{"id":31510,"date":"2025-09-11T03:45:07","date_gmt":"2025-09-11T03:45:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/31510\/"},"modified":"2025-09-11T03:45:07","modified_gmt":"2025-09-11T03:45:07","slug":"arvio-lapset-kertoivat-suruistaan-tove-janssonille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/31510\/","title":{"rendered":"Arvio: Lapset kertoivat suruistaan Tove Janssonille"},"content":{"rendered":"<p><strong class=\"capitalized\">Tove Janssonista<\/strong> (1914\u20132001) on kirjoitettu jo useampi el\u00e4m\u00e4kerta ja lis\u00e4ksi tuotantoa koskevia tutkimuksia, mutta aina vain riitt\u00e4\u00e4 klassikkotaiteilijassa ainesta uusiin teoksiin. Kuvataidepainotteisen el\u00e4m\u00e4kerran Tove Jansson\u2009\u2013\u2009Tee ty\u00f6t\u00e4 ja rakasta (Tammi, 2013) kirjoittanut taidehistorioitsija<strong> Tuula Karjalainen<\/strong> kuvaa uudessa kirjassaan Tove Jansson ja maailman lapset taiteilijaa t\u00e4m\u00e4n saamien kirjeiden kautta.<\/p>\n<p>N\u00e4k\u00f6kulma yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 hedelm\u00e4llisyydell\u00e4\u00e4n. Kirjeiden ja Janssonin niihin kirjoittamien vastausten kautta todella paljastuu paljon uutta rakastetusta taiteilijasta. Vastauskirjeist\u00e4 ja niiden suunnitelmakonsepteista, joita Karjalainen on arkistossa lukenut, l\u00f6ytyy hyvin henkil\u00f6kohtaisia ajatuksia el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja taiteilijuudesta.<\/p>\n<p>Jansson sai kiihkeimmill\u00e4\u00e4n 1\u2009500\u20132\u2009000 kirjett\u00e4 vuodessa. H\u00e4n valitsi raskaan tien: p\u00e4\u00e4tti vastata jokaiselle kirjoittajalle. <\/p>\n<p>Monet kirjoittajat olivat lapsia ja nuoria, jotka purkivat syd\u00e4nsurujaan ja yksin\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n taiteilijalle. Jansson ei ollut terapeutti, mutta sellaiseen rooliin h\u00e4n usein joutui.<\/p>\n<p>Kirjeiden iloisempi puoli kertoo kirjallisuustieteellisestikin kiinnostavasta n\u00e4k\u00f6kulmasta\u2009\u2013\u2009siit\u00e4, miten lapset vastaanottivat muumikirjat ja miten he hahmoihin suhtautuivat.<\/p>\n<p>Karjalaisen kirja ei ole kirjeiden ja vastausten kokoelma vaan syv\u00e4llinen analyysi Janssonin rooleista, ajattelutavoista ja luonteesta. El\u00e4m\u00e4nkaaren ja muumituotannon aiheiden kavalkadi on Janssonista lukeneille tuttu, mutta Karjalainen syvent\u00e4\u00e4 Tove-kuvaa entisest\u00e4\u00e4n. <\/p>\n<p>Karjalainen pohtii, mit\u00e4 Jansson todella tunsi, eik\u00e4 suoraviivaisesti usko siihen, mit\u00e4 Jansson on julkisesti sanonut tai kirjoittanut. Pohdinnat osoittavat, mit\u00e4 tutkijalle merkitsee kokemus. Vuosikausia saman aiheen ymp\u00e4rill\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista ty\u00f6skenteleminen n\u00e4kyy varmuutena ja rohkeutena tehd\u00e4 tulkintoja. <\/p>\n<p>Viel\u00e4 kahden el\u00e4m\u00e4kerrallisen kirjankin j\u00e4lkeen Karjalainen j\u00e4\u00e4 ihmettelem\u00e4\u00e4n, miksi Jansson hylk\u00e4si kuvataiteen tekemisen, vaikka juuri se tuntui olevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja iloa tuottavaa.<\/p>\n<p>Kirjan kuvitukseen on onnistuttu l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n tuttujen muumikuvien oheen v\u00e4hemm\u00e4n k\u00e4ytettyj\u00e4 teoksia. Kirjeiden ja lasten l\u00e4hett\u00e4mien piirrosten lis\u00e4ksi on k\u00e4ytetty muun muassa ulkomaisiin versioihin suunnattuja kuvituksia, muumitauluja ja kiiltokuvia. <\/p>\n<p>Valitut valokuvat Tove Janssonista istuvat tekstiin t\u00e4ydellisesti. Tuttuja kirjakuvituksia olisi voinut olla v\u00e4hemm\u00e4nkin, mutta nekin on valittu sopimaan t\u00e4sm\u00e4lleen tekstin kulloiseenkin aiheeseen.\u2009<\/p>\n<p>Tuula Karjalainen: Tove Jansson ja maailman lapset. 191 sivua. Tammi, 2025.<\/p>\n<p>      <img decoding=\"async\" class=\"free-sample awpo-lazy\" src=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/wp-content\/themes\/om-suomenkuvalehti-theme\/assets\/images\/free-sample-banner.svg\"\/><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tove Janssonista (1914\u20132001) on kirjoitettu jo useampi el\u00e4m\u00e4kerta ja lis\u00e4ksi tuotantoa koskevia tutkimuksia, mutta aina vain riitt\u00e4\u00e4 klassikkotaiteilijassa&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":31511,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,8923,383,379,378,108,32,762,565,109],"class_list":{"0":"post-31510","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-juttu-3","14":"tag-kirja-arvostelut","15":"tag-kirjallisuus","16":"tag-kirjat","17":"tag-kulttuuri","18":"tag-suomi","19":"tag-tietokirja","20":"tag-tove-jansson","21":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31510","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=31510"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31510\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/31511"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=31510"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=31510"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=31510"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}