{"id":311108,"date":"2026-07-28T03:41:07","date_gmt":"2026-07-28T03:41:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/311108\/"},"modified":"2026-07-28T03:41:07","modified_gmt":"2026-07-28T03:41:07","slug":"luontokadon-torjumiseen-tulee-pian-uusi-keino-luontomarkkinoille-voi-kuka-tahansa-rahalla-osallistua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/311108\/","title":{"rendered":"Luontokadon torjumiseen tulee pian uusi keino \u2013 \u201dluontomarkkinoille\u201d voi kuka tahansa rahalla osallistua"},"content":{"rendered":"

Elokuun alussa tulee voimaan luonnonsuojelulain muutos, jonka tarkoitus on edist\u00e4\u00e4 luontokadon torjuntaa markkinavetoisesti yksityisell\u00e4 rahalla.<\/p>\n

Idea p\u00e4hkin\u00e4nkuoressa: Maanomistaja suojelee, ennallistaa tai hoitaa luontoa. Tekojen vaikutus mitataan ja lasketaan luonnonarvohehtaareissa. Niit\u00e4 voi ostaa kuka tahansa, yritykset, kunnat, s\u00e4\u00e4ti\u00f6t ja yksityishenkil\u00f6t.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n asti luonnonarvohehtaareita on voinut hakea vain ekologiseen kompensaatioon, esimerkiksi kunnan tai yrityksen aiheuttaman luontohaitan hyvitt\u00e4miseen. Toiveissa on, ett\u00e4 lakimuutos innostaa varakkaat s\u00e4\u00e4ti\u00f6t ja yksityishenkil\u00f6t torjumaan luontokatoa.<\/p>\n

\u201dJos isojen it- ja pelifirmojen rahaa valuisi kunnostus- ja ennallistamistoimiin, maakuntien elinvoima kasvaisi\u201d, sanoo tutkimusprofessori Panu Halme<\/strong> Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n

Ennallistaminen tuo ty\u00f6t\u00e4 biologeille, konsulteille ja koneurakoitsijoille. Torjumalla luontokatoa yritykset parantavat imagoaan.<\/p>\n

\u201dLuontoteot voi kirjata vastuullisraportteihin samalla tavalla kuin tuet urheiluseuroille ja lahjoitukset hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyteen.\u201d<\/p>\n

Kauppaj\u00e4tit<\/strong> ovat eturintamassa. Kesko kompensoi Hyvink\u00e4\u00e4n uuden logistiikkakeskuksen luontohaittoja, ja Pohjois-Karjalan osuuskauppa osallistuu luonnonarvokauppaan vastuullisuustekona. Molemmissa tapauksissa ennallistetaan ojitettuja soita.<\/p>\n

Halme on ollut laatimassa s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 uudelle mekanismille, luonnonarvomarkkinalle. Vapaaehtoisuus on hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta, mutta \u201dse ei riit\u00e4\u201d. Muiden biologien tavoin h\u00e4n velvoittaisi suuret yritykset hyvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n luontohaitat.<\/p>\n

\u201dMeill\u00e4 on kiero kannustin\u201d, Halme sanoo. \u201dYritykset, jotka aiheuttavat suurimmat haitat, j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t helposti tekem\u00e4tt\u00e4 ekologisen kompensaation.\u201d<\/p>\n

Syyn\u00e4 on raha. Maailmalla luontohyvityksen osuus on ollut 1\u20133 prosenttia investoinnin kustannuksista. Sadan miljoonan euron hankkeessa se tarkoittaa paria miljoonaa euroa.<\/p>\n

\u201dHyvitys leikkaisi jonkin verran yritysten voittoa.\u201d<\/p>\n

Halme soveltaisi pakollista ekologista kompensaatiota muun muassa suuriin kaivoksiin, tuuli- ja aurinkopuistoihin, datakeskuksiin sek\u00e4 tie- ja ratahankkeisiin. J\u00e4ttiprojektit vauhdittaisivat luonnonarvomarkkinan kehityst\u00e4 ja samalla tehostaisivat luontokadon torjuntaa.<\/p>\n

\u201dMuutoin luontokatoa ei pystyt\u00e4 koskaan pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n

Vapaaehtoisuuteen perustuva malli syntyi kompromissina Sanna Marinin<\/strong> (sd) hallituksessa. Sittemmin kansanedustaja Eveliina Hein\u00e4luoma<\/strong> (sd) on vaatinut ekologista kompensaatiota pakolliseksi.<\/p>\n

\u201dOn tosi kiinnostavaa n\u00e4hd\u00e4, mit\u00e4 seuraava hallitus tulee tekem\u00e4\u00e4n\u201d, Halme sanoo.<\/p>\n

Tuoreella<\/strong> lakimuutoksella yritet\u00e4\u00e4n est\u00e4\u00e4 my\u00f6s viherpesua vapaaehtoisilla luonto\u00adteoilla.<\/p>\n

