{"id":304718,"date":"2026-07-19T15:46:15","date_gmt":"2026-07-19T15:46:15","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/304718\/"},"modified":"2026-07-19T15:46:15","modified_gmt":"2026-07-19T15:46:15","slug":"ilmailualan-hybridiaikakausi-on-vihdoin-alkanut-tutkijat-haluavat-todistaa-mullistavan-lentokoneen-kyvyt-uutissuomalainen-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/304718\/","title":{"rendered":"Ilmailualan hybridiaikakausi on vihdoin alkanut \u2013 tutkijat haluavat todistaa mullistavan lentokoneen kyvyt | Uutissuomalainen"},"content":{"rendered":"

Hybridiautot ovat nyky\u00e4\u00e4n tavallinen n\u00e4ky Euroopan teill\u00e4. Ne sijoittuvat polttomoottoriautojen ja t\u00e4ysin s\u00e4hk\u00f6isten ajoneuvojen v\u00e4liin, ja ne kulkevat osan matkasta polttoaineella ja loput s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4 konsepti saattaa olla mullistamassa ilmailualan. Lentoliikenteen osuus maailman hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on noin 2,5 prosenttia<\/a>. T\u00e4m\u00e4 osuus kasvaa tulotason noustessa ja yh\u00e4 useamman ihmisen lent\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n

Maantiekuljetusten hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat v\u00e4henem\u00e4ss\u00e4 nopeasti s\u00e4hk\u00f6ajoneuvojen ansiosta. Ilmailualan teknologian kehityssykli on pidempi, ja se on edelleen ala, jolla p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen on vaikeaa. Lis\u00e4ksi korkealla ilmakeh\u00e4ss\u00e4 vapautuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4t maapalloa jopa enemm\u00e4n kuin maanpinnan tasolla syntyv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n

Puhtaan ilmailun yhteisyritys on Euroopan komission ja ilmailualan v\u00e4linen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, jonka tavoitteena on ratkaista t\u00e4m\u00e4 ongelma yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yksityisen ja julkisen sektorin osaaminen, taitotieto ja valmiudet.<\/p>\n

T\u00e4llaista yhteisty\u00f6t\u00e4 tarvitaan alalla kipe\u00e4sti.<\/p>\n

\u2013\u2009Jos toimiin ei ryhdyt\u00e4, ilmailun p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja ilmastovaikutukset kasvavat edelleen, toteaa ATR:n projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Laure Dupire<\/strong>.<\/p>\n

ATR on eurooppalainen valmistaja, joka on erikoistunut alueellisiin ilma-aluksiin \u2013 matkustaja- ja rahtilentokoneisiin, jotka on suunniteltu pikemminkin alueellisille lennoille kuin pitkille kansainv\u00e4lisille reiteille.<\/p>\n

\u2013\u2009Ilmailuala on asettanut itselleen tavoitteen saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 menness\u00e4. Sit\u00e4 ei voida saavuttaa ilman uusia teknologioita.<\/p>\n

Dupire on yksi niist\u00e4 tutkijoista, jotka ty\u00f6skentelev\u00e4t nelj\u00e4ss\u00e4 puhtaan ilmailun yhteisyrityksen osarahoittamassa hankkeessa. Heill\u00e4 on yhteinen tavoite: eritt\u00e4in tehokas hybridis\u00e4hk\u00f6lentokone, joka voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Sen sijaan, ett\u00e4 lentokone toimisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n polttomoottorin voimalla, siin\u00e4 yhdistett\u00e4isiin perinteinen voimanl\u00e4hde s\u00e4hk\u00f6voimaan. N\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4 hanketta \u2013 PHARES, DEMETRA, OSYRYS ja HERACLES \u2013 k\u00e4sittelev\u00e4t kukin haasteen eri osa-alueita, ja niiden tavoitteena on saada alueellinen hybridis\u00e4hk\u00f6matkustajakone liikenteeseen vuoteen 2035 menness\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 vaihe perustuu aiempaan EU:n rahoittamaan tutkimusvaiheeseen, jossa kartoitettiin kokonaisrakenne, esiteltiin varhaisia s\u00e4hk\u00f6j\u00e4rjestelmi\u00e4 ja selvitettiin, miten hybridis\u00e4hk\u00f6voimaj\u00e4rjestelm\u00e4n tuottamaa huomattavaa l\u00e4mp\u00f6\u00e4 voidaan hallita. K\u00e4ynniss\u00e4 olevissa nelj\u00e4ss\u00e4 hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n konseptia pidemm\u00e4lle. Niiss\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n, integroidaan ja testataan teknologiaa.<\/p>\n

