![\"Emerituspiispa](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/UFrj9blcv1e8lkd1HqIwHc9HQnZZY5QyYiwTMLc9Psnugatr5_gFV_vlklVESREZ6vrea8RJgVAfvT4a6799-NS_nbWh5N60kmYI.jpeg\")
<\/p>\n <\/p>\n
\n Emerituspiispa Wille Riekkinen kuvattiin Haukiputaan kirkossa vuonna 2020.\n <\/p>\n
\n Kuva: Jukka-Pekka Moilanen\n <\/p>\n
\n Tietokirja\n <\/p>\n
\n Wille Riekkinen: Valo ja pimeys. Teos 2025.\n <\/p>\n
\n Perimm\u00e4iset kysymykset ovat aina askarruttaneet ihmisi\u00e4. Ne liittyv\u00e4t ennen muuta yliluonnollisiin ja tuonpuoleisiin asioihin. Kristillinen usko antaa vastauksia n\u00e4ihin kysymyksiin Raamattuun nojautuen, mutta sit\u00e4 tulkitaan aina elett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ajassa.\n <\/p>\n
\n Kuopion hiippakunnan emerituspiispa Wille Riekkinen on yli viisikymmenvuotisen pappisuransa aikana tulkinnut lukemattomia kertoja Pyh\u00e4\u00e4 Kirjaa nykysuomeksi.\n <\/p>\n
\n H\u00e4n on tehnyt monipuolisen uran my\u00f6s yliopistomaailmassa Raamatun alkukielten ja eksegetiikan alalla my\u00f6s kansainv\u00e4lisesti.\n <\/p>\n
\n Uudessa teoksessaan Valo ja pimeys h\u00e4n esittelee uusia tulkintoja varhaisten kristittyjen teksteist\u00e4. Teos toimii itsen\u00e4isen\u00e4 jatko-osana h\u00e4nen vuonna 2023 julkaisemalleen teokselle Kirjain vai henki.\n <\/p>\n
\n Riekkisen l\u00e4ht\u00f6kohtana on Jumala-kuva. Jumala ei ole kuin k\u00e4kikellon k\u00e4ki, joka k\u00e4y puolen tunnin ja tunnin v\u00e4lein ilmoilla kukkumassa.\n <\/p>\n
\n Riekkinen painottaa k\u00e4sityksens\u00e4 Jumalasta uutta luovana, dynaamisena voimana ja energiana: \u201dJumala on l\u00e4sn\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 maailmassa.\u201d Teoksessaan h\u00e4n sanoittaa Jumala-uskoa uudella, perinteist\u00e4 poikkeavalla tavalla.\n <\/p>\n
\n Raamatun tekstien ajankohtaistava tulkinta on haaste kirkolle erityisesti t\u00e4n\u00e4 aikana, jolloin kaikenlaista tarjontaa on yllin kyllin.\n <\/p>\n
\n El\u00e4m\u00e4n mielekkyyden etsiminen mysteerien kautta sek\u00e4 symbolien avaaminen vaatii sek\u00e4 rohkeutta ett\u00e4 ennakkoluulottomuutta. Riekkiselt\u00e4 sit\u00e4 ei puutu, sill\u00e4 h\u00e4n muovaa uskoa uusin ja yksinkertaisin sanamuodoin.\n <\/p>\n
\n Oman aikamme uskonnollisuuden Riekkinen n\u00e4kee olevan nousussa. Se n\u00e4kyy keskusteluna niin akateemisilla foorumeilla kuin ruohonjuuritasolla, mutta ei niink\u00e4\u00e4n kirkon sis\u00e4ll\u00e4.\n <\/p>\n
![\"-\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/aCXBr5NAvH5fqhNJIfT2C6PtuurPvcYqtwCrRhLYmXDVcZr1kF36qr8dnhirtY233soY1hp4AX_F7W1rTjIAq6cqVgzuRzYblna_.jpeg\")
<\/p>\n
\n Riekkinen pohdiskelee Jumalan ja ihmisen kohtaamista toiveiden, pelkojen ja h\u00e4d\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohdista. Teistinen n\u00e4kemys ei huomioi ihmisen kokonaisvaltaista ajattelua.\n <\/p>\n
\n Deismiss\u00e4 puolestaan katsotaan, ett\u00e4 Jumala on j\u00e4tt\u00e4nyt luomisen j\u00e4lkeen maailman oman onnensa varaan. T\u00e4m\u00e4 liittyy my\u00f6s vallank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, kun kristillisest\u00e4 uskosta tuli valtionuskonto, jolloin papisto oppi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n niin hengellist\u00e4 kuin maallistakin valtaa varsin n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti.\n <\/p>\n
