Paloekologian<\/strong> asiantuntija on tutkinut mets\u00e4paloja ja metsien ennallistamista polttamalla yli 30 vuotta. Tulesta hy\u00f6tyv\u00e4t monet sieni-, kasvi- ja el\u00e4inlajit, jotka valtaavat mets\u00e4paloalueita.<\/p>\n \u201dTutkimme parhaillaan muun muassa, mink\u00e4\u00adlaista lajis\u00adtoa hiiltyneell\u00e4 puulla kasvaa verrattuna ilman tulta synty\u00adneeseen lahopuuhun\u201d, Vanha-Majamaa kertoo.<\/p>\n Lahopuu lis\u00e4\u00e4 monimuotoisuutta. Mets\u00e4nomistajia saattaa pohdituttaa, kasvattaako pystyyn j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 tai maassa maatuva lahopuu paloriski\u00e4. Tutkijasta huoli on turha. Suomalaisessa talousmets\u00e4ss\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n lahopuuta, keskim\u00e4\u00e4rin muutama kuutio hehtaarilla.<\/p>\n \u201dVaikka mets\u00e4n ennallistamisessa lahopuun m\u00e4\u00e4r\u00e4 kymmenkertaistettaisiin, se ei kasvattaisi paloriski\u00e4.\u201d<\/p>\n Syttymisriskiin vaikuttavat eniten hienojakoiset palo\u00adainekset.<\/p>\n \u201dPitk\u00e4n kuivuuden j\u00e4lkeen palo syttyy helposti pie\u00adnest\u00e4 lehti- ja oksakarikkeesta, ei puiden rungoista.\u201d<\/p>\n Viime vuosikymmenten suurimmissa yksitt\u00e4isiss\u00e4 paloissa on palanut reilut 200 hehtaaria mets\u00e4\u00e4. Niin tapahtui Tammelassa Kanta-\u00adH\u00e4meess\u00e4 vuonna 1997 ja Kauha\u00adjoella Pohjanmaalla vuonna 2021. Tutkijat esittiv\u00e4t, ett\u00e4 alueen metsi\u00e4 olisi suojeltu palojen j\u00e4lkeen.<\/p>\n \u201dMeill\u00e4 ei ole juuri suojeltu luontaisesti kehittynytt\u00e4, mets\u00e4palon j\u00e4lkeist\u00e4 nuorta mets\u00e4\u00e4\u201d, Vanha-Majamaa sanoo.<\/p>\n Toive ei toteutunut. Valtiolla ei ollut rahaa suojeluun. Mets\u00e4n\u00adomistajat hakkauttivat osin palaneet rungot, sill\u00e4 niist\u00e4 sai viel\u00e4 tuloa hakkeena.<\/p>\n Ruotsissa valtio on toiminut toisin. Kun vuonna 2014 V\u00e4stmanlandissa paloi arviolta 14\u2009000 hehtaaria mets\u00e4\u00e4, siit\u00e4 reilut puolet suojeltiin.<\/p>\n \u201dSuuria paloalueita on haluttu s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 tutkimusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n\u201d, Vanha-Majamaa sanoo.<\/p>\n Suomessa<\/strong> on kannettu huolta mets\u00e4paloista pitk\u00e4\u00e4n. Talvisodan j\u00e4lkeen, kes\u00e4ll\u00e4 1940, sata kartoittajaa ahersi rajaseudulla. Mets\u00e4tieteellinen tutkimuslaitos laati puolustusvoimille kulontorjuntakartastoa. <\/p>\n Tavoitteena oli saada kartalle paloherk\u00e4t alueet ja kulojen pys\u00e4ytykseen sopivat maastot.<\/p>\n \u201dKartastolla varauduttiin siihen, ett\u00e4 Neuvostoliitto hy\u00f6k\u00e4tess\u00e4\u00e4n palopommittaa metsi\u00e4\u201d, Vanha-Majamaa kertoo.<\/p>\n \u201dJo tuolloin tulta k\u00e4ytettiin sodassa aseena.\u201d<\/p>\n Vanha-Majamaa on kirjoittanut erikoisesta operaatiosta teoksessa Suomen metsien palo\u00adainekset. Kartasto valmistui jatkosotaan menness\u00e4. Rauhan tultua Neuvostoliitto vaati sen luovuttamista.<\/p>\n \u201dSuomalaiset itsep\u00e4isen\u00e4 kansana kielt\u00e4ytyiv\u00e4t ja piilottivat aineiston Mets\u00e4tieteellisen tutkimuslaitoksen varastoon.\u201d<\/p>\n Karttamateriaali l\u00f6ydettiin Helsingin yliopiston kirjaston muuton yhteydess\u00e4 vuonna 2000. Nyky\u00e4\u00e4n aineisto on digitoituna Kansallisarkistossa.<\/p>\n Sodanj\u00e4lkeisen<\/strong> historian laajin mets\u00e4palo roihusi Tuntsan Savukoskella kes\u00e4ll\u00e4 1960. Tiett\u00e4v\u00e4sti Neuvostoliitosta levinnyt tuli ehti polttaa t\u00e4ll\u00e4 puolen rajaa 20\u2009000 hehtaaria er\u00e4maamets\u00e4\u00e4.