Tavallinen hehtaari on sata kertaa sata metri\u00e4 maata. Luonnonarvohehtaari on er\u00e4\u00e4nlainen luontovaluutta, jolla kuvataan, miten suojelu, ennallistaminen, kunnostus tai hoitotoimenpiteet parantavat luontokohteen tilaa 30 vuodessa.<\/p>\n
N\u00e4in luontoteon vaikutus lasketaan vaikkapa 10 hehtaarin suolla.<\/p>\n
Aluksi asiantuntija, usein biologi, arvioi suon nykyisen luonnontilan tutkijoiden m\u00e4\u00e4rittelemill\u00e4 kertoimilla. Ojitetun, vain v\u00e4h\u00e4n suokasveja kasvavan suon kerroin on usein 0,3. Silloin 10 hehtaaria vastaa 3 luonnonarvohehtaaria.<\/p>\n
Kun puut kaadetaan ja ojat tukitaan, suon luonnontilaisuus paranee 0,4:lla eli ennallistamisen j\u00e4lkeen 10 hehtaarista saa 4 luonnonarvohehtaaria lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Juuri suon kasvanut arvo, 4 luonnonarvohehtaaria, on ennallistamalla hankittua valuuttaa, jolla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kauppaa markkinoilla.<\/p>\n
Voiko sitten maanomistaja saada mets\u00e4n ja suon ennallistamisesta uuden tulol\u00e4hteen?<\/p>\n
Riippuu paljon sit\u00e4, millainen kohde on.<\/p>\n
Suon ennallistamisen kustannus tiedet\u00e4\u00e4n: noin tuhat euroa hehtaarilta. Mutta maapohjan hinta on l\u00e4hell\u00e4 nollaa, jos pieni, karu ja l\u00e4hes puuton suo sijaitsee kaukana kaikesta.<\/p>\n
Tilanne on toinen, jos suo on rehev\u00e4 kuten korpi tai letto.<\/p>\n
\u201dSilloin maapohjan arvo voi l\u00e4hesty\u00e4 mets\u00e4n arvoa, 1 000\u20135 000 euroa hehtaarilta\u201d, kertoo mets\u00e4luonnon monimuotoisuuden professori Panu Halme<\/strong>.<\/p>\n N\u00e4in siis myyt\u00e4v\u00e4n luonnonarvohehtaarin hintakin vaihtelee. Jotta karulla, luonnontilan menett\u00e4neell\u00e4 suolla voi ansaita yhden luonnonarvohehtaarin, on ennallistettava kolme hehtaaria suota. Kaikkine t\u00f6ineen ennallistaminen maksaa kolmisen tuhatta euroa, mik\u00e4 voisi olla silloin luonnonarvohehtaarinkin hinta.<\/p>\n Luonnonarvohehtaarin arvo voi olla noin 20\u00a0000 euroa, kun kaupan on korpea tai lettoa. Hinta kattaisi ennallistamisen kulut ja suon maapohjan arvon.<\/p>\n Viranomaiset tai asiantuntijat eiv\u00e4t laadi taulukkohintoja eri luontotyyppien luonnonarvohehtaarille. Viime k\u00e4dess\u00e4 ostajat ja myyj\u00e4 sopivat aina kauppahinnan.<\/p>\n Pellervon Taloustutkimus PTT on arvioinut, ett\u00e4 Suomen talousmetsist\u00e4 v\u00e4h\u00e4n yli miljoona hehtaaria eli viitisen prosenttia on hiljaisessa suojelussa. Se tarkoittaa, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 omistajat suosivat muita arvoja kuin myyntituloja hakkuista.<\/p>\n Tuosta joukosta moni saattaisi ennallistaa talousmets\u00e4\u00e4 luonnontilaisemmaksi ja myyd\u00e4 luontoteoilla hankittuja luonnonarvohehtaareja.<\/p>\n Mutta ostajia on viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tutkimusprofessori Halme arvioi, ett\u00e4 suuret kaupungit ovat paljon vartijoita. Uutta maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kaavoitetaan yh\u00e4 mets\u00e4isille alueille. Jos kaavoituksen luontohaitat hyvitett\u00e4isiin ekologisella kompensaatiolla, kaupunkien olisi ostettava rutkasti luonnonarvohehtaareja.<\/p>\n \u201dVantaa on edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4\u201d, Halme kertoo. \u201dKaupunki kompensoi kaikki kaavoituksen aiheuttamat luontohaitat.\u201d<\/p>\n Uudessa luonnonarvomarkkinassa on tutkijoiden mielest\u00e4 yksi valuvika. