00e4, ryppyotsainen tosikko h\u00e4n ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n. H\u00e4n juoksuttaa kirjoihinsa herkullisia hahmoja, jotka juovat viini\u00e4 kukkaruukusta sormi pohjan tilkkeen\u00e4 tai kasvattavat kulinaristeille ruusunpunaisia iti\u00f6emi\u00e4 homehtuneisiin kirjoihin puhjenneista lahottajasienist\u00e4.<\/p>\n Aura heitt\u00e4ytyy yh\u00e4 lapsen innolla kaikkeen, viimeksi kimalaisiin ja sammaliin.<\/p>\n H\u00e4n hakee sohvap\u00f6yd\u00e4n \u00adkirjar\u00f6ykki\u00f6st\u00e4 pienen teoksen ja esittelee valokuvasuurennoksia pime\u00e4ss\u00e4 hohtavasta aarnisammaleesta, jonka l\u00f6ysi viime vuonna kallion\u00adkolosta. Se oli niin kaunis, Aura muistaa.<\/p>\n Mit\u00e4\u00e4n sen ihmeellisemp\u00e4\u00e4 h\u00e4n ei onnenhetkeens\u00e4 tarvitse.<\/p>\n \u201dSit\u00e4 vain yritt\u00e4\u00e4 el\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 omaa pient\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja saada siit\u00e4 iloa.\u201d<\/p>\n Lue my\u00f6s Seura.fi:<\/strong> \u201dMonilla el\u00e4inlajeilla on hyvin ilmeikk\u00e4\u00e4t kasvot\u201d \u2013 Ty\u00f6kseen el\u00e4imi\u00e4 tutkiva Helena Telk\u00e4nranta tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 niiden k\u00e4yt\u00f6s ja ilmeet paljastavat<\/a><\/p>\n![\"Maalla](\"https:\/\/kotiliesi.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/20260524-aura-koivisto-7.jpg\")
<\/a>
\n Maalla riitt\u00e4\u00e4 tekemist\u00e4. \u201dKun peruspuuhat on tehty, p\u00e4iv\u00e4 onkin jo illassa.\u201d L\u00e4hiniityt niitet\u00e4\u00e4n ja haravoidaan, jotta avointen tilkkujen hy\u00f6nteismaailma ruokkisi lintuja. <\/p>\n<\/a>
\n El\u00e4imet ja luonto olivat Auralle rakkaita jo lapsena, jolloin kotona Korkeasaaressa hoidettiin el\u00e4imi\u00e4 sudenpennuista tapiiriin. <\/p>\n<\/a>
\n Pystykorva Hillan kanssa Valtimolla 90-luvun alussa. Silloin Kainuun suojelualueet lumosivat Auran. <\/p>\n<\/a>
\n \u201dMeill\u00e4 on ollut Riston kanssa reippaitakin irtiottoja, olemme l\u00e4hteneet milloin minnekin. Minulla on ollut tuuria matkassa, ett\u00e4 olen p\u00e4rj\u00e4nnyt.\u201d <\/p>\n