Suomen kansalliseepos Kalevala on inspiroinut lukuisia Suomesta l\u00f6ytyvi\u00e4 patsaita ja muita taideteoksia. Varsinkin Kalevalaseuran perustaminen 1919 synnytti erilaisten Kalevala-aiheisten taideteosten suunnittelussa suorastaan buumin.<\/p>\n
Turku sai Kalevala-aiheisen patsaan 1950-luvun alussa, kun p\u00e4\u00e4rautatieaseman edustan Asemapuistoon haluttiin uutta ilmett\u00e4. Pronssisen Aino-patsaan ja siihen liittyv\u00e4n suihkukaivon valmistusta tukivat Leo ja Regina Wainsteinin s\u00e4\u00e4ti\u00f6 sek\u00e4 Turun Verkatehdas Oy olivat maksutahoina. Ne my\u00f6s p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t patsaan sijaintipaikan.<\/p>\n
Patsaan suunnittelijaksi valittiin Matti Haupt, joka oli jo tuohon aikaan arvostettu taiteilija. H\u00e4net palkittiin Pro Finlandia -mitalin jo vuonna 1950. Pietarissa syntynyt kuvanveist\u00e4j\u00e4 oli tunnettu realistisista ihmishahmoistaan, tyylisuuntaa edustaa my\u00f6s Aino. Se on noin 170 sentti\u00e4 korkea patsas ja mittasuhteiltaan realistinen. Hauptin taiteessa n\u00e4kyy h\u00e4nen taustansa. Haupt opiskeli Italiassa. Italialaiset kuvanveiston ideaalit vaikuttivat osaltaan my\u00f6s Hauptiin.<\/p>\n
Patsas paljastettiin syyskuussa 1951. Aino on toinen Turun julkinen suihkukaivotaideteos. Ainon tapaan my\u00f6s ensimm\u00e4inen l\u00f6ytyy edelleen Turun katukuvasta. 1924 valmistui Leijona-suihkukaivo p\u00e4\u00e4kirjaston eteen.<\/p>\n
L\u00e4hin pys\u00e4kki: Rautatieasema 144. Kohde on puiston reunassa pys\u00e4kin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4.<\/p>\n
Ilkka Lappi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomen kansalliseepos Kalevala on inspiroinut lukuisia Suomesta l\u00f6ytyvi\u00e4 patsaita ja muita taideteoksia. Varsinkin Kalevalaseuran perustaminen 1919 synnytti erilaisten…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":309657,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[135],"tags":[389,387,388,390,137,33,31,30,3580,39951,3926,6943,32,394,393,391,392,21648,109],"class_list":["post-309656","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-taiteet-ja-suunnittelu","tag-arts","tag-arts-and-design","tag-artsanddesign","tag-design","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-hyva-elama","tag-kaupunginosat","tag-kaupunki","tag-patsaat","tag-suomi","tag-suunnittelu","tag-taiteet","tag-taiteet-ja-suunnittelu","tag-taiteetsuunnittelu","tag-teemat","tag-viihde"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116984795979571834","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/309656","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=309656"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/309656\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/309657"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=309656"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=309656"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=309656"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}