{"id":30683,"date":"2025-09-10T07:26:07","date_gmt":"2025-09-10T07:26:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/30683\/"},"modified":"2025-09-10T07:26:07","modified_gmt":"2025-09-10T07:26:07","slug":"yokylaily-jannittaa-lasta-toimi-silloin-nain","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/30683\/","title":{"rendered":"Y\u00f6kyl\u00e4ily j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 lasta \u2013 toimi silloin n\u00e4in"},"content":{"rendered":"<p>Y\u00f6kyl\u00e4ily kaverilla tai sukulaisella ei ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys kaikille lapsille. Jopa teini-ik\u00e4iselle ajatus y\u00f6kyl\u00e4ilyst\u00e4 voi tuntua j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4. <\/p>\n<p>Julkisuudessa on puhuttu esimerkiksi rippileirien muuttamisesta niin, etteiv\u00e4t nuoret en\u00e4\u00e4 y\u00f6pyisik\u00e4\u00e4n poissa kotoa ainakaan viikkoa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntija <strong>Anna Puusniekka <\/strong>on tyytyv\u00e4inen, ett\u00e4 aihetta nostetaan esiin.<\/p>\n<p>\u2013 Moni vanhempi saattaa pohtia, miksi meid\u00e4n lapsi k\u00e4ytt\u00e4ytyy n\u00e4in. Kun asiasta puhutaan, kuulee, ettei ole ainut ja ett\u00e4 mahdollisia syit\u00e4 ilmi\u00f6n taustalla on paljon.<\/p>\n<p>Puusniekan mukaan erityisesti koronavuosien tuoma erist\u00e4ytyminen on voinut vaikuttaa nuorten ja lasten kykyyn y\u00f6py\u00e4 muualla. Y\u00f6kyl\u00e4ily ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 ole yht\u00e4 luontevaa kuin ennen.<\/p>\n<p>\u2013 Yh\u00e4 enemm\u00e4n perheet asuvat kaukana sukulaisista, eik\u00e4 kaikilla ole kaveriperheit\u00e4, joiden luona lapsi voisi y\u00f6py\u00e4.<\/p>\n<p>Taustalla voivat olla my\u00f6s psyykkiset syyt, esimerkiksi yleistyneet ahdistus- ja masennusdiagnoosit sek\u00e4 neuropsykiatriset erityishaasteet. Esimerkiksi ADHD:hen voi liitty\u00e4 illalla rauhoittumisen ja nukahtamisen haasteita.<\/p>\n<p>My\u00f6s vanhempien suhtautuminen on muuttunut.<\/p>\n<p>\u2013 Ennen ehk\u00e4 vain laitettiin lapsi y\u00f6kyl\u00e4\u00e4n kyselem\u00e4tt\u00e4. On hyv\u00e4, ett\u00e4 nykyisin lapsen tunteita kuunnellaan, eik\u00e4 automaattisesti velvoiteta lasta esimerkiksi sukulaisten luo, jos ei lapsella ole halua siihen.<\/p>\n<p>Y\u00f6kyl\u00e4ily on t\u00e4rke\u00e4 askel itsen\u00e4istymisess\u00e4<\/p>\n<p>Puusniekka muistuttaa, ettei y\u00f6kyl\u00e4ily ole lapsen kehityksen kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Y\u00f6kyl\u00e4ilyn harjoittelu voi kuitenkin tukea itsen\u00e4istymist\u00e4 ja helpottaa tulevaisuutta, esimerkiksi harrasteleirille l\u00e4ht\u00f6\u00e4 tai armeijaan menoa.<\/p>\n<p>\u2013 Parhaimmillaan y\u00f6kyl\u00e4ily vahvistaa itsetuntoa ja -luottamusta. Lapsi saa kokemuksen, ett\u00e4 kykenee asioihin itse ja pystyy toimimaan ilman vanhempia.<\/p>\n<p>Miten sitten varmistaa, ett\u00e4 kokemus on hyv\u00e4? Puusniekka pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 vanhempi tiet\u00e4\u00e4, mihin lapsensa on l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4: millainen ilmapiiri y\u00f6kyl\u00e4paikassa on ja voiko lapsi tukeutua siell\u00e4 aikuiseen, jos tarve vaatii.<\/p>\n<p>\u2013 Vanhemman on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 oma tunne tarttuu my\u00f6s lapseen. Siksi on hyv\u00e4 mietti\u00e4, milt\u00e4 lapsen y\u00f6kyl\u00e4ily itsest\u00e4 tuntuu: onko minulla luottavainen olo, ett\u00e4 toisessa kodissa huolehditaan lapsestani vai pelottaako minua, Puusniekka huomauttaa.