\n Ihmeparannukset ovat viime vuosikymmenien aikana tulleet my\u00f6s Suomeen n\u00e4kyv\u00e4ll\u00e4 tavalla. Riekkinen tukeutuu Paavalin karismaoppiin, opetukseen armolahjoista.\n <\/p>\n
\n Ne eiv\u00e4t ole palkintoja uskollisuudesta tai uskon mittareita, vaan mahdollisuus palvella toisia ihmisi\u00e4. Niinp\u00e4 Riekkinen m\u00e4\u00e4ritteleekin karismaatikon ihmiseksi, joka on vapautunut k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnollisia lahjoja toisten hyv\u00e4ksi.\n <\/p>\n
\n Pahuuden ongelma on ratkaisematon yht\u00e4l\u00f6. Riekkinen painottaa Raamatun alkukertomuksissa pahan olemisen keskeisesti esill\u00e4, mutta ne eiv\u00e4t selit\u00e4 pahan problematiikkaa.\n <\/p>\n
\n Vanhan testamentin mielikuvat pahan olemuksesta ovat yleisuskonnollisia, mutta vaikutteet ovat tulleet persialaisen zarathustralaisuuden kautta. Uuden testamentin puolella ei pahuudelle ole johdonmukaista selityst\u00e4, mutta persoonallinen paha mainitaan useissa kirjoituksissa.\n <\/p>\n
\n Pahan torjunnassa Riekkinen suosittelee kasvatusta ja armeliaisuuden logiikkaa.\n <\/p>\n
\n Rakkaudesta Riekkinen puhuu sielunhoidollisesti. Se liittyy keskeisesti my\u00f6s diakoniseen ulottuvuuteen.\n <\/p>\n
\n T\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 kuuluu kaikille, mutta Riekkinen nostaa kirkon olemukseen kuuluvan auttamisen keskeisesti esiin: \u201dK\u00f6yhiin sitoutunut kirkko ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 maailmassa.\u201d Ajattelevia ja auttavia ihmisi\u00e4 nyt jos koskaan maailmassa tarvitaan.\n <\/p>\n
\n Riekkisen teos on raikas ja tuore, ajankohtainen ja ajaton syv\u00e4kynt\u00f6 Raamatun teksteihin her\u00e4ttelev\u00e4ll\u00e4 tavalla. H\u00e4n liitt\u00e4\u00e4 ajatuksensa my\u00f6s tavallisen ihmisen el\u00e4m\u00e4nkysymyksiin ja pohdintoihin.\n <\/p>\n
\n Savolainen pilke vilahtaa siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tekstiss\u00e4 suolaa antaen. Tekstiin liittyv\u00e4t saumattomasti Seija Riekkisen maalaukset vahvoine s\u00e4vyineen.\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Emerituspiispa Wille Riekkinen kuvattiin Haukiputaan kirkossa vuonna 2020. Kuva: Jukka-Pekka Moilanen Tietokirja Wille Riekkinen: Valo ja pimeys. Teos…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":30404,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,32,109],"class_list":{"0":"post-30403","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-suomi","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30403","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=30403"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30403\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/30404"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=30403"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=30403"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=30403"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}