ATR, joka on <\/strong>Airbusin ja Leonardon v\u00e4linen ranskalais-italialainen yhteisyritys, koordinoi kahta n\u00e4ist\u00e4 hankkeista. Dupire johtaa DEMETRA-hanketta, jonka puitteissa kehitet\u00e4\u00e4n testilentokone muiden hankkeiden kehitt\u00e4mien teknologioiden toimivuuden varmentamiseksi.<\/p>\n

ATR:n ilmailuinsin\u00f6\u00f6ri Alessandro Sgueglia <\/strong>koordinoi HERACLES-hanketta, jossa n\u00e4m\u00e4 teknologiat yhdistet\u00e4\u00e4n yhdeksi lentokonekonseptiksi. ATR valvoo my\u00f6s kaikilta osin akkujen valintaan, suorituskykyyn ja integrointiin liittyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

\u2013\u2009Uudella suunnittelulla v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 30 prosenttia ja saavutetaan suorituskyky ja kantama, joka on verrattavissa nykyisiin alueellisiin ilma-aluksiin tai on niit\u00e4 parempi, Sgueglia kertoo.<\/p>\n

Hybridis\u00e4hk\u00f6k\u00e4ytt\u00f6voimaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4n PHARES-hankkeen odotetaan saavan aikaan jopa 20 prosenttia t\u00e4st\u00e4 tavoitteesta. Loput 10 prosenttia saadaan rungon innovaatioista \u2013 uudesta rungosta ja siivist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6 tosin kuuluu erilliseen jatkohankkeeseen. Toistaiseksi n\u00e4iss\u00e4 nelj\u00e4ss\u00e4 hankkeessa keskityt\u00e4\u00e4n voimanl\u00e4hde- ja energiaj\u00e4rjestelmien kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n

HERACLES-hankkeessa on my\u00f6s kehitteill\u00e4 moottori, joka on optimoitu toimimaan 100-prosenttisesti kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 lentopolttoaineella, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 kone on suunniteltu yhteensopivaksi niiden puhtaampien polttoaineiden kanssa, joita lentoyhti\u00f6t ovat jo alkaneet ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 30 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennys on mitattu verrattuna vuoden 2020 huipputeknologiaa edustavaan alueelliseen lentokoneeseen \u2013 suunnilleen sellaiseen vertailukohteeseen kuin ATR72, joka on yksi maailman yleisimmin k\u00e4ytetyist\u00e4 alueellisista potkuriturbiinikoneista ja jota on valmistettu yli 1\u2009200 kappaletta.<\/p>\n

Sgueglian mukaan alueellisten lentokoneiden valinta on tietoinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s.<\/p>\n

\u2013\u2009Ilmailualan innovaatiot alkavat aina pienemmist\u00e4 lentokoneista, mink\u00e4 j\u00e4lkeen niit\u00e4 sovitetaan suurempiin malleihin, h\u00e4n kertoo.<\/p>\n

H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 tavoitteena ei ole pelkk\u00e4 testilentokone, vaan toimiva kaupallinen tuote:<\/p>\n

