Er\u00e4nk\u00e4vij\u00e4n luonto -n\u00e4yttelyss\u00e4 on esill\u00e4 kuvataidetta, veistoksia, valokuvia ja videoita.<\/p>\n
N\u00e4yttelyvieraat vastaanottaa Samuli Heinosen teos Unen puutarha. Videolta voi katsoa, milt\u00e4 tilassa muuten n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Video: Marianne Mattila \/ Yle<\/p>\n
26.7. 19:57\u2022P\u00e4ivitetty 26.7. 21:18<\/p>\n
Taidemuseo Eemilin n\u00e4yttely Er\u00e4nk\u00e4vij\u00e4n luonto on liikuttanut ihmisi\u00e4 Lapinlahdella Pohjois-Savossa. Museonjohtaja Riitta Marin<\/strong> kertoo, ett\u00e4 k\u00e4vij\u00e4t ovat kiert\u00e4neet salissa kyynelsilmin. Marinin mukaan osa ihmisist\u00e4 on k\u00e4ynyt kiitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja jopa halaamassa h\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n N\u00e4ytill\u00e4 on teoksia, jotka liittyv\u00e4t luontoon, er\u00e4ilyyn ja mets\u00e4stykseen. Aihe on Lapinlahdella arka. Kunnassa paljastui yli kolme vuotta sitten <\/a>salamets\u00e4stysvyyhti, joka on ollut paljon esill\u00e4 mediassa. Suomen historian laajinta salamets\u00e4styskokonaisuutta k\u00e4siteltiin It\u00e4-Suomen hovioikeudessa viel\u00e4 \u00e4skett\u00e4in <\/a>hein\u00e4kuun alussa.<\/p>\n Taidemuseolla on oma tukijajoukkonsa, Taidemuseo Eemilin yst\u00e4v\u00e4t. Sihteeri Raili Virranta<\/strong> sanoo, ett\u00e4 n\u00e4yttelyss\u00e4 salamets\u00e4stykseen liittyvi\u00e4 tapahtumia voi tarkastella taiteen keinoin. Virranta uskoo, ett\u00e4 n\u00e4yttely voi jopa puhdistaa ilmapiiri\u00e4.<\/p>\n \u2013 T\u00e4ss\u00e4 voi ilman keskustelua katsoa ja mietti\u00e4 asioita.<\/p>\n Virranta oli haastatteluhetkell\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa katsomassa teoksia ilman yhdistyksen velvoitteita.<\/p>\n Erityisen vaikutuksen Raili Virrantaan tekiv\u00e4t Katja ja Seppo Ronkaisen ottamat valokuvat ja videot pantasusi Sanin klaanista.<\/strong><\/p>\n Video: Marianne Mattila \/ YleTeoksien etsiminen oli salapoliisity\u00f6t\u00e4<\/p>\n Er\u00e4nk\u00e4vij\u00e4n luonto -n\u00e4yttely sai alkunsa yleis\u00f6n ja taiteilijoiden toiveesta. Museoamanuenssi Hannu Heikkil\u00e4<\/strong> kertoo, ett\u00e4 idea alkoi konkretisoitua sen j\u00e4lkeen, kun salamets\u00e4stysvyyhti oli paljastunut.<\/p>\n \u2013 My\u00f6s keskustelut muiden it\u00e4suomalaisten taidemuseoiden kollegoiden kanssa vaikuttivat n\u00e4yttelyn muotoutumiseen.<\/p>\n N\u00e4yttelyss\u00e4 on useita teoslainoja Kuopion taidemuseo Kumman, Mikkelin taidemuseon ja Varkauden Konstin kokoelmista. Esill\u00e4 on yli kahdenkymmenen taiteilijan t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n Niiden l\u00f6yt\u00e4minen oli salapoliisity\u00f6t\u00e4, kertoo Heikkil\u00e4.<\/p>\n \u2013 Halusimme vanhempia ja uusia teoksia, joissa on erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia teemaan.<\/p>\n Heikkil\u00e4 kertoo, ett\u00e4 ty\u00f6 alkoi selvitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, millainen kotimaisten taiteilijoiden suhde mets\u00e4stykseen ja er\u00e4nk\u00e4yntiin on ollut eri aikoina. Selvisi, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4asiassa mets\u00e4st\u00e4v\u00e4t kuvataiteilijat ovat el\u00e4neet 1800-luvulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n Museo p\u00e4\u00e4tti tutkia, miten luontosuhde ja luontoaiheet n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t nykyajan taiteessa. Havaittiin, ett\u00e4 luonto inspiroi taiteilijoita konkreettisena luontona ja my\u00f6s erilaisten mielikuvien, tarinoiden ja myyttien kautta.<\/p>\n Hannu Heikkil\u00e4lle l\u00e4heinen teos on Alwar Cav\u00e9nin Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n kotiinpaluu.<\/strong><\/p>\n Video: Marianne Mattila \/ Yle<\/p>\n Heikkil\u00e4n mukaan suurin osa Eemilin k\u00e4vij\u00f6ist\u00e4 on p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulta ja Kuopion seudulta. Sit\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 museon sijainti vilkasliikenteisen Valtatie 5:n varrella.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Er\u00e4nk\u00e4vij\u00e4n luonto -n\u00e4yttelyss\u00e4 on esill\u00e4 kuvataidetta, veistoksia, valokuvia ja videoita. N\u00e4yttelyvieraat vastaanottaa Samuli Heinosen teos Unen puutarha. Videolta…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":310611,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[33,31,30,71,108,4644,72,479,476,967,1136,118,32,397,1365,119,477],"class_list":["post-310610","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kotimaa","tag-kulttuuri","tag-lapinlahti","tag-luonto","tag-metsastys","tag-nature","tag-nayttelyt","tag-pohjois-savo","tag-science","tag-suomi","tag-taide","tag-taidemuseot","tag-tiede","tag-wildlife"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116991948650291363","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/310610","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=310610"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/310610\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/310611"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=310610"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=310610"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=310610"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}