Suurten yritysten on noudatettava lievent\u00e4mishierarkiaa. Aluksi on osoitettava, miten aiheutettua luontohaittaa on pyritty v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja minimoimaan. Vasta sitten yritykset voivat osallistua luonnonarvomarkkinoille ostamalla luonnonarvohehtaareja.<\/p>\n

Kaivoshanke Viiankiaavalla Sodankyl\u00e4ss\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4nyt kysymyksi\u00e4 siit\u00e4, toimiiko kompensaatio arvokkaissa luontokohteissa. <\/p>\n

Kaivosyhti\u00f6 on suojellut mets\u00e4\u00e4 ja aikoo ennallistaa yli tuhat hehtaaria soita. Mutta voiko ennallistamalla hyvitt\u00e4\u00e4 ainutlaatuista suojeltua aapasuota, jos riskit toteutuvat ja kaivos tuhoaa Viiankiaavan luontoarvoja?<\/p>\n

Yht\u00e4 ajankohtainen on Nanguniemen hotellihanke Inarij\u00e4rven rantamaisemissa. Voiko vanhaa luonnonmets\u00e4\u00e4 hakata ja sitten hyvitt\u00e4\u00e4 haitan suojelemalla sit\u00e4 toisaalla Inarissa?<\/p>\n

Monimutkaisia tapauksia, Halme sanoo.<\/p>\n

Luonnonmets\u00e4n hakkuuta pit\u00e4isi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, etsi\u00e4 hotellille \u201dihmisen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo oleva alue\u201d. <\/p>\n

Jos luonnonmets\u00e4\u00e4 joudutaan kuitenkin kaatamaan, hyvityst\u00e4 voisi perustella sill\u00e4, ett\u00e4 suojelulla estett\u00e4isiin luonnonmets\u00e4n mahdollinen hakkuu muualla Inarin yksityismetsiss\u00e4.<\/p>\n

\u201dMutta hyvitett\u00e4v\u00e4n pinta-alan pit\u00e4isi olla helposti 10\u201330-kertainen tuhottavaan alaan verrattuna.\u201d<\/p>\n

Hotellihanke kytkeytyy saamelaisten ihmisoikeuksiin ja elinkeinoihin. Suojeltavan \u00adalueen olisi oltava saman paliskunnan alueella, jossa luonnonmets\u00e4\u00e4 aiotaan kaataa.<\/p>\n

\u201dLaskennallisesti hyvitys on mahdollinen\u201d, Halme sanoo, \u201dmutta voi olla mahdotonta toteuttaa se niin, ett\u00e4 ratkaisu on ekologisesti toimiva ja sosiaalisesti oikeudenmukainen.\u201d<\/p>\n

Tutkijat<\/strong> ovat laatineet avoimet ja tieteellisesti p\u00e4tev\u00e4t laskentakaavat luontohy\u00f6tyjen ja -haittojen mittaamiseksi. Lupa- ja valvontavirasto todentaa luontoteot ja kirjaa hyv\u00e4ksytyt hehtaarit rekisteriin.<\/p>\n

\u201dJulkinen viranomaisrekisteri on t\u00e4rke\u00e4 keino est\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4\u201d, Halme sanoo.<\/p>\n

Kaikki muu on l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4 paitsi luonnonarvohehtaarin hinta. \u201dPime\u00e4ss\u00e4 hapuilu\u201d johtuu osittain siit\u00e4, ett\u00e4 markkinat ovat vasta syntym\u00e4ss\u00e4. Mutta luvassa ei ole kiinteit\u00e4 taksoja.<\/p>\n

\u201dLuonnonarvohehtaarin hinta tulee vaihtelemaan tosi paljon\u201d, Halme sanoo. \u201dHehtaarin suota ennallistaa tuhannella eurolla, mutta puron kunnostus voi maksaa satatuhatta euroa.\u201d<\/p>\n

Yksi on varmaa. Alkuvaiheessa luontotekoja tehd\u00e4\u00e4n eniten ojitetuilla soilla.<\/p>\n

\u201dSuon ennallistaminen on simppelein luontoteko.\u201d\u2009<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Elokuun alussa tulee voimaan luonnonsuojelulain muutos, jonka tarkoitus on edist\u00e4\u00e4 luontokadon torjuntaa markkinavetoisesti yksityisell\u00e4 rahalla. Idea p\u00e4hkin\u00e4nkuoressa: Maanomistaja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":311109,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[33,31,30,9641,72,1099,476,118,32,9642,119,477,447],"class_list":["post-311108","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-juttu-1","tag-luonto","tag-luontokato","tag-nature","tag-science","tag-suomi","tag-syventava","tag-tiede","tag-wildlife","tag-ymparisto"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116995534950758928","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/311108","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=311108"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/311108\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/311109"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=311108"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=311108"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=311108"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}