{"id":307,"date":"2025-08-11T01:31:26","date_gmt":"2025-08-11T01:31:26","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/307\/"},"modified":"2025-08-11T01:31:26","modified_gmt":"2025-08-11T01:31:26","slug":"maailmankaikkeuden-synty-sai-uuden-selityksen-voi-merkita-uutta-lukua-tavassamme-ajatella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/307\/","title":{"rendered":"Maailmankaikkeuden synty sai uuden selityksen: &#8221;Voi merkit\u00e4 uutta lukua tavassamme ajatella&#8221;"},"content":{"rendered":"\n<p data-pm-slice=\"0 0 []\"><strong>Italialais-espanjalainen tutkijaryhm\u00e4 on esitt\u00e4nyt uuden teorian maailmankaikkeuden synnyst\u00e4.<\/strong><\/p>\n<p data-pm-slice=\"0 0 []\">\u00a0<a href=\"https:\/\/journals.aps.org\/prresearch\/abstract\/10.1103\/vfny-pgc2\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Physical Review Research Letters<\/a> -tiedelehdess\u00e4 julkaistussa artikkelissa\u00a0esitetty uusi Big Bang -teoria muuttaa k\u00e4sityksi\u00e4 maailmankaikkeuden ensimm\u00e4isist\u00e4 hetkist\u00e4, sill\u00e4 se ei perustu er\u00e4isiin vakiintuneen kosmiseen inflaatioteorian oletuksiin.<\/p>\n<p>Vuosikymmeni\u00e4 kosmologia on nojannut niin sanottuun kosmiseen inflaatioon, jonka mukaan maailmankaikkeus k\u00e4vi alussa l\u00e4pi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen nopean laajenemisen, mik\u00e4 loi pohjan kaikelle nykyisin havaitsemallemme. Malli on selitt\u00e4nyt, miksi maailmankaikkeus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin homogeeniselta ja isotrooppiselta, mutta ottaa huomioon my\u00f6s ep\u00e4homogeeniset rakenteet, kuten galaksit ja galaksijoukot.<\/p>\n<p>\u201dSysteemi on homogeeninen, jos se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samanlaiselta katsottiinpa sit\u00e4 mist\u00e4 pisteest\u00e4 tahansa. Jotta systeemi olisi\u00a0isotrooppinen, sen t\u00e4ytyy lis\u00e4ksi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samanlaiselta katsottiinpa sit\u00e4 mihin suuntaan tahansa\u201d, <a href=\"https:\/\/tieteentermipankki.fi\/wiki\/T%C3%A4htitiede:isotrooppinen\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Tieteen termipankki kertoo<\/a>.<\/p>\n<p>Teoriaan liittyy kuitenkin ongelma: siin\u00e4 on liikaa vapaasti s\u00e4\u00e4dett\u00e4vi\u00e4 parametreja. Liiallinen joustavuus on tieteess\u00e4 ongelmallista, koska malli ei silloin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tee ennusteita, vaan mukautuu j\u00e4lkik\u00e4teen havaintoihin.<\/p>\n<p>Kansainv\u00e4linen tutkijaryhm\u00e4 ehdottaa mallia, jossa varhaisen maailmankaikkeuden kuvaus ei edellyt\u00e4 t\u00e4llaisia mielivaltaisia parametreja. Sen sijaan malli perustuu yhteen energiamittakaavaan, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kaikki havaittavat ennusteet. L\u00e4ht\u00f6kohtana on hyvin tunnettu kosmologinen tila, Einsteinin-de Sitterin malli, joka kuvaa geometrisesti tyhji\u00f6energian hallitsemaa ja kiihtyv\u00e4sti laajenevaa maailmankaikkeutta.<\/p>\n<p>Uusi malli ei nojaa hypoteettisiin kenttiin tai hiukkasiin, kuten niin sanottuun inflaatiokentt\u00e4\u00e4n. Sen sijaan se esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 aika-avaruuden luonnolliset kvanttiheilahtelut kvanttigravitaatioaaltojen eli gravitonien muodossa riittiv\u00e4t synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n pienet tiheysvaihtelut, jotka lopulta johtivat galaksien, t\u00e4htien ja planeettojen muodostumiseen.<\/p>\n<p>Gravitaatioaallot kehittyv\u00e4t ep\u00e4lineaarisesti, eli ne ovat vuorovaikutuksessa ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t monimutkaisuutta ajan mittaan, mik\u00e4 johtaa testattaviin ennusteisiin. Nyt n\u00e4it\u00e4 ennusteita voidaan analysoida ja verrata Maasta ja avaruudesta tehtyihin havaintoihin.<\/p>\n<p>\u201dMaailmankaikkeuden alkuper\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4minen ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n filosofinen tavoite \u2013 se auttaa vastaamaan peruskysymyksiin siit\u00e4, keit\u00e4 me olemme ja mist\u00e4 kaikki on per\u00e4isin\u201d, tutkijat toteavat <a href=\"https:\/\/www.unipd.it\/news\/unipd-develops-new-model-understand-origins-universe\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">tiedotteessa<\/a>. \u201dT\u00e4m\u00e4 uusi ehdotus tarjoaa yksinkertaisen mutta tehokkaan viitekehyksen. Se antaa selkeit\u00e4 ennusteita, jotka voidaan vahvistaa tai kumota tulevilla havainnoilla, kuten primordiaalisten gravitaatioaaltojen amplitudin mittauksilla ja kosmisten rakenteiden tilastollisilla tutkimuksilla. Lis\u00e4ksi se osoittaa, ett\u00e4 kosmoksen selitt\u00e4miseen ei tarvita spekulatiivisia aineksia, vaan riitt\u00e4\u00e4 syv\u00e4llinen ymm\u00e4rrys gravitaatiosta ja kvanttifysiikasta. T\u00e4m\u00e4 malli voi merkit\u00e4 uutta lukua tavassamme ajatella maailmankaikkeuden synty\u00e4.\u201d<\/p>\n<p class=\"leading-square\"><a href=\"https:\/\/tekniikanmaailma.fi\/uutiskirje\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Tilaa nyt TM:n uusi Tiede &amp; teknologia -uutiskirje<\/a>, niin saat kerran viikossa t\u00e4rkeimm\u00e4t tieteen ja teknologian uutiset!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Italialais-espanjalainen tutkijaryhm\u00e4 on esitt\u00e4nyt uuden teorian maailmankaikkeuden synnyst\u00e4. \u00a0Physical Review Research Letters -tiedelehdess\u00e4 julkaistussa artikkelissa\u00a0esitetty uusi Big Bang&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":308,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[453,33,31,30,455,454,118,32,119],"class_list":{"0":"post-307","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-fysiikka","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-fysiikka","13":"tag-physics","14":"tag-science","15":"tag-suomi","16":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/307","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=307"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/307\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/308"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=307"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=307"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=307"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}