Tutkijat listasivat 180 suurinta fossiilisten poltto\u00adaineiden ja sementin tuottajaa ja arvioivat, kuinka iso vaikutus kullakin on ollut maan pintal\u00e4mp\u00f6tilan nousuun ja sit\u00e4 kautta helleaaltojen yleistymiseen ja kuumenemiseen.<\/p>\n
Nelj\u00e4toista suurinta p\u00e4\u00e4st\u00f6jen aiheuttajaa ovat tulosten mukaan tuottaneet l\u00e4mmitt\u00e4vi\u00e4 kasvihuonekaasuja yht\u00e4 paljon kuin 166 j\u00e4rjestyksess\u00e4 seuraavaa.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 suurista suurimmat syylliset ovat Neuvostoliitto, Kiina, Saudi Aramco, Gazprom, Exxon Mobil, Chevron, National Iranian Oil Company, BP, Shell, India for Coal, Pemex ja CHN Energy.<\/p>\n
Yhdess\u00e4 180 suurta ovat vastanneet 60 prosentista ihmiskunnan hiilidioksidi\u00adp\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vuoden 1850 j\u00e4lkeen. Ne ovat aiheuttaneet noin puolet maanpinnan l\u00e4mpenemisest\u00e4 ja helteiden kuumenemisesta sitten esiteollisen ajan, tutkimus kertoo. Joukon pienimm\u00e4tkin ovat vaikuttaneet l\u00e4mp\u00f6aaltoihin olennaisesti.<\/p>\n
Ajanjaksolla 2000\u20132009 helleaallot k\u00e4viv\u00e4t 20 kertaa todenn\u00e4k\u00f6isemmiksi ja vuosina 2010\u20132019 per\u00e4ti 200 kertaa toden\u00adn\u00e4k\u00f6isemmiksi kuin esiteollisella vertailu\u00adjaksolla 1850\u20131900.<\/p>\n
Joka nelj\u00e4s t\u00e4m\u00e4n vuosituhannen helleaalloista olisi ollut mahdoton, ellei ihmiskunta olisi p\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4\u00e4n l\u00e4mmitt\u00e4nyt ilmastoa, tutkimus totesi. Lukuun otettiin kansainv\u00e4liseen katastrofitietokantaan<\/a> kelpuutetut kuumuusjaksot.<\/p>\n Paikalliset asukkaat yrittiv\u00e4t elokuussa sammuttaa tulta Colinas del Campo de Martin Moro Toledanossa, Espnajassa. Kuva:\u00a0Cesar Manso \/ Lehtikuva<\/p>\n Suurinta osaa l\u00e4mmitt\u00e4vist\u00e4 kasvihuone\u00adkaasuista eiv\u00e4t varsinaisesti tupruta ilmaan \u00f6ljyn, maakaasun ja hiilen tuottajat vaan niiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t: ajoneuvot, voimalaitokset ja tehtaat.<\/p>\n Aiemmat tutkimukset ovat enimm\u00e4kseen tarkastelleet eri maiden ja kuluttajien p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, sanoo tutkimuksen ykk\u00f6skirjoittaja Yann Quilcaille<\/a> sveitsil\u00e4isest\u00e4 ETH-yliopistosta Z\u00fcrichist\u00e4.<\/p>\n Quilcaillen mukaan ryhm\u00e4n esiin nostamilla tuottajilla on kuitenkin erityinen vastuu.<\/p>\n \u201dNe ovat ensisijaisesti tavoitelleet taloudellista etuaan, vaikka ne ovat 1980-luvulta asti tienneet, ett\u00e4 fossiilisten polttoaineiden polttaminen l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 maapallon ilmastoa\u201d, Quilcaille sanoo tutkimus\u00ad\u00adtiedotteessa.<\/p>\n H\u00e4nen mukaansa yhti\u00f6t ovat my\u00f6s suojelleet bisnest\u00e4\u00e4n lobbauksella ja disinformaatiolla.<\/p>\n Tutkimusryhm\u00e4n tulokset ja menetelm\u00e4t voivat auttaa, kun ilmaston\u00admuutoksen aiheuttajia yritet\u00e4\u00e4n saada vastuuseen oikeudessa, sanoo saman aihepiirin tutkija Karsten Haustein<\/a> Leipzigin yliopiston meteorologian instituutista kommentti\u00adkirjoituksessaan Naturessa.<\/p>\n Samoin arvioivat ilmasto-oikeuden professori Michael Gerrard<\/a> ja tutkija Jessica Wentz<\/a> Columbian yliopistosta New Yorkista yhteisess\u00e4 kommentissaan.<\/p>\n Mik\u00e4\u00e4n tuomioistuin ei ole viel\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt kasvi\u00adhuone\u00adp\u00e4\u00e4st\u00f6jen aiheuttajia korvaamaan ilmaston\u00admuutoksen tuottamia vahinkoja, he kirjoittavat.<\/p>\n Tuomioiden saaminen ei k\u00e4y helposti tulevaisuudessakaan.<\/p>\n Valtiot eiv\u00e4t ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sallineet vaan rohkaisseet ja tukeneet fossiilisten polttoaineiden tuotantoa. Ne ovat my\u00f6s itse p\u00e4\u00e4st\u00f6jen aiheuttajia, Gerrard ja Wentz huomauttavat.<\/p>\n Kissa tassutteli palaneessa San Vicente de Leiran kyl\u00e4ss\u00e4 Espanjassa viime kuussa. Kuva:\u00a0Miguel Riopa \/ AFP<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ilmasto|Tutkimustuloksella voi olla merkityst\u00e4, kun ilmaston l\u00e4mpenemisen aiheuttajia yritet\u00e4\u00e4n saada vastuuseen. Lue tiivistelm\u00e4 Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":31078,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,46,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-31077","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-helsingin-sanomat","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31077","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=31077"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31077\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/31078"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=31077"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=31077"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=31077"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Paikalliset](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/1757519588_804_468.jpg\")
<\/p>\n![\"Kissa](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/1757519588_814_468.jpg\")
<\/p>\n