{"id":307469,"date":"2026-07-23T08:52:13","date_gmt":"2026-07-23T08:52:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/307469\/"},"modified":"2026-07-23T08:52:13","modified_gmt":"2026-07-23T08:52:13","slug":"pyhimyksen-harhautunut-tytar-muusikko-patti-smith-oli-lapsena-jehovan-todistaja-nyt-han-on-vatikaanin-arvostama-taiteilija","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/307469\/","title":{"rendered":"\u201dPyhimyksen harhautunut tyt\u00e4r\u201d, muusikko Patti Smith oli lapsena Jehovan todistaja, nyt h\u00e4n on Vatikaanin arvostama taiteilija"},"content":{"rendered":"<p>            \t        <img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/284663aa-156e-7a77-8753-e497d89b2dac.jpeg\" alt=\"Patti Smith esiintym\u00e4ss\u00e4 22. hein\u00e4kuuta Tukholmassa. Lauantaina on vuorossa Helsinki. Kuva:\u00a0Anna H\u00e5llams \/ TT\u00a0 \/ Lehtikuva\"\/><\/p>\n<p class=\"caption voice-no-read\">Patti Smith esiintym\u00e4ss\u00e4 22. hein\u00e4kuuta Tukholmassa. Lauantaina on vuorossa Helsinki. Kuva:\u00a0Anna H\u00e5llams \/ TT\u00a0 \/ Lehtikuva<\/p>\n<p>\n                Hengellisyys\n        <\/p>\n<p class=\"lead\">Monilahjakas Patti Smith t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna 80 vuotta ja esiintyy lauantaina Helsingiss\u00e4. Enkelten leip\u00e4\u00e4 -muistelmateoksessa h\u00e4n kertoo perheest\u00e4\u00e4n ja musiikkinsa taustoista.<\/p>\n<p>1970-luvun alussa <b>Patti Smith<\/b> oli paikkaansa hakeva taiteilijanalku New Yorkissa. H\u00e4nell\u00e4 oli tapana istua iltaisin asuntonsa palotikkailla lukemassa. Samalla h\u00e4n piti vahtia enkeleiden varalta. H\u00e4n pohdiskeli Raamatun kertomuksia enkelien ja ihmisten kohtaamisista ja enkeleiden teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 lohduttajina, viestintuojina ja ilmestysten v\u00e4litt\u00e4jin\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dVarmasti enkeleit\u00e4 oli edelleen keskuudessamme. Mutta suostuisivatko ne en\u00e4\u00e4 puhumaan meille? Halusin palata aikaan, jolloin tieto kaikissa muodoissaan oli ulottuvillamme eik\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelty, vaan se kieppui ymp\u00e4rill\u00e4mme ilmassa, jota hengitimme\u201d, Smith kirjoittaa muistelmateoksessaan Enkelten leip\u00e4\u00e4 (suom. <b>Antti Nyl\u00e9n<\/b>, Siltala 2026).<\/p>\n<p>Raamatun kertomukset ja niiden enkelit olivat Smithille tuttuja h\u00e4nen lapsuudestaan. Is\u00e4, joka vierasti j\u00e4rjest\u00e4ytyneit\u00e4 uskontoja, kuitenkin luki ja tutki Raamattua s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. \u00c4iti puolestaan oli is\u00e4ns\u00e4 kuoltua ollut hankalassa el\u00e4m\u00e4nvaiheessa ja l\u00f6yt\u00e4nyt lohtua Jehovan todistajilta, jotka lupailivat j\u00e4lleenn\u00e4kemist\u00e4 edesmenneiden rakkaiden kanssa. \u00c4iti otti my\u00f6s Patti-tytt\u00e4rens\u00e4 mukaan Jehovan todistajien kokoontumisiin.<\/p>\n<p>Muistelmissaan Smith kertoo, kuinka h\u00e4n jo alle 10-vuotiaana lauantaisin kulki saarnaamassa ovelta ovelle. Tuolloin, 1950-luvulla, suhtautuminen Jehovan todistajiin oli avoimen vihamielist\u00e4. Ei ollut harvinaista, ett\u00e4 heid\u00e4n p\u00e4\u00e4lleen heitettiin jopa virtsaa ja ulosteita. Smithi\u00e4 se ei lannistanut, p\u00e4invastoin, sill\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli voimakas kutsumus asettua syrjittyjen puolelle.