![\"Jalankulkijoita](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/13-3-11821948.jpeg\")
<\/p>\nArtikkeli on yli 4 vuotta vanha<\/p>\n
Tuore tutkimus arvioi tarkasti yli 18 000 suomalaisen sukutaustat.<\/p>\n
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Siirtokarjalaisten lis\u00e4ksi kaupungistuminen on muuttanut geenijakaumaa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto \/ Lehtikuva<\/p>\n
Toinen maailmansota ja kaupungistuminen j\u00e4ttiv\u00e4t j\u00e4lkens\u00e4 suomalaisten geenijakautumaan. Helsingin yliopistossa toimivan Suomen molekyylil\u00e4\u00e4ketieteen instituutin uusi tutkimus kertoo, miten v\u00e4est\u00f6n perim\u00e4 eri alueilla muuttui 1900-luvulla.<\/p>\n
Erityisesti yli 400 000 karjalaisen evakuoiminen luovutetuilta alueilta n\u00e4kyy geeniperim\u00e4ss\u00e4 muualla maassa. Vaikka evakuointi tapahtui melko lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, se vaikutti enemm\u00e4n v\u00e4est\u00f6n sekoittumiseen kuin 1950-luvulla alkanut kaupungistuminen ja maaltamuutto.<\/p>\n
Tutkimusryhm\u00e4 selvitti vuosina 1923\u20131987 syntyneiden anonymisoitujen henkil\u00f6iden perim\u00e4\u00e4, m\u00e4\u00e4ritti geneettisi\u00e4 sukutaustaprofiileja Suomen sis\u00e4ll\u00e4 vertailuryhmien avulla ja tutki muutoksia v\u00e4est\u00f6n geenirakenteessa viime vuosisadalla.<\/p>\n
Geeniryhm\u00e4t jaettiin ensin it\u00e4\u2013l\u00e4nsi-akseliin ja erottelua tarkennettiin kymmeneen samankaltaiseen geeniryhm\u00e4\u00e4n, jotka nimettiin maantieteellisen sijaintinsa mukaisesti. Ryhm\u00e4t ovat L\u00e4nsi-Lappi, It\u00e4-Lappi, Kuusamo, Kainuu, Savo-Karjala, luovutettu Karjala, Keski-Suomi, Lounais-Suomi, Pohjanmaa ja Kokkola. Tutkijat selvittiv\u00e4t, miten n\u00e4m\u00e4 geeniperim\u00e4t vaihtelivat 12 alueella Suomessa. Esimerkiksi karjalaisten liikkumista seurattiin selvitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 heid\u00e4n perim\u00e4ns\u00e4 osuutta kunkin alueen vastasyntyneiss\u00e4.<\/p>\n
Moni l\u00e4hti Pohjanmaalta<\/p>\n
Tutkimusta johtaneen apulaisprofessori Matti Pirisen<\/strong> mukaan karjalaisen perim\u00e4n osuus vastasyntyneiss\u00e4 mahdollistaa sen, ett\u00e4 evakoiden liikkeit\u00e4 voidaan seurata l\u00e4hes vuosittaisella tarkkuudella.<\/p>\n \u2013 Pohjanmaalla karjalainen sukutausta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kasvaneen vahvasti sodan aikana mutta pitk\u00e4lti h\u00e4vinneen jo 1950-luvulle tultaessa. Toisin k\u00e4vi Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa, joissa karjalaisen perim\u00e4n osuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vakiintuneen korkeammalle sota-ajan tasolle.<\/p>\n Genetiikan valossa evakot muuttivat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n suuressa m\u00e4\u00e4rin pois Pohjanmaalta, summaa tutkimusaiheesta juuri v\u00e4itellyt Sini Kerminen<\/strong>.<\/p>\n Tutkimuksessa selvitettiin my\u00f6s kesken\u00e4\u00e4n kaukaisimpia ja l\u00e4heisimpi\u00e4 geeniverrokkiryhmi\u00e4 Suomessa. Et\u00e4isin pari toisistaan on Pohjanmaa ja It\u00e4-Lappi. Pohjanmaalla on l\u00e4hes yht\u00e4 suuri ero my\u00f6s Kainuuseen ja Kuusamoon. Eniten yhteist\u00e4 geenipohjaa on puolestaan evakuoidulla karjalaisilla suhteessa Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen ja Savo-Karjalaan.<\/p>\n \u2013 L\u00e4heinen pari on my\u00f6s Keski-Suomi ja Savo-Karjala, Kerminen t\u00e4ydent\u00e4\u00e4.<\/p>\n V\u00e4est\u00f6n sekoittumistahti vaihtelee<\/p>\n Tutkimuksen mukaan useilla alueilla ihmisten sukutaustat ovat monipuolisia. T\u00e4m\u00e4 geneettinen moninaisuus on kasvanut 1900-luvulla. Muutostahti kuitenkin vaihtelee eri alueilla.