Suurin osa Suomeen tulevista kiinti\u00f6pakolaisista halutaan ohjata jatkossa kaksikielisiin kuntiin, hallitus linjasi syksyn budjettiriihess\u00e4.<\/p>\n
Kaikista kunnista kaksikielisi\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4lle kymmenen prosenttia, ja ne ovat Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Lis\u00e4ksi Ahvenanmaa on t\u00e4ysin ruotsinkielinen maakunta.<\/p>\n
Budjettiriihen linjaus muuttaa sit\u00e4, miten kiinti\u00f6pakolaiset jaetaan alueellisiin vastaanottom\u00e4\u00e4riin, ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n erityisasiantuntija Katja V\u00e4nsk\u00e4-Rajala<\/strong> toteaa.<\/p>\n H\u00e4nen mukaansa ministeri\u00f6ll\u00e4 ei ole viel\u00e4 tarkempaa tietoa siit\u00e4, mit\u00e4 poliittisella linjauksella halutaan, eli ministeri\u00f6 ei viel\u00e4 tied\u00e4 miten asiassa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pit\u00e4isi edet\u00e4.<\/p>\n \u2013 Mutta kyll\u00e4 se tarkoittaa, ett\u00e4 nyt joudutaan painottamaan n\u00e4iden kolmen alueen alueellisten kiinti\u00f6iden sopimuksia.<\/p>\n \u2013 Ymm\u00e4rrykseni on, ett\u00e4 halutaan, ett\u00e4 se tapahtuu jo ensi vuonna. Sit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 nyt selvitet\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 kaikkea siihen liittyy ja miten me voimme sit\u00e4 huomioida.<\/p>\n V\u00e4nsk\u00e4-Rajalan mukaan kiinti\u00f6pakolaisten sijoittaminen yht\u00e4kki\u00e4 vain tietyille alueille ei ole t\u00e4ysin yksinkertainen p\u00e4\u00e4t\u00f6s.<\/p>\n \u2013 T\u00e4ytyy huomioida my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 kunnat ovat sellaisia, jotka voivat ottaa haavoittuvassa asemassa olevia, ett\u00e4 sijoitusprosessi on sujuva, ett\u00e4 sairaanhoitopalveluita ja sote-palveluita on saatavilla n\u00e4iss\u00e4 kunnissa, joihin pakolaisia ohjataan, h\u00e4n luettelee.<\/p>\n V\u00e4nsk\u00e4-Rajala on tehnyt t\u00f6it\u00e4 kotoutumisen parissa yli kymmenen vuoden ajan. Nyt h\u00e4nkin on uuden edess\u00e4.<\/p>\n \u2013 T\u00e4n\u00e4 aikana, kun itse olen t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tehnyt, ei ole ollut t\u00e4llaista kielellist\u00e4 painotusta. Yleens\u00e4 alueelliset kiinti\u00f6t tehd\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 ne perustuvat alueiden kuntapaikkam\u00e4\u00e4riin. Siin\u00e4 mieless\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on uudenlainen linjaus.<\/p>\n Miksi kiinti\u00f6pakolaisia halutaan ohjata kaksikielisiin kuntiin?<\/p>\n Kiinti\u00f6pakolaisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen takana on hallituksen tavoite, jonka mukaan 5\u201310 prosenttia maahanmuuttajista tulisi kotouttaa ruotsin kielell\u00e4. Tavoite on kirjattu my\u00f6s hallitusohjelmaan.<\/p>\n Hallitusohjelmassa kirjaus koskee kaikkia Suomeen saapuvia maahanmuuttajia. T\u00e4m\u00e4n syksyn budjettiriihen p\u00f6yt\u00e4kirjamerkint\u00f6ihin p\u00e4\u00e4tyi kuitenkin tarkempi merkint\u00e4, kun tavoitteen saavuttamiseksi nimenomaan kiinti\u00f6pakolaisia ohjataan jatkossa siis enimm\u00e4kseen kaksikielisiin kuntiin.<\/p>\n Miksi t\u00e4llainen tarkka kirjaus tehtiin?<\/p>\n \u2013 Kirjaus ruotsin kielell\u00e4 kotoutumisen tavoitteesta oli jo hallitusohjelmassa, ja viime kev\u00e4\u00e4n puoliv\u00e4liriihess\u00e4 haettiin mekanismia, mill\u00e4 se toteutuisi. Kun kiinti\u00f6pakolaisia sijoitetaan kuntiin, kielitavoite voidaan ottaa siin\u00e4 huomioon, RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz<\/strong> selvent\u00e4\u00e4.<\/p>\n RKP:lle t\u00e4rke\u00e4lle tavoitteelle on Adlercreutzin mukaan hallituksen sis\u00e4ll\u00e4 suurta ymm\u00e4rryst\u00e4, eik\u00e4 kirjaus kiinti\u00f6pakolaisista suinkaan ollut h\u00e4nen mukaansa hankalimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 budjettiriihen p\u00e4\u00e4tett\u00e4vist\u00e4 asioista.<\/p>\n Kiinti\u00f6pakolaisten osuus kaikista maahanmuuttajista on kuitenkin varsin pieni, 500 henkil\u00f6\u00e4 vuosittain.<\/p>\n Siksi ruotsinkielisen kotoutumisen tavoite ei t\u00e4yty pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kiinti\u00f6pakolaisilla.<\/p>\n \u2013 Oleellista on, ett\u00e4 kaikilla paikkakunnilla tarjotaan aktiivisesti molempia kieli\u00e4 vaihtoehtona, sill\u00e4 usein my\u00f6s kaksikielisiss\u00e4 kunnissa ohjataan suomenkieliselle kotoutumispolulle, Adlercreutz sanoo.