{"id":31767,"date":"2025-09-11T09:48:18","date_gmt":"2025-09-11T09:48:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/31767\/"},"modified":"2025-09-11T09:48:18","modified_gmt":"2025-09-11T09:48:18","slug":"gustav-klimtin-toita-ensi-kertaa-suomeen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/31767\/","title":{"rendered":"Gustav Klimtin t\u00f6it\u00e4 ensi kertaa Suomeen"},"content":{"rendered":"

Gallen-Kallela kohtaa Klimtin -n\u00e4yttely tuo Wienin tunnelman Ateneumiin.<\/p>\n

9.9. 17:06<\/p>\n

Gustav Klimtin <\/a>maalauksia n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ensi kertaa Suomessa. Ateneumin taidemuseo avaa 26. syyskuuta n\u00e4yttelyn Gallen-Kallela, Klimt & Wien.<\/p>\n

N\u00e4yttely kuvaa, miten Akseli Gallen-Kallelan<\/a> taide kehittyi vuorovaikutuksessa kansainv\u00e4listen modernistien kanssa. Esill\u00e4 on kuvataidetta, valokuvia sek\u00e4 muotoilua \u2013 my\u00f6s koruja ja muotia.<\/p>\n

N\u00e4yttely esittelee Gustav Klimtin<\/a> johdolla perustettua sesessio-liikett\u00e4. Liike pyrki uudistamaan taidetta ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uutta identiteetti\u00e4 ja modernia el\u00e4m\u00e4ntapaa.<\/p>\n

\"Klimtin<\/p>\n

Klimtin kuuluisimpia t\u00f6it\u00e4 on Suudelma, joka on esill\u00e4 Belvedere-museossa Wieniss\u00e4. <\/p>\n

\u203a Gustav Klimt <\/a>(1862\u20131918) oli it\u00e4valtalainen taidemaalari, joka tunnetaan erityisesti art nouveau -tyylisest\u00e4 taiteestaan ja eroottisista teoksistaan.<\/p>\n

\u203a H\u00e4nen kuuluisimpiin t\u00f6ihins\u00e4 kuuluvat Suudelma, joka on esill\u00e4 Belvedere-museossa Wieniss\u00e4, ja Kultainen Adele.<\/p>\n

\u203a Klimtilla oli suhteita paitsi Emilie Fl\u00f6geen my\u00f6s useisiin muihin naisiin ja lapsia useiden naisten kanssa. H\u00e4nell\u00e4 oli paljon naismalleja, joihin h\u00e4nell\u00e4 oli l\u00e4heinen suhde.<\/p>\n

\u203a Klimtin teoksia on myyty huutokaupoissa huippuhinnoilla: esimerkiksi Nainen viuhkan kanssa -maalaus huudettiin 73 miljoonalla eurolla.<\/p>\n

\u203a Klimtin taide on ollut my\u00f6s natsien ry\u00f6st\u00e4mien taideteosten palautuskiistojen keski\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Esill\u00e4 on my\u00f6s Wiener Werkst\u00e4tte -yhdistyksen t\u00f6it\u00e4. Yhdistyksess\u00e4 korostui naisten rooli taiteilijoina ja suunnittelijoina.<\/p>\n

\"Gustav<\/p>\n

Gustav Klimtin Amalie Zuckerkandl -maalaus on my\u00f6s Belvederen museosta Wienist\u00e4. Kuva:\u00a0Johannes Stoll<\/p>\n

\"Akseli<\/p>\n

Akseli Gallen-Kallela maalasi Keiteleen 1904.<\/p>\n

N\u00e4yttelyss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n muun muassa muotisuunnittelija Emilie Fl\u00f6gen <\/a>reformipuku. Se vapautti naiset korsetin puristuksesta. Fl\u00f6ge oli it\u00e4valtalainen suunnittelija, liikenainen sek\u00e4 Gustav Klimtin pitk\u00e4aikaisin kumppani.<\/p>\n

Gallen-Kallela, Klimt & Wien -n\u00e4yttely on avoinna Ateneumissa helmikuun alkuun. Se toteutetaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 Wienin Belvederen taidemuseon kanssa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Gallen-Kallela kohtaa Klimtin -n\u00e4yttely tuo Wienin tunnelman Ateneumiin. 9.9. 17:06 Gustav Klimtin maalauksia n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ensi kertaa Suomessa. Ateneumin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":31768,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[135],"tags":[389,387,388,390,137,33,31,30,34,32,394,393,391,392,109],"class_list":{"0":"post-31767","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-taiteet-ja-suunnittelu","8":"tag-arts","9":"tag-arts-and-design","10":"tag-artsanddesign","11":"tag-design","12":"tag-entertainment","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-ilta-sanomat","17":"tag-suomi","18":"tag-suunnittelu","19":"tag-taiteet","20":"tag-taiteet-ja-suunnittelu","21":"tag-taiteetsuunnittelu","22":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31767","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=31767"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31767\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/31768"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=31767"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=31767"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=31767"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}