\u2013\u2009Haluamme kehitt\u00e4\u00e4 jotakin, joka voi kattaa merkitt\u00e4v\u00e4n osan alueellisista ilmailumarkkinoista. Sit\u00e4 tarvitaan, jotta n\u00e4it\u00e4 teknologioita voidaan siirt\u00e4\u00e4 suurempiin lentokoneisiin.<\/p>\n

Miksi suunnitteilla <\/strong>ei ole t\u00e4yss\u00e4hk\u00f6lentokonetta?<\/p>\n

Toistaiseksi esteen\u00e4 on paino.<\/p>\n

\u2013\u2009T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n akkuja rajoittaa niiden alhainen energiatiheys, Pratt & Whitney Canadan hankekoordinaattori Anne Saint-Roch <\/strong>toteaa viitaten siihen, paljonko energiaa akku voi varastoida massayksikk\u00f6\u00e4 kohti.<\/p>\n

\u2013\u2009Vaikka teknologia kehittyykin jatkuvasti, t\u00e4yss\u00e4hk\u00f6 soveltuu p\u00e4\u00e4asiassa pienempiin, lyhyemm\u00e4n toimintas\u00e4teen tai pienen hy\u00f6tykuorman lentokoneisiin, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

\u2013\u2009Jos k\u00e4ytt\u00e4isimme alueellisten lentokoneiden voimanl\u00e4hteen\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n akkuja, matkustajille tai rahdille ei j\u00e4isi tarpeeksi tilaa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 tarvitsemme hybridikonseptin.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 s\u00e4hk\u00f6moottori kantaisi todenn\u00e4k\u00f6isesti suurimman kuormituksen lentoonl\u00e4hd\u00f6n ja nousun aikana.<\/p>\n

\u2013\u2009S\u00e4hk\u00f6moottori voisi tuottaa osan tarvittavasta tehosta, mutta sit\u00e4 voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s matkanopeudella lent\u00e4miseen, Saint-Roch toteaa.<\/p>\n

Pratt & Whitney Canadan koordinaattoriroolilla on my\u00f6s laajempi merkitys.<\/p>\n

\u2013\u2009Olemme ensimm\u00e4inen puhtaan ilmailun hanke, jota johtaa kanadalainen yritys sen j\u00e4lkeen, kun Kanada ja EU tekiv\u00e4t Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa koskevan assosiaatiosopimuksen vuonna 2024, Saint-Roch kertoo.<\/p>\n

H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 Euroopan ja Kanadan v\u00e4linen yhteisty\u00f6 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, jotta hybridis\u00e4hk\u00f6teknologia voidaan tuoda kaupalliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Hybridis\u00e4hk\u00f6lentokone <\/strong>tarvitsee uuden moottorin lis\u00e4ksi my\u00f6s t\u00e4ysin uudenlaisen s\u00e4hk\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on OSYRYS-hankkeen toiminta-aluetta. Hanketta koordinoi ranskalainen ilmailu- ja avaruusteollisuusyritys Safran.<\/p>\n

\u2013\u2009T\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen kerta, kun lentokoneessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n 800 voltin j\u00e4nnitett\u00e4, Pierre-Julien Sonnette Safranilta kertoo.<\/p>\n

\u2013\u2009Se on paljon korkeampi kuin mihin on totuttu. Meid\u00e4n on suunniteltava s\u00e4hk\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4 kokonaan uudelleen.<\/p>\n

Korkeampaa j\u00e4nnitett\u00e4 tarvitaan s\u00e4hk\u00f6isen voimanl\u00e4hteen vaatiman tehon tuottamiseen, ja se on merkitt\u00e4v\u00e4sti korkeampi kuin kaupallisiin lentokoneisiin on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sertifioitu. Esimerkiksi ATR:n verrokkilentokoneessa j\u00e4nnite on enint\u00e4\u00e4n 115 volttia.<\/p>\n