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Jos kaivosten, tuuli- ja aurinkovoiman, datakeskusten sek\u00e4 rata- ja tienhankkeiden alle j\u00e4\u00e4neet mets\u00e4t olisi pakko hyvitt\u00e4\u00e4 toisaalla, luonnonarvohehtaarien kysynt\u00e4 pomppaisi \u00e4kki\u00e4.<\/p>\n Nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 luontovaluuttaa liikkuu eniten karujen soiden ennallistamisessa.<\/p>\n R\u00e4meill\u00e4 ja nevoilla syntyy nopeasti n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 tuloksia halvalla.<\/p>\n Lupa- ja valvontaviraston on todennettava, hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 ja kirjattava tuotetut luonnonarvohehtaarit rekisteriin. Vasta sitten luontovaluutalla voi k\u00e4yd\u00e4 kauppaa.<\/p>\n Valmista markkinapaikkaa ei ole viel\u00e4 olemassa.<\/p>\n Maa- ja mets\u00e4taloustuottajien etuj\u00e4rjest\u00f6 MTK:lla on luonnonarvot.fi-sivusto, jossa voi ostaa ja myyd\u00e4 mets\u00e4\u00e4 ja suota ennallistettavaksi. Ilmari R\u00e4s\u00e4sen s\u00e4\u00e4ti\u00f6 kehitt\u00e4\u00e4 hyvityspankkia, josta voisi hankkia valmiita, hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 luonnonarvohehtaareja.<\/p>\n Maailmalla on jo hyvityspankkeja, joissa on kaupan ennallistettuja luontokohteita.<\/p>\n Suomessakin on tehty luonnonarvoilla kauppaa vuosikymmeni\u00e4. Kalastaja Pentti Linkolan<\/strong> perustama Luonnonperint\u00f6s\u00e4\u00e4ti\u00f6 on suojellut reilut 7 000 hehtaaria mets\u00e4\u00e4 yksityisten ja yritysten lahjoittamin varoin.<\/p>\n Kuka tahansa p\u00e4\u00e4see pienell\u00e4 rahalla mukaan. Aarin ikimets\u00e4\u00e4 voi ostaa 50 eurolla vaikka runoilija Kirsi Kunnaksen<\/strong> muistoiksi suojellusta Tiiti\u00e4isen mets\u00e4st\u00e4 Yl\u00f6j\u00e4rvelt\u00e4.<\/p>\n Aari on sata neli\u00f6metri\u00e4, hehtaarin sadasosa. Harvalla meist\u00e4 on varaa ostaa luonnonarvohehtaaria, ainakaan kalliista mets\u00e4st\u00e4.<\/p>\n Mutta ehk\u00e4 jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kaupan on my\u00f6s luonnonarvoaareja.<\/p>\n Lue juttu: <\/p>\n ![](\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/wp-content\/themes\/om-suomenkuvalehti-theme\/assets\/images\/free-sample-banner.svg\"\/)
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Omistatko mets\u00e4\u00e4 tai suota? Haluatko tehd\u00e4 luontoteon ja tienata samalla v\u00e4h\u00e4n? Tai kiinnostaako tavallisena kansalaisena torjua luontokatoa, ostaa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":313595,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[33,31,30,28307,961,72,4531,476,118,32,119,28308,477,447],"class_list":["post-313594","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-juttu-4","tag-luonnonsuojelu","tag-luonto","tag-nakokulma","tag-nature","tag-science","tag-suomi","tag-tiede","tag-toimitukselta","tag-wildlife","tag-ymparisto"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117012856023476474","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/313594","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=313594"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/313594\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/313595"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=313594"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=313594"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=313594"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}