{"id":309054,"date":"2026-07-25T10:06:11","date_gmt":"2026-07-25T10:06:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/309054\/"},"modified":"2026-07-25T10:06:11","modified_gmt":"2026-07-25T10:06:11","slug":"alvar-aallon-arkkitehtuuri-voi-muuttua-huomenna-maailmanperinnoksi-ja-siihen-on-mennyt-40-vuotta-kulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/309054\/","title":{"rendered":"Alvar Aallon arkkitehtuuri voi muuttua huomenna maailmanperinn\u00f6ksi, ja siihen on mennyt 40 vuotta | Kulttuuri"},"content":{"rendered":"

Alvar Aallon<\/strong> arkkitehtuuri on n\u00e4hty Suomessa jo pitk\u00e4\u00e4n mahdollisena maailmanperint\u00f6n\u00e4. Ensimm\u00e4iset siihen liittyv\u00e4t suunnitelmat syntyiv\u00e4t jo nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta sitten.<\/p>\n

Kotkassa sijaitsevaa Sunilan mets\u00e4l\u00e4hi\u00f6t\u00e4 ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 tehdasta esitettiin Suomesta Unescon maailmanperinn\u00f6n aieluetteloon jo vuonna 1986. Maailmanperint\u00f6luetteloon voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 vain kansallisen aieluettelon kautta.<\/p>\n

Sunilan rinnalle nostettiin pian Porin Noormarkussa sijaitseva Villa Mairea. Kumpikin ehdotus kuivui kasaan, ja kului melkein kaksikymment\u00e4 vuotta ennen kuin Aallon arkkitehtuuria alettiin ajaa uudestaan maailmanperint\u00f6listalle.<\/p>\n

\u2013 Esityksi\u00e4 Aallon kohteista on tullut pitkin matkaa eri kaupungeilta, ja ehk\u00e4 painokkaimpia puheenvuoroja on kuultu muun muassa Sein\u00e4joelta, Alvar Aalto -s\u00e4\u00e4ti\u00f6n toimitusjohtaja Tommi Lindh<\/strong> kertoo.<\/p>\n

Sein\u00e4joella on Alvar Aallon suunnittelema hallinto- ja kulttuurikeskus, jota pidet\u00e4\u00e4n ainutlaatuisena rakennustaiteellisena kokonaisuutena.<\/p>\n

Pitk\u00e4n hiljaiselon j\u00e4lkeen ajatus Aallon arkkitehtuurista maailmanperint\u00f6n\u00e4 konkretisoitui vuonna 2004, kun Paimion parantola otettiin mukaan kansalliseen aieluetteloon. Aalto teki kansainv\u00e4lisen l\u00e4pimurtonsa juuri Paimion parantolalla.<\/p>\n

Valmis esitys piti k\u00e4sitell\u00e4 maailmanperint\u00f6komitean kokouksessa Vilnassa kes\u00e4ll\u00e4 2006, mutta silloinen kulttuuriministeri Tanja Karpela<\/strong> (kesk.) veti esityksen kesken kaiken pois. Tommi Lindh seurasi tilannetta Suomessa. H\u00e4n toimi hankkeen neuvonantajana.<\/p>\n

\u2013 Ministeri Karpela teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Esityksen poisvet\u00e4misest\u00e4 keskusteltiin pitk\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeenp\u00e4in.<\/p>\n

Maailmanperint\u00f6kohteet Suomessa:<\/p>\n

Suomenlinna<\/p>\n

Vanha Rauma<\/p>\n

Pet\u00e4j\u00e4veden vanha kirkko<\/p>\n

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas<\/p>\n

Sammallahdenm\u00e4ki<\/p>\n

Struven astemittausketju<\/p>\n

Merenkurkun saaristo<\/p>\n

Lindh uskoo, ett\u00e4 ministerin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vaikutti ICOMOSin silloinen lausunto. ICOMOS on Unescon maailmanperint\u00f6komitean neuvoa-antava kansainv\u00e4linen asiantuntijaelin, joka arvioi ehdolla olevat kohteet.<\/p>\n

Se katsoi, ettei Paimion parantolan olemus \u201dmedikaalisena instrumenttina\u201d eli tuberkuloosin kitkij\u00e4n\u00e4 ollut riitt\u00e4v\u00e4n painava asia sellaisenaan maailmanperint\u00f6kontekstissa. Lis\u00e4ksi ICOMOS muistutti, ett\u00e4 Alvar Aallon toimistolla on iso joukko muita merkitt\u00e4vi\u00e4 kohteita Paimion parantolan lis\u00e4ksi.<\/p>\n

\u2013 Se oli oikeastaan suora kehotus meille, ett\u00e4 tehk\u00e4\u00e4 t\u00e4llainen serial nomination eli sarjaesitys, Lindh muistelee.<\/p>\n

Valmisteluja Alvar Aallon arkkitehtuurin lis\u00e4\u00e4miseksi Unescon maailmanperint\u00f6listalle on tehty siit\u00e4 l\u00e4htien.<\/p>\n

