selvitys<\/a>.<\/p>\nMuutos tapahtuu vain 15 vuodessa.<\/p>\n
Suomessa on jo nyt paljon paikkakuntia, joissa on vain yksi peruskoulu. Ihan l\u00e4hivuosina joka paikkakunnalle ei riit\u00e4 edes yht\u00e4 koulua. Pitk\u00e4t koulumatkat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t.<\/p>\n
Uusimaa on ainoa maakunta, jossa kouluun menevien lasten m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei v\u00e4hene. Uudellamaalla muutos tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 maahanmuuttajataustaisten lasten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kouluissa lis\u00e4\u00e4ntyy, sill\u00e4 kantasuomalaistaustaisten lasten m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei Uudellamaallakaan kasva.<\/p>\n
Syntyvyys laskussa jo pitk\u00e4\u00e4n<\/p>\n
Syntyvyys l\u00e4hti rajuun laskuun viime vuosikymmenell\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 luvut pient\u00e4 koronapiikki\u00e4 lukuun ottamatta ole toipuneet. Ennusteen mukaan peruskoulua k\u00e4y vuonna 2040 l\u00e4hes 100\u00a0000 oppilasta v\u00e4hemm\u00e4n kuin nyt.<\/p>\n
Viime vuoden lopussa Suomen v\u00e4est\u00f6st\u00e4 vajaat 11 prosenttia oli vieraskielisi\u00e4. Ennusteiden mukaan alle 15-vuotiaiden vieraskielisten tai taustaltaan vieraskielisten lasten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa noin 86\u00a0000 henkil\u00f6ll\u00e4 vuoteen 2040 menness\u00e4.<\/p>\n
Vantaalla Rajakyl\u00e4n koulun 515 oppilaasta reilu 40 prosenttia on vieraskielisi\u00e4. Kotikielien kirjo on aikamoinen, noin 30.<\/p>\n
Viel\u00e4 muutama vuosi sitten Rajakyl\u00e4ss\u00e4 oli vieraskielisi\u00e4 v\u00e4h\u00e4n, naapurissa L\u00e4nsim\u00e4en koulussa sen sijaan paljon. Vantaan opetuslautakunta p\u00e4\u00e4tti ratkaista tilanteen siten, ett\u00e4 kaikki 1\u20134-luokat ovat nyt Rajakyl\u00e4ss\u00e4, 5\u20139-luokat L\u00e4nsim\u00e4ell\u00e4.<\/p>\n
Rehtori P\u00e4ivi Viljamaa<\/strong> kertoo, ett\u00e4 koululla pyyhkii hyvin. Vieraskielisetkin oppilaat ovat heterogeeninen joukko. Osa on asunut maassa vain hetken.<\/p>\n\u2013 Opettajat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t aika paljon aikaa huoltajayhteisty\u00f6h\u00f6n, jos suomi ei suju. Kaikki vanhemmat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 osaa lukea tai kirjoittaa ja se on tietysti asia, mihin meid\u00e4n t\u00e4ytyy vastata, Viljamaa.<\/p>\n
Mutta mit\u00e4 tapahtuu, jos maahanmuuttajataustaisten osuus nykyisest\u00e4 selv\u00e4sti kasvaa? N\u00e4in rehtori Viljamaa vastaa:<\/strong><\/p>\nRehtori P\u00e4ivi Viljamaa haluaa, ett\u00e4 Vantaalla oppilasvirtoja ohjaillaan.<\/p>\n
Suomi on viel\u00e4 pahemmassa jamassa kuin muut pohjoismaat. Meill\u00e4 syntyvyys on naapureitakin alhaisempaa ja maahanmuutto v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi v\u00e4ki siirtyy maalta kaupunkeihin muita hanakammin.<\/p>\n
Peruskoulun ajatus oli tarjota laadukasta ja tasalaatuista opetusta kaikkialla Suomessa. Onko t\u00e4m\u00e4 vaarassa? N\u00e4in vastaa tutkimusprofessori Taina Saarinen Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta:<\/strong><\/p>\nTutkimusprofessori Taina Saarisen mukaan peruskoulun ydinajatus el\u00e4\u00e4 yh\u00e4.Onko Karijoella kohta koulua lainkaan?<\/p>\n
Kouluverkko on jo harventunut erityisesti syrj\u00e4isiss\u00e4 ja pieniss\u00e4 kunnissa.<\/p>\n
Etel\u00e4-Pohjanmaalla pieness\u00e4 Karijoen kunnassa toimii vain yksi alakoulu. Yl\u00e4koulu j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 naapurin Kristiinankaupungin kanssa.<\/p>\n
Viime vuonna Karijoella syntyi kolme lasta. Maahanmuutosta toivotaan apua koulun s\u00e4ilymiseen, mutta siit\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n takeita.<\/p>\n
\u2013 Nykyisell\u00e4 syntyvyydell\u00e4 ennuste on, ett\u00e4 vuonna 2030 Karijoella olisi en\u00e4\u00e4 38 koululaista. Siin\u00e4 vaiheessa joudumme miettim\u00e4\u00e4n vakavasti, miten opetus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kouluyhteisty\u00f6 naapurikunnan kanssa tai se, ett\u00e4 oppilaat k\u00e4yv\u00e4t alakoulua naapurikunnassa, kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkil\u00e4<\/strong> sanoo.<\/p>\nMuuttovoittoinen Muurame on voinut hyvin Jyv\u00e4skyl\u00e4n kupeessa.<\/p>\n
Silti Muuramessakin ik\u00e4luokkien pieneneminen n\u00e4kyy selv\u00e4sti. Kasiluokkalaisia on yli 190, eskareita alle sata.<\/p>\n
![\"Mies](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/39-151916268bee3bc5f82b.jpeg\")
