{"id":31482,"date":"2025-09-11T03:04:08","date_gmt":"2025-09-11T03:04:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/31482\/"},"modified":"2025-09-11T03:04:08","modified_gmt":"2025-09-11T03:04:08","slug":"puoluetoveri-ruotii-erkki-tuomiojaa-pysahtynyt-seinakello","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/31482\/","title":{"rendered":"Puoluetoveri ruotii Erkki Tuomiojaa: \u201dPys\u00e4htynyt sein\u00e4kello\u201d"},"content":{"rendered":"

Lasse Lehtinen moittii puolueensa vasenta laitaa tuoreessa kirjassaan. H\u00e4n katsoo sen olleen poliittisen liikkeen 125-vuotisen historian aikana olleen enemm\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n mieleen kuin puolueen virallinen kanta.<\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

Ex-kansanedustaja Lasse Lehtinen (sd) ruotii muun muassa puolueensa vasemmistosiipe\u00e4 kovin sanoin tuoreessa -kirjassaan. Pete Anikari<\/p>\n

SDP:n vasen laita saa kovia moitteita ex-kansanedustaja, toimittaja ja kirjailija Lasse Lehtisen<\/strong> (sd) tuoreessa L\u00e4helt\u00e4 piti -kirjassa (Otava). Lehtinen vet\u00e4\u00e4 yhteen pitk\u00e4n kaaren, jossa SDP:n vasemman laidan v\u00e4ki n\u00e4ytt\u00e4ytyy olevan historian v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 puolella.<\/p>\n

\u2013\u2009Vuoden 2024 vetoomus nk. rajalakia vastaan ja vuoden 2025 kampanja pysy\u00e4 Ottawan maamiinat kielt\u00e4v\u00e4n sopimuksen takana tapaavat puolueen historiasta verrokin puolen vuosisadan takaa. Vuoden 1973 iskulause oli \u201dEEC:lle ei \u2013 kyll\u00e4 YYA:lle\u201d. Vaadittiin lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 ja kauppaa Neuvostoliiton ja SEV-j\u00e4rjest\u00f6n kanssa, Lehtinen kirjoittaa kirjassaan.<\/p>\n

Rajalain \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 SDP:n eduskuntaryhm\u00e4 hajosi kes\u00e4ll\u00e4 2024, kun kuusi kansanedustajaa \u00e4\u00e4nesti ryhm\u00e4n linjaa vastaan.<\/p>\n

EEC-vapaakauppasopimusta vastusti \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti lukuisat poliitikot ja muut yhteiskunnalliset vaikuttajat. Tietyt SDP:n hahmot Lehtinen nostaa nimelt\u00e4 esiin.<\/p>\n

\u2013 Tarja Halosesta<\/strong> tuli my\u00f6hemmin EU-Suomen presidentti, Erkki Tuomiojasta<\/strong> EU-Suomen ulkoministeri, Erkki Liikasesta<\/strong> EU-komissaari ja Jacob S\u00f6dermanista<\/strong> Euroopan oikeusasiamies. Historian pitk\u00e4 kaari n\u00e4kyy siin\u00e4, ett\u00e4 Tuomioja on ollut edell\u00e4 mainittujen vetoomusten moottori.<\/p>\n

Lehtisen arvio on, ett\u00e4 Tuomioja on kelvannut monesti ministeriksi, mutta h\u00e4nt\u00e4 ei kertaakaan kelpuutettu puolueen puheenjohtajaksi.<\/p>\n

\u2013\u2009Tuomiojaan on sovellettu vanhaa s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, jonka mukaan hankala kaveri kannattaa pit\u00e4\u00e4 teltan sis\u00e4ll\u00e4 kusemassa teltasta ulos eik\u00e4 p\u00e4invastoin. Sek\u00e4\u00e4n ei ole aina toiminut, Lehtinen kirjoittaa.<\/p>\n

Pys\u00e4htynyt sein\u00e4kello<\/p>\n

Lehtinen kuvailee Tuomiojan tapaa tehd\u00e4 politiikkaa yksinkertaiseksi. Tuomioja esitt\u00e4\u00e4 ajoittain vastalauseita talouspolitiikasta tai turvallisuuspolitiikasta. Vastustuksen kohteina ovat olleet EU, Nato, ydinvoima ja jalkav\u00e4kimiinat.<\/p>\n

Tietynlaisia kehujakin Tuomioja saa Lehtiselt\u00e4.<\/p>\n

\u2013\u2009H\u00e4n ei ole mielistellyt Neuvostoliittoa eik\u00e4 Kekkosta. Vuonna 1978 h\u00e4n kielt\u00e4ytyi ehdokkuudesta Kekkosen valitsijamieheksi. Yhdysvaltojen vastaisuus sen sijaan on ollut vuosikymmenten mittaan johdonmukaista. T\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa Yhdysvallat on alkanut k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 tavalla, josta Tuomioja on sit\u00e4 arvostellut. H\u00e4n on siis lopulta oikeassa. Mutta my\u00f6s pys\u00e4htynyt sein\u00e4kello n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tarkan ajan kahdesti vuorokaudessa, Lehtinen piikittelee.<\/p>\n

Erkki Tuomioja ja Lasse Lehtinen olivat samalla puolella, kun he asettuivat tukemaan Martti Ahtisaarta SDP:n presidenttiehdokkaaksi. IL-arkisto<\/p>\n

Rajalaki ja kuutoset<\/p>\n

Ex-p\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marin<\/strong> saa Lehtiselt\u00e4 kehuja Nato-prosessista.<\/p>\n