<\/p>\n Vastaava suurpalo ei ole en\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6inen Suomessa. Ei vaikka ilmasto l\u00e4mpenee.<\/p>\n Sammutuskalusto on kehittynyt, ja paikalle p\u00e4\u00e4see nopeas\u00adti ilmateitse ja tihe\u00e4\u00e4 mets\u00e4autotieverkostoa pitkin. My\u00f6s mets\u00e4talous on mullistunut kahdessa sukupolvessa.<\/p>\n Sotien j\u00e4lkeen avo- ja harvennushakkuut ja taimikonhoito ovat muuttaneet mets\u00e4maiseman pirstaleiseksi, jolloin laajalle levi\u00e4v\u00e4t latva\u00adpalot ovat harvinaisia. Yht\u00e4 puulajia suosivissa talousmetsiss\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n paloaineskerroksia nostamaan maapalon latvapaloksi. My\u00f6s k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4t, yhten\u00e4iset metsik\u00f6t ovat pieni\u00e4 varsinkin Etel\u00e4-Suomessa.<\/p>\n \u201dKun metsikk\u00f6kuvio vaihtuu avohakattuun tai taimikkovaiheen mets\u00e4\u00e4n, syntyy luontaisia paloesteit\u00e4, jotka est\u00e4v\u00e4t laajan mets\u00e4palon\u201d, Vanha-\u00adMajamaa sanoo.<\/p>\n Suomessa<\/strong> metsik\u00f6n koko yksityismetsiss\u00e4 on keskim\u00e4\u00e4rin 1,5 hehtaaria. Viime vuonna Luken julkaisema tutkimus vahvisti, ett\u00e4 koko vaikuttaa ratkaisevasti palon levi\u00e4misriskiin. Sadan hehtaarin metsik\u00f6ss\u00e4 riski on viisi kertaa suurempi kuin hehtaarin kuviossa.<\/p>\n Lintuperspektiivist\u00e4 Suomi on metsien, soiden ja j\u00e4rvien mosaiikkia.<\/p>\n \u201dSoiden, j\u00e4rvien ja rikkonaisen mets\u00e4pinta-alan takia paloja on helppo ohjata ja sammuttaa hallitummin\u201d, Vanha-\u00adMajamaa sanoo.<\/p>\n Moderni mets\u00e4nhoito on pitk\u00e4lti kitkenyt tulen talousmetsist\u00e4. Salaman sytytt\u00e4m\u00e4t palot voisivat uudistaa suojelualueiden tihe\u00e4mpi\u00e4 metsi\u00e4, joissa on usein talousmetsi\u00e4 enemm\u00e4n paloaineksia.<\/p>\n Tutkijat ovat keskustelleet kauan, pit\u00e4isik\u00f6 suojelualueiden palojen antaa levit\u00e4 normaalisti, jos tuli ei uhkaa asutusta. Suomessa tehokas palovalvonta- ja torjunta ovat est\u00e4neet suuret palot.<\/p>\n Toistaiseksi tuli on p\u00e4\u00e4stetty irti vain valvotusti, kun suojeltua mets\u00e4\u00e4 on ennallistettu.\u2009<\/p>\n ![](\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/wp-content\/themes\/om-suomenkuvalehti-theme\/assets\/images\/free-sample-banner.svg\"\/)
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ranskan laajat, valtoimenaan riehuneet mets\u00e4palot muistuttavat kuumenevasta ja kuivuvasta ilmastosta Euroopassa. Ilmatieteen laitos on p\u00e4\u00e4tynyt tutkimuksessaan johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ett\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":318490,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[113],"tags":[12023,446,33,31,30,1776,12025,72,3350,27165,823,118,32,119,447],"class_list":["post-318489","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-ymparisto","tag-ajankohtainen","tag-environment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-ilmastonmuutos","tag-juttu-2","tag-luonto","tag-maastopalot","tag-metsapalot","tag-metsat","tag-science","tag-suomi","tag-tiede","tag-ymparisto"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117048768682148145","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/318489","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=318489"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/318489\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/318490"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=318489"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=318489"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=318489"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}