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Sivistysjohtaja Jukka Koivisto uskoo Muuramen houkuttelevan viel\u00e4 lapsiperheit\u00e4. Kuva: Niko Mannonen \/ Yle<\/p>\n
Sivistysjohtaja Jukka Koivisto<\/strong> kertoo, ett\u00e4 opetusta on keskitetty keskustan alueella M\u00e4kel\u00e4nm\u00e4en Puukouluun. Lis\u00e4ksi toimivat Isolahden ja Kinkomaan koulut sek\u00e4 Nisulanm\u00e4en yl\u00e4koulu.<\/p>\n\u2013 P\u00e4rj\u00e4\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa kohtuudella, mutta valtakunnallisista lapsim\u00e4\u00e4rist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla todella huolissaan, ett\u00e4 saadaan jatkossakin hyvi\u00e4 veronmaksajia valtakuntaan, Koivisto sanoo.<\/p>\n
Uusia konsteja keksitt\u00e4v\u00e4<\/p>\n
Muuttuva peruskoulu on my\u00f6s rahanreik\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Eurom\u00e4\u00e4r\u00e4isesti perusopetus on kallistunut maaseutumaisissa kunnissa enemm\u00e4n kuin tihe\u00e4mmin asutuissa ja suuremman lapsiluvun kunnissa, sanoo tutkija Jukka-Pekka J\u00e4nk\u00e4l\u00e4<\/strong> Opiskelun ja koulutuksen tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 Otuksesta.<\/p>\nMaaseudulla rahaa menee yh\u00e4 enemm\u00e4n koulukuljetuksiin. P\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla kuluja nostavat rekrytoinnit, koska varsinkaan maahanmuuttajavaltaisissa luokissa yksi opettaja ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n 20 oppilaan arkea.<\/p>\n
Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto toteutti opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n tilaaman selvityksen. Tutkimusprofessori Taina Saarinen korostaa, ett\u00e4 koulujen ongelmiin on etsitt\u00e4v\u00e4 erilaisia ratkaisuja, koska koulut ja kunnatkin ovat erilaisia.<\/p>\n
Esimerkkin\u00e4 h\u00e4n nostaa et\u00e4opetuksen, jonka maine koronavuosien j\u00e4ljilt\u00e4 on huono.<\/p>\n
\u2013 Et\u00e4opetuskin voi olla yhteis\u00f6llist\u00e4, Saarinen sanoo.<\/p>\n
Konsteja on jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Vantaalla palkattiin viisi vuotta sitten kouluihin monikielisi\u00e4 ohjaajia hoitamaan erityisesti kodin ja koulun yhteisty\u00f6t\u00e4. Teko\u00e4ly k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 viestit mille kielelle tahansa.<\/p>\n
Lapin Ylitorniolla k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n et\u00e4yhteysopetusta. Siin\u00e4 toisella koululla opettaja opettaa, toisella koululla et\u00e4yhteyden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 koulunk\u00e4ynninavustaja valvoo, ett\u00e4 yhteydet toimivat ja homma sujuu.<\/p>\n
\u2013 Lis\u00e4ksi kunnassa on hy\u00f6dynnetty liikkuvaa luokanopettajaa, joka k\u00e4y kahdella eri koululla. Eli yhteens\u00e4 kolme opettajaa py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 kahta koulua, Ylitornion sivistysjohtaja Hanna Lintupuro<\/strong> sanoo.<\/p>\nOsa kunnan rajalla asuvista lapsista k\u00e4y koulua naapurikunnan puolella, esimerkiksi Rovaniemell\u00e4. Isommissa kouluissa on ainakin enemm\u00e4n ik\u00e4tovereita.<\/p>\n
\u2013 Pit\u00e4\u00e4 muistaa lapsen etu, ettei vain kynsin hampain pidet\u00e4 kiinni siit\u00e4 omasta pienest\u00e4 koulusta, Lintupuro sanoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Juttu tiivistettyn\u00e4 Peruskoulujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomessa on l\u00e4hes puolittumassa 15 vuoden sis\u00e4ll\u00e4, kertoo opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n selvitys. Monilla paikkakunnilla…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":31630,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,71,615,96,100,24,25,8115,28,29,15,18,21,2392,32,7483,19,20,16],"class_list":{"0":"post-31629","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-kotimaa","17":"tag-koulut","18":"tag-koulutus","19":"tag-lapset-ja-nuoret","20":"tag-latest-news","21":"tag-latestnews","22":"tag-maahanmuuttajat","23":"tag-main-news","24":"tag-mainnews","25":"tag-news","26":"tag-otsikot","27":"tag-paauutiset","28":"tag-peruskoulu","29":"tag-suomi","30":"tag-syntyvyys","31":"tag-top-stories","32":"tag-topstories","33":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31629","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=31629"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31629\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/31630"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=31629"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=31629"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=31629"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}