<\/p>\n<p>Lapsen kanssa kannattaa keskustella y\u00f6kyl\u00e4ilyst\u00e4 etuk\u00e4teen: milt\u00e4 ajatus tuntuu ja voisiko esimerkiksi oman tyynyn tai unikaverin mukaan ottaminen helpottaa oloa.<\/p>\n<p>\u2013 Lapselle on hyv\u00e4 kertoa, mit\u00e4 tapahtuu, ket\u00e4 y\u00f6kyl\u00e4paikassa on paikalla, koska haetaan ja miten toimitaan, jos j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 liikaa tai ik\u00e4v\u00f6i. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 lapsen turvallisuudentunnetta.<\/p>\n<p>On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sanoa \u00e4\u00e4neen, ett\u00e4 on t\u00e4ysin ok, jos homma ei sujukaan ja lapsi haluaa kotiin \u2013 vaikka keskell\u00e4 y\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013 Parhaimmillaan vanhempi rohkaisee lastaan kokeilemaan, eik\u00e4 oletakaan, ett\u00e4 y\u00f6kyl\u00e4ily onnistuisi ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla. Yrityksest\u00e4kin kehutaan ja kokeillaan uudestaan, jos ja kun silt\u00e4 tuntuu.<\/p>\n<p>Joskus y\u00f6kyl\u00e4ily\u00e4 kannattaa siirt\u00e4\u00e4<\/p>\n<p>Puusniekan mukaan vanhemman on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 tunnistaa, milloin y\u00f6kyl\u00e4ily\u00e4 on hyv\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 tuonnemmas. <\/p>\n<p>T\u00e4llainen tilanne voi olla esimerkiksi, jos perheess\u00e4 on jokin kuormittava tekij\u00e4, esimerkiksi vanhempien ero, suru tai sairaus.<\/p>\n<p>On my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 aiemmin innokkaasti y\u00f6kyl\u00e4ilyt lapsi voi jossain vaiheessa alkaa v\u00e4ltell\u00e4 y\u00f6kyl\u00e4ily\u00e4. Tilanne voi liitty\u00e4 kehitysvaiheeseen: 6\u20137 vuoden i\u00e4ss\u00e4 muun muassa ajattelu kehittyy ja silloin lapselle saattaa tulla erilaisia pelkoja. Niiden vuoksi y\u00f6kyl\u00e4ilyt voi olla hyv\u00e4 laittaa hetkeksi tauolle, jos ne tuntuvat stressaavan lasta.<\/p>\n<p>\u2013 T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kuitenkin kysy\u00e4, onko y\u00f6kyl\u00e4paikassa sanottu tai tehty jotain, josta lapsi on harmistunut tai pel\u00e4stynyt, jotta asia voidaan selvitt\u00e4\u00e4, Anna Puusniekka sanoo.<\/p>\n<blockquote>\n<p><strong>Piditk\u00f6 lukemastasi?<\/strong> <\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/kaksplus.fi\/tilaa-uutiskirje\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener nofollow\">Tilaa Kaksplussan ilmainen uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan s\u00e4hk\u00f6postiisi kahdesti viikossa!<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p>    Artikkeliin liittyv\u00e4t aiheet<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Y\u00f6kyl\u00e4ily kaverilla tai sukulaisella ei ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys kaikille lapsille. Jopa teini-ik\u00e4iselle ajatus y\u00f6kyl\u00e4ilyst\u00e4 voi tuntua j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Julkisuudessa on&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":30684,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167,9128],"class_list":{"0":"post-30683","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys","14":"tag-yokylaily"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30683","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=30683"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30683\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/30684"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=30683"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=30683"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=30683"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}