Sitten on viel\u00e4 sertifiointi. Ilmailualan turvallisuustilastot p\u00e4ihitt\u00e4v\u00e4t l\u00e4hes kaikki muut liikennemuodot, mutta juuri tiukat turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ovat historiallisesti hidastaneet uuden teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa alalla.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n pullonkaulan v\u00e4ltt\u00e4miseksi kaikki nelj\u00e4 hanketta ottavat Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston mukaan ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 alusta alkaen \u2013 sen sijaan, ett\u00e4 valmiit teknologiat esitett\u00e4isiin hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ksi vasta ty\u00f6n p\u00e4\u00e4tytty\u00e4.<\/p>\n

\u2013\u2009Meid\u00e4n on otettava viranomaiset mukaan alusta alkaen, Sonnette toteaa.<\/p>\n

\u2013\u2009Lopulta juuri he p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t, saako lentokone luvan lent\u00e4\u00e4. Meid\u00e4n on tutustutettava heid\u00e4t n\u00e4ihin uusiin teknologioihin ja osoitettava, ett\u00e4 ne ovat my\u00f6s turvallisia. Seh\u00e4n on ilmailualan t\u00e4rkein tavoite: turvallisuus.<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 nelj\u00e4\u00e4 hanketta <\/strong>voidaan kuvata ruumiinosina. PHARES-hanke on kaiken syd\u00e4n tarjoten lentokoneen k\u00e4ytt\u00f6voiman. OSYRYS-hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6inen hermosto, joka v\u00e4litt\u00e4\u00e4 virtaa ja signaaleja lentokoneen eri osiin. HERACLES toimii aivoina, jotka koordinoivat ja yhdist\u00e4v\u00e4t eri teknologiat yhdeksi kokonaisuudeksi.<\/p>\n

DEMETRA, joka alkoi tammikuussa 2026, on ruumis, jossa kaikki osat yhdistyv\u00e4t. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kolmen muun hankkeen tuloksia, integroida hybridivoimaj\u00e4rjestelm\u00e4, s\u00e4hk\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4t ja akut oikeaan lentokoneeseen sek\u00e4 lent\u00e4\u00e4 sill\u00e4 \u2013 testaten kokonaisuutta todellisissa olosuhteissa.<\/p>\n

Tavoitteena on teknologian valmiustaso 6, eli vaihe, jossa teknologiaa pidet\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n kehittyneen\u00e4, jotta sit\u00e4 voidaan alkaa siirt\u00e4\u00e4 kaupalliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. ATR:n tavoitteena on saada testilentokone ilmaan vuoden 2029 loppuun menness\u00e4, ja sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton on tarkoitus tapahtua vuonna 2035.<\/p>\n

Jos lentotestit sujuvat suunnitelmien mukaisesti, entist\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4t alueelliset uuden sukupolven lentokoneet saattaisivat nousta ilmaan aikaisemmin kuin monet aikoinaan uskoivat mahdolliseksi.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 artikkeli on julkaistu alun perin EU:n tutkimusta ja innovointia k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 Horizon<\/a>-lehdess\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sitelty tutkimus rahoitettiin EU:n Horisontti-ohjelmasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Hybridiautot ovat nyky\u00e4\u00e4n tavallinen n\u00e4ky Euroopan teill\u00e4. Ne sijoittuvat polttomoottoriautojen ja t\u00e4ysin s\u00e4hk\u00f6isten ajoneuvojen v\u00e4liin, ja ne kulkevat…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":304719,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[79,77,3462,1617,2267,33,31,30,2910,121,32,78,56],"class_list":["post-304718","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-business","tag-economy","tag-eu","tag-euroopan-unioni","tag-eurooppa","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-lentoliikenne-ilmaliikenne","tag-liikenne-ja-kuljetus","tag-suomi","tag-talous","tag-ulkomaat"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116947424962010609","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/304718","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=304718"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/304718\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/304719"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=304718"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=304718"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=304718"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}