Neuvo sis\u00e4piirist\u00e4<\/p>\n

Maailmanperint\u00f6luetteloon tarjolla oleva kolmentoista kohteen kokonaisuus kertoo Alvar Aallon ja h\u00e4nen puolisoidensa Aino Aallon<\/strong> ja Elissa Aallon<\/strong> ty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Sarjan ideaan on vaikuttanut suomalainen arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija Jukka Jokilehto<\/strong> (1938\u20132023). H\u00e4n ty\u00f6skenteli Unescon arkkitehtuurikonservoinnin koulutuskeskuksessa (ICCROM) Roomassa ja osallistui kaikkiin maailmanperint\u00f6komitean kokouksiin vuosina 1988\u20131997.<\/p>\n

Alvar Aalto -s\u00e4\u00e4ti\u00f6n Lindh tapasi Jokilehdon sen j\u00e4lkeen, kun Suomi oli vet\u00e4nyt esityksens\u00e4 pois Vilnassa.<\/p>\n

\u2013 H\u00e4n sanoi suoraan, ett\u00e4 miettik\u00e4\u00e4 sellaista sarjaa, joka kuvastaa Alvar Aallon modernia aikakautta 1930-luvulta 1970-luvulle.<\/p>\n

Jokilehto neuvoi Lindhi\u00e4 valitsemaan kokonaisuuteen kohteita, jotka osoittavat Alvar Aallon monipuolisuuden.<\/p>\n

Kun Museovirasto pyysi kansalaisilta ehdotuksia p\u00e4ivityksen alla olevaan Unescon kansalliseen aieluetteloon vuonna 2018, Alvar Aalto -s\u00e4\u00e4ti\u00f6 laittoi sis\u00e4\u00e4n oman ehdotuksensa. Aieluetteloa p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n noin kymmenen vuoden v\u00e4lein.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4m\u00e4 kolmetoista Suomen esityksen kohdetta olivat jo Alvar Aalto -s\u00e4\u00e4ti\u00f6n ehdotuksessa vuonna 2018. Kyseiset kohteet ovat vakiintuneet matkan varrella, Lindh kertoo.<\/p>\n

Kolmentoista kohteen sarja syntyi karsinnan seurauksena. Ehdokkaita oli useita kymmeni\u00e4. Aallolla on mittava tuotanto, ja osa kohteista on ulkomailla.<\/p>\n

\"Henkil\u00f6<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Alvar Aalto -s\u00e4\u00e4ti\u00f6n toimitusjohtaja Tommi Lindh Aallon kotitalossa Helsingin Munkkiniemess\u00e4. Kuva: Benjamin Suomela \/ Yle<\/p>\n

S\u00e4\u00e4ti\u00f6 p\u00e4\u00e4tti edist\u00e4\u00e4 suunnitelmaansa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kansainv\u00e4lisen seminaarin Lahdessa vuonna 2019. Tapahtumassa Aallon t\u00f6it\u00e4 tarkasteltiin modernin arkkitehtuurin n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Maailmanperint\u00f6listalla ovat jo modernin arkkitehtuurin suurnimet, sveitsil\u00e4is-ranskalainen Le Corbusier<\/strong> ja yhdysvaltalainen Frank Lloyd Wright<\/strong>, sarjoineen. Mahtuisivatko Aallon kohteet niiden rinnalle?<\/p>\n

Seminaaria pidet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tapahtumana Aalto-hankkeen edist\u00e4misess\u00e4. Ty\u00f6 kantoi hedelm\u00e4\u00e4. Kolmentoista kohteen Aalto Works -esitys lis\u00e4ttiin Unescon maailmanperinn\u00f6n kansalliseen aieluetteloon vuonna 2021.<\/p>\n

Varsinaisen ehdotuksen valmistelu alkoi seuraavana vuonna Museoviraston johdolla. Itse esitys luovutettiin maailmanperint\u00f6komitealle helmikuussa 2025. Alvar Aalto -s\u00e4\u00e4ti\u00f6n Lindh arvioi, ett\u00e4 esityksen valmisteluun on k\u00e4ytetty \u201duseampia henkil\u00f6ty\u00f6vuosia\u201d.<\/p>\n

Maailmanperint\u00f6komitea tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 Suomen ehdotuksesta Busanissa Etel\u00e4-Koreassa sunnuntaina 26. hein\u00e4kuuta. Lindh on l\u00e4hes varma, ett\u00e4 Suomen esitys menee l\u00e4pi.<\/p>\n

\u2013 Se on hyvin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Alvar Aallon arkkitehtuuri on n\u00e4hty Suomessa jo pitk\u00e4\u00e4n mahdollisena maailmanperint\u00f6n\u00e4. Ensimm\u00e4iset siihen liittyv\u00e4t suunnitelmat syntyiv\u00e4t jo nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":309055,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[135],"tags":[4484,1001,389,387,388,390,137,33,31,30,108,26511,3639,32,394,393,391,392,109],"class_list":["post-309054","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-taiteet-ja-suunnittelu","tag-alvar-aalto","tag-arkkitehtuuri","tag-arts","tag-arts-and-design","tag-artsanddesign","tag-design","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kulttuuri","tag-maailmanperintokohteet","tag-rakennukset","tag-suomi","tag-suunnittelu","tag-taiteet","tag-taiteet-ja-suunnittelu","tag-taiteetsuunnittelu","tag-viihde"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116980061710388383","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/309054","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=309054"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/309054\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/309055"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=309054"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=309054"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=309054"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}