\u00a0<\/p>\n<p>Sitten er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00a0<b>Grant<\/b>-is\u00e4 vei perheens\u00e4 taidemuseoon ja tuli avanneeksi tytt\u00e4relleen aivan uudenlaisen maailman. Syttyi rakkaus, joka m\u00e4\u00e4ritti tuolloin varhaisessa teini-i\u00e4ss\u00e4 olleen Pattin el\u00e4m\u00e4n suunnan. Rakkaus taiteeseen ja kauneuteen ei kuitenkaan tuntunut olevan sovitettavissa yhteen Jehovan todistajien opin kanssa. Smith muistelee istuneensa raamattukoulussa ja kuunnelleensa puhetta tuomiop\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ja uudesta maailmasta. H\u00e4nt\u00e4 huoletti, kuinka taiteelle k\u00e4visi tuomiop\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen. Asiasta kyselty\u00e4\u00e4n h\u00e4n sai kuulla, ettei taiteelle olisi sijaa Kristuksen valtakunnassa ja h\u00e4nen pit\u00e4isi mietti\u00e4, mihin todella uskoo.<\/p>\n<p>Unettomien \u00f6iden j\u00e4lkeen h\u00e4n sitten teki ratkaisunsa: lakkasi k\u00e4ym\u00e4st\u00e4 raamattukoulussa ja valtakunnansalilla. Se oli yht\u00e4 aikaa sek\u00e4 surullinen ett\u00e4 vapauttava p\u00e4\u00e4t\u00f6s.<\/p>\n<p>Kaikuja vapautumisen ilosta ja kapinasta on kuultavissa Smithin Horses-albumin avauksessa: \u201dJesus died for somebody\u2019s sins but not mine\u2026\u201d Teksti on h\u00e4nen parikymppisen\u00e4 kirjoittamastaan runosta, jonka h\u00e4n yhdisti <b>Van Morrisonin<\/b> alun perin tekem\u00e4\u00e4n Gloria-nimiseen kappaleeseen. Muutamaa vuotta my\u00f6hemmin Smith huomasi, etteiv\u00e4t kaksikymppisen uhmakkaat sanat en\u00e4\u00e4 vastanneet h\u00e4nen kokemustaan \u2013 h\u00e4n oli kasvanut niist\u00e4 ulos. Gloriaa laulaessaan h\u00e4n n\u00e4ki nyt mieless\u00e4\u00e4n sellaisen vallankumouksellisen Jeesuksen, jota <b>Pier Paolo Pasolini<\/b> kuvaa Matteuksen evankeliumi -elokuvassaan.<\/p>\n<p>                                    <img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/e9b7b4b1-3ec7-6197-a3ca-ab006a69a283.jpeg\" alt=\"Patti Smith t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 joulukuussa 80 vuotta. Viime vuonna tuli kuluneeksi 50 vuotta h\u00e4nen Horses-esikoisalbuminsa julkaisusta. Kuva: Nicklas Thegestr\u00f6m \/ TT \/ Lehtikuva\"\/><\/p>\n<p class=\"caption voice-no-read\">Patti Smith t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 joulukuussa 80 vuotta. Viime vuonna tuli kuluneeksi 50 vuotta h\u00e4nen Horses-esikoisalbuminsa julkaisusta. Kuva: Nicklas Thegestr\u00f6m \/ TT \/ Lehtikuva<\/p>\n<p>Hengellisyys ja jonkinlainen haltioitunut n\u00e4keminen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t lapsuudesta asti kuuluneen Smithin tapaan hahmottaa maailmaa. H\u00e4n kuvaa hetke\u00e4, jolloin katseli Grant-is\u00e4\u00e4ns\u00e4 ruokkimassa lintuja. N\u00e4ky toi h\u00e4nen mieleens\u00e4 <b>Franciscus Assisilaisen<\/b>.<\/p>\n<p>\u201dTuolla hetkell\u00e4 olin varma siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n kuului pyhien joukkoon. H\u00e4n ei ollut t\u00e4ydellinen ihminen, eik\u00e4 h\u00e4n tiett\u00e4v\u00e4sti ollut tehnyt yht\u00e4\u00e4n ihmett\u00e4, mutta h\u00e4ness\u00e4 oli pyhien yksinkertaisuutta. Ja min\u00e4 olin pyhimyksen harhautunut tyt\u00e4r\u201d, Smith kirjoittaa.<\/p>\n<p>Kun is\u00e4 sairastui vakavasti, Patti Smith oli konsertoimassa Israelissa. Is\u00e4 kielsi h\u00e4nt\u00e4 lent\u00e4m\u00e4st\u00e4 kotiin ja pyysi lukemaan lavalla Vanhaa ja Uutta Testamenttia sek\u00e4 Koraania ja vetoamaan uskontojen yhteyden puolesta. Tunnelma konsertissa oli toiveikas, mutta seuraavana y\u00f6n\u00e4 Smith n\u00e4ki painajaista, jossa enkeli tempaisi h\u00e4net raunioituneen Jerusalemin ylle. Ihmiset ep\u00e4onnistuvat ja autiomaa tulee peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaiken, oli n\u00e4yn viesti.