\u2013\u2009Kun p\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marin asettui yksiselitteisen p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti ja nopeasti kannattamaan Suomen Nato-j\u00e4senyytt\u00e4, h\u00e4n edusti juuri sill\u00e4 hetkell\u00e4 tamperelaisen aseveliakselin pitk\u00e4\u00e4 perinnett\u00e4. Is\u00e4nmaan turvallisuus oli t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin aatteellisten erojen markkeeraus.<\/p>\n

Rajalain kohdalla Lehtinen katsoo, ett\u00e4 se oli kansainv\u00e4listen sopimusten vastainen, eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes toimisi tositilanteessa. Siit\u00e4 huolimatta Lehtinen katsoo, ett\u00e4 rajalain \u00e4\u00e4nestyksen saaminen l\u00e4pi eduskunnassa oli voitto.<\/p>\n

\u2013\u2009 Viiden kuudesosan voitto eduskunnassa oli kuitenkin demokratian voitto j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 horjuttavista voimista. Oli t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 olla historian oikealla puolella. SDP:n enemmist\u00f6n kanta edusti sellaista tervett\u00e4 is\u00e4nmaallisuutta, jonka luovuttaminen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n oikeistolle olisi vienyt sis\u00e4politiikan ajatuksellisesti takaisin 1930-luvulle.<\/p>\n

SDP:n vasemmistolaisuutta \u201dkroonisena tautina\u201d k\u00e4sittelev\u00e4 Lehtinen muistuttaa kirjassaan my\u00f6s alkuvuodesta 1941 SDP:st\u00e4 eronneesta kuuden kansanedustajan joukosta eli \u201dsosialistisesta eduskuntaryhm\u00e4st\u00e4\u201d.<\/p>\n

\u2013\u2009Se arvosteli eduskunnassa voimakkaasti Suomen valtiollisen johdon omaksumaa poliittista suuntaa ja vaati yst\u00e4v\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 asennoitumista Neuvostoliittoon. Ryhm\u00e4 j\u00e4i historiaan nimell\u00e4 \u201dkuutoset\u201d, koska siihen kuului kuusi kansanedustajaa: Karl Harald Wiik<\/strong>, Mikko Ampuja<\/strong>, V\u00e4in\u00f6 Meltti<\/strong>, Yrj\u00f6 R\u00e4is\u00e4nen<\/strong>, Kaisu-Mirjami Rydberg<\/strong> ja Cay Sundstr\u00f6m<\/strong>, Lehtinen kirjoittaa.<\/p>\n

Tuomioja sein\u00e4kellona<\/p>\n

Historian havinoista Lehtinen nostaa esiin muun muassa rauhanlain, jolla oli tarkoitus kielt\u00e4\u00e4 sotapropagandan levitt\u00e4minen Suomessa. SKDL:n kansanedustaja Mirjam Vire-Tuomisen<\/strong> tekem\u00e4n aloitteeen allekirjoitti SDP:n riveist\u00e4 Tellervo M. Koivisto<\/strong>, Erkki Liikanen, Kaisa Raatikainen<\/strong> ja Ulf Sundqvist<\/strong>.<\/p>\n

Lakiesityksen katsottiin olevan yritys kielt\u00e4\u00e4 Neuvostoliiton kritisointi.<\/p>\n

\u2013\u2009Rafael Paasio oli johdattanut SDP:n uudelle linjalle, mutta puolueen innostunut nuoriso uhkasi k\u00e4vell\u00e4 Moskovan tiet\u00e4 paljon pidemm\u00e4lle kuin puheenjohtajansa.<\/p>\n

Lehtisen mukaan SDP:n \u201duusi ulkopolitiikka\u201d k\u00e4\u00e4nnettiin pian takaisin raiteilleen. H\u00e4n arvioi, ett\u00e4 SDP:n tulee pysy\u00e4 suurena kansanliikkeen\u00e4 alati valppaana, jotta ep\u00e4demokraattiset voimat eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se ottamaan jalansijaa.<\/p>\n

\u2013\u2009Tarpeen on kuitenkin aina olla varpaillaan ja vastustaa ep\u00e4demokraattisten voimien solutusta, tulivat ne oikealta tai vasemmalta. Ajatuksellinen matka SDP:st\u00e4 \u00e4\u00e4rivasemmalle on paljon lyhyempi kuin \u00e4\u00e4rioikealle, joten vaara vasemmalta on sosialidemokratialle ehdottomasti suurempi kuin oikealta.<\/p>\n

Yksi keino SDP:ss\u00e4 hoitaa vasemman laidan radikaalit on ollut jo 1930-luvulla puoluetta johtaneen V\u00e4in\u00f6 Tannerin<\/strong> \u201dsalami-taktiikka\u201d.<\/p>\n

\u2013\u2009Kommunistien tai Neuvostoliiton kanssa liiaksi veljeilleet toverit amputoitiin irti puolueruumiista, Lehtinen kirjoittaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Lasse Lehtinen moittii puolueensa vasenta laitaa tuoreessa kirjassaan. H\u00e4n katsoo sen olleen poliittisen liikkeen 125-vuotisen historian aikana olleen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":31483,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,142,637,886,888,887,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-31482","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-poliitikot","25":"tag-politiikka","26":"tag-puolueet","27":"tag-suomalaiset-poliitikot","28":"tag-suomen-politiikka","29":"tag-suomi","30":"tag-top-stories","31":"tag-topstories","32":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31482","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=31482"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31482\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/31483"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=31482"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=31482"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=31482"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}