<\/p>\n Kun Suomeen saapuu maahanmuuttaja taustasta riippumatta, h\u00e4nelle tarjotaan erilaisia kotoutumisen palveluja. Silloin h\u00e4n saa my\u00f6s valita, haluaako kotoutua suomeksi vai ruotsiksi.<\/p>\n Adlercreutzin mukaan hallitusohjelman kirjauksen tarkoituksena on se, ett\u00e4 kotoutuminen olisi kielellisesti tasapainossa muun v\u00e4est\u00f6n kanssa.<\/p>\n Suomen kansalaisista noin viisi prosenttia puhuu \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n ruotsia, ja siksi hallituksen tavoitteena on, ett\u00e4 my\u00f6s maahanmuuttajien kielellisess\u00e4 integroitumisessa suhdeluku olisi sama.<\/p>\n Valtaosa Suomeen saapuvista kotoutuu suomeksi, mutta alueellisia eroja on.<\/p>\n Esimerkiksi Pohjanmaalla merkitt\u00e4v\u00e4 osa integroituu ruotsiksi, mutta kaikkialla niin ei ole, Adlercreutz huomauttaa.<\/p>\n \u2013 Etel\u00e4-Suomessa tilanne on heikompi ja se n\u00e4kyy esimerkiksi koulumaailmassa, jossa maahanmuuttajataustaisten lasten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on paljon pienempi ruotsinkielisiss\u00e4 kouluissa. Jos kouluarki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvin erilaiselta kuin ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 yhteiskunta, se ei valmista oppilaita tarkoituksenmukaisella tavalla el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kiinti\u00f6pakolaiset sijoitetaan viranomaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4<\/p>\n L\u00e4hestulkoon jokaisella kunnalla on valmius vastaanottaa kiinti\u00f6pakolaisia Suomessa, mutta l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikkiin kuntiin heit\u00e4 ei sijoiteta.<\/p>\n Lis\u00e4ksi kiinti\u00f6pakolaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on laskenut. Petteri Orpon<\/strong> (kok.) hallitus p\u00e4\u00e4tti aloittaessaan laskea kiinti\u00f6pakolaiskiinti\u00f6t\u00e4 reilu 1300:sta 500:aan.<\/p>\n Kun kiinti\u00f6pakolaisia otetaan Suomeen, se on monen viranomaistahon yhteinen prosessi. Kiinti\u00f6n suuruudesta p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n vuosittain eduskunnassa.<\/p>\n Kun on p\u00e4\u00e4tetty mink\u00e4 verran ja mist\u00e4 maista kiinti\u00f6pakolaisia tulee, ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 ryhtyy j\u00e4rjestelem\u00e4\u00e4n eri alueiden ely-keskusten kanssa kuntapaikkoja.<\/p>\n \u2013 Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 kartoittaa ely-keskusten kanssa syksyisin eri alueiden kuntapaikkatilanteen ja siihen perustuen tehd\u00e4\u00e4n jako alueellisiin kiinti\u00f6ihin eri ely-keskusten alueiden v\u00e4lill\u00e4, Katja V\u00e4nsk\u00e4-Rajala selvent\u00e4\u00e4.<\/p>\n Ensi vuoden osalta ministeri\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ytyy siis katsoa, paljonko Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa on tarjolla kuntapaikkoja ja sen mukaisesti katsoa, kuinka muu Suomi vastaanottaa kiinti\u00f6pakolaisia, V\u00e4nsk\u00e4-Rajala summaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suurin osa Suomeen tulevista kiinti\u00f6pakolaisista halutaan ohjata jatkossa kaksikielisiin kuntiin, hallitus linjasi syksyn budjettiriihess\u00e4. Kaikista kunnista kaksikielisi\u00e4 on…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":31579,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[3329,22,23,26,27,33,31,30,17,9318,8114,24,25,9319,3244,28,29,15,1871,18,21,637,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-31578","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-anders-adlercreutz","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-kiintiopakolaiset","18":"tag-kotouttaminen","19":"tag-latest-news","20":"tag-latestnews","21":"tag-maahanmuuttajien-kotouttaminen","22":"tag-maahanmuutto","23":"tag-main-news","24":"tag-mainnews","25":"tag-news","26":"tag-orpon-hallitus","27":"tag-otsikot","28":"tag-paauutiset","29":"tag-politiikka","30":"tag-suomi","31":"tag-top-stories","32":"tag-topstories","33":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31578","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=31578"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31578\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/31579"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=31578"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=31578"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=31578"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}