<\/p>\n<p>                                    <img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/23f8ddcc-bcc5-2746-cc94-ece36480eb7f.jpeg\" alt=\"Paavi Franciscus tervehtii Patti Smithi\u00e4 Pietarinaukiolla Vatikaanissa elokuussa 2013. Smith on kertonut\u00a0suuresti ihailevansa Franciscusta ja\u00a0esiintynyt Vatikaanissa t\u00e4m\u00e4n kutsusta. Kuva:\u00a0AFP \/ Lehtikuva\"\/><\/p>\n<p class=\"caption voice-no-read\">Paavi Franciscus tervehtii Patti Smithi\u00e4 Pietarinaukiolla Vatikaanissa elokuussa 2013. Smith on kertonut\u00a0suuresti ihailevansa Franciscusta ja\u00a0esiintynyt Vatikaanissa t\u00e4m\u00e4n kutsusta. Kuva:\u00a0AFP \/ Lehtikuva<\/p>\n<p>Menetysten ja ehk\u00e4 my\u00f6s i\u00e4n my\u00f6t\u00e4 Smithin hengellisyys on tuntunut pelkistyv\u00e4n, tummuvankin. Vuonna 2004 julkaistun Trampin\u2019-albumin nimikappale on Smithin versio spirituaalista, joka kuvaa kaipaavan vaeltajan matkaa kohti taivasta. Muistelmissaan Smith kertoo my\u00f6s ajasta, jolloin alkoi ep\u00e4ill\u00e4 uskonsa kadonneen. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 iltana h\u00e4net temmattiin mystiseen vuoropuheluun, jossa p\u00e4\u00e4dyttiin siihen, ett\u00e4 Jumala on l\u00e4sn\u00e4oloa k\u00e4rsimyksen \u00e4\u00e4rell\u00e4. \u00a0<\/p>\n<p>T\u00e4n\u00e4 vuonna Patti Smith on yksi Vatikaanin paviljongin taiteilijoista Venetsian biennaalissa. Paviljonkiin on haettu inspiraatiota keskiajalla el\u00e4neelt\u00e4 nunnalta <b>Hildegard Bingenil\u00e4iselt\u00e4<\/b>, ja Smithin ja muiden mukana olevien taiteilijoiden \u00e4\u00e4nitaideteokset on\u00a0sijoitettu karmeliittaluostarin puutarhaan.<\/p>\n<p>Patti Smith Quartet esiintyy Allas Livess\u00e4 Helsingiss\u00e4 lauantaina 25.7.<\/p>\n<p>            <a href=\"https:\/\/www.kirkkojakaupunki.fi\/uutiskirje?tilaa=hiljentymiskirje\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><br \/>\n                <img decoding=\"async\" alt=\"Tilaa hiljentymiskirje\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/e2fee3b7-1912-ba85-c08e-58754870b1ba.jpeg\"\/><br \/>\n            <\/a><\/p>\n<p>\t`); }<\/p>\n<p>`); }<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Patti Smith esiintym\u00e4ss\u00e4 22. hein\u00e4kuuta Tukholmassa. Lauantaina on vuorossa Helsinki. Kuva:\u00a0Anna H\u00e5llams \/ TT\u00a0 \/ Lehtikuva Hengellisyys Monilahjakas&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":307470,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,3581,378,47,32,397,3312,109],"class_list":["post-307469","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-viihde","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-hengellisyys","tag-kirjat","tag-musiikki","tag-suomi","tag-taide","tag-usko","tag-viihde"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116968446613530252","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/307469","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=307469"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/307469\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/307470"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=307469"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=307469"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=307469"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}