<\/p>\n V\u00e4hiten geenien sekoittumista havaittiin entisen Vaasan l\u00e4\u00e4nin alueella. Eniten muutoksia geeniperinn\u00f6ss\u00e4 puolestaan n\u00e4kyi Turun ja Porin l\u00e4\u00e4niss\u00e4, Uudellamaalla ja H\u00e4meess\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 alueilla hyvin yleisen lounaissuomalaisen alkuper\u00e4n osuus pieneni yli 20 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 vuosina 1930\u20131980 samalla, kun muiden sukutaustojen osuus kasvoi. V\u00e4hemm\u00e4n muutoksia n\u00e4kyi Savo-Karjalassa ja Kainuussa.<\/p>\n My\u00f6s Keski-Suomessa geeniperim\u00e4 oli muutostilassa, kun it\u00e4isen taustan osuus nousi l\u00e4ntist\u00e4 suuremmaksi. Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 muutokset viittaavat siihen, ett\u00e4 Suomessa on 1900-luvulla muutettu enemm\u00e4n id\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen kuin p\u00e4invastoin.<\/p>\n Siirtokarjalaisten lis\u00e4ksi my\u00f6s kaupungistuminen on muuttanut geenijakaumaa Suomessa. Kaupungistumisen vaikutus ei kuitenkaan juuri n\u00e4y niill\u00e4 alueilla, joissa maaltamuutto on ker\u00e4nnyt kaupunkiin ihmisi\u00e4 enemm\u00e4n l\u00e4hiseudulta kuin kauempaa.<\/p>\n Kerminen huomauttaa, ett\u00e4 tutkimuksesta voi puuttua joitakin geeniryhmi\u00e4, joista ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti yksil\u00f6it\u00e4 mukana vertailussa.<\/p>\n Toistaiseksi tarkin tutkimus<\/p>\n Tutkimukselle on avattu vuorovaikutteinen verkkosivusto, jossa kiinnostuneet voivat tutkailla eri alueiden geneettist\u00e4 perint\u00f6\u00e4 kunnallisella ja alueellisella tasolla.<\/p>\n Tilastollisen genetiikan alan tutkimuksessa oli mukana 11 ihmist\u00e4 Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta sek\u00e4 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Tutkimus perustuu liki 18 500 ihmisen geenin\u00e4ytteisiin, jotka on ker\u00e4tty kansallisessa Finriski-tutkimuksessa. Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu Plos Genetics -tiedelehdess\u00e4.<\/p>\n \u2013 Ajallisesti ja maantieteellisesti yht\u00e4 tarkkaa tutkimusta ei ole toteutettu miss\u00e4\u00e4n muualla maailmassa, Pirinen kertoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Artikkeli on yli 4 vuotta vanha Tuore tutkimus arvioi tarkasti yli 18 000 suomalaisen sukutaustat. Avaa kuvien katselu…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":319,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[116],"tags":[475,470,33,31,30,468,456,471,474,71,473,467,469,457,449,118,32,119,472],"class_list":{"0":"post-318","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-perinnollisyystiede","8":"tag-biologia","9":"tag-dna","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-geenit","14":"tag-genetics","15":"tag-kaupungistuminen","16":"tag-keski-suomi","17":"tag-kotimaa","18":"tag-lansi-suomi","19":"tag-maassamuutto","20":"tag-perima","21":"tag-perinnollisyystiede","22":"tag-pohjanmaa","23":"tag-science","24":"tag-suomi","25":"tag-tiede","26":"tag-tutkimus"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/318","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=318"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/318\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/319"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=318"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=318"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=318"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}