{"id":3185,"date":"2025-08-12T11:24:30","date_gmt":"2025-08-12T11:24:30","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/3185\/"},"modified":"2025-08-12T11:24:30","modified_gmt":"2025-08-12T11:24:30","slug":"jyvaskylan-yliopiston-kiihdytinlaboratorio-on-mitannut-tarkempaa-tietoa-maagisesta-n50-neutronikuorisulkeumasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/3185\/","title":{"rendered":"Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston kiihdytinlaboratorio on mitannut tarkempaa tietoa \u201cmaagisesta\u201d N=50 neutronikuorisulkeumasta"},"content":{"rendered":"<p>Ydinfyysikoiden mielenkiinto on kohdistunut raskaimman kaksoismaagisen N=Z ytimen, tina-100:n, l\u00e4heisyyteen siell\u00e4 esiintyvien moninaisten ydinrakenneilmi\u00f6iden vuoksi. Eksoottisten ydinten ominaisuudet, kuten sidosenergiat, ovat t\u00e4rkeit\u00e4 arvioitaessa kuoren sulkeutumisen vahvuutta tai\u202fyksitt\u00e4isten hiukkasten energioiden kehityst\u00e4, ja ne\u00a0auttavat tutkijoita selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n protonien ja neutronien vuorovaikutusta pitk\u00e4ik\u00e4isiss\u00e4 viritystiloissa.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n<p>&#8211; Sidosenergiat tarjoavat my\u00f6s olennaista tietoja\u00a0astrofysikaalisten\u00a0prosessien, kuten nopean protonisieppauksen, mallintamiseen. Tarkkaan mitatut ytimien ominaisuudet toimivat vertailukohtana teoreettisille ennusteille ja n\u00e4in varmistavat ydinmallien tarkkuuden ja luotettavuuden, selvent\u00e4\u00e4\u00a0tutkimusinsin\u00f6\u00f6ri, dosentti,\u00a0<strong>Mikael Reponen<\/strong>\u00a0Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston fysiikan laitokselta.\u00a0<\/p>\n<p><strong>Uudella tekniikalla yksityiskohtaisempaa tietoa<\/strong>\u00a0<\/p>\n<p>Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston fysiikan laitoksen tutkijat k\u00e4yttiv\u00e4t tehokasta kuumaontelokaappari-laserionil\u00e4hdett\u00e4 yhdistettyn\u00e4\u00a0Penning-loukku-massaspektrometriin, jossa sovellettiin nykyaikaista vaihekuvantamisionisyklotroniresonanssitekniikkaa (PI-ICR). T\u00e4m\u00e4 mahdollisti N=50 neutronikuorisulkeuman tutkimuksen entist\u00e4 yksityiskohtaisemmin. Uusimpien massanmittaus- ja tuotantotekniikoiden k\u00e4ytt\u00f6 mahdollisti my\u00f6s hopean massaluvun\u00a095-97-ytimien perustilojen massojen sek\u00e4 hopea-96:n pitk\u00e4ik\u00e4isen viritystilan sidosenergian mittaamisen.\u00a0\u00a0<\/p>\n<p>&#8211; Huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 isotooppeja havaittiin v\u00e4himmill\u00e4\u00e4n yksi kappale joka kymmenes minuutti,\u00a0saavutettiin mittauksissa huomattava tarkkuus, joka mahdollistaa nykyaikaisten ydinteorioiden testaamisen. N\u00e4m\u00e4 uudet tulokset tukevat\u00a0N=50 kuorisulkeuman vahvuutta hopean isotooppiketjussa, ja\u00a0haastavat nykyaikaiset ydinteoriat\u00a0l\u00e4hell\u00e4\u00a0N = Z-linjaa, kertoo akatemiatutkija\u00a0<strong>Zhuang<\/strong><strong>\u00a0<\/strong><strong>Ge<\/strong><strong>\u00a0<\/strong>Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta.\u00a0\u00a0<\/p>\n<p><strong>Teoreetikoiden pit\u00e4\u00e4 j\u00e4ljitell\u00e4 kokeelliset tulokset<\/strong>\u00a0<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi hopea-96:n pitk\u00e4ik\u00e4isen viritystilan viritysenergian toistaminen toimi haasteena ab-initio\u00a0-ennusteille, mik\u00e4 koskee erityisesti parittomien ytimien ominaisuuksia l\u00e4hell\u00e4 protonien\u00a0&#8221;drip\u201d -linjaa eli pakorajaa. Lis\u00e4ksi viritystilan viritysenergian tarkka mittaus mahdollistaa sen, ett\u00e4 hopea-96:n perustilaa ja viritystilaa voidaan k\u00e4sitell\u00e4 erillisin\u00e4 lajeina\u00a0astrofysikaalisissa\u202fmalleissa.\u00a0\u00a0<\/p>\n<p>&#8211; Tulokset haastavat teoreettisten mallit toistamaan\u202fhavaitut ominaisuudet. Mittauksemme antavat n\u00e4in ollen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa atomin ytimien sis\u00e4isten voimien parempaan ymm\u00e4rt\u00e4miseen, sek\u00e4 mahdollistaen ydinmallien kehitt\u00e4misen kohti ytimen kattavampaa kuvausta, selvent\u00e4\u00e4\u00a0Ge.\u00a0\u00a0<\/p>\n<p><strong>Tarkempia isotooppimittauksia<\/strong>\u00a0<\/p>\n<p>Tutkimus on esimerkki uusien kiihdytinlaboratorion IGISOL \u2013laitteistolla k\u00e4ytett\u00e4vien kokeellisten menetelmien mahdollisuuksista. Vaihekuvantavan\u00a0Penning-loukku-massaspektrometritekniikan yhdist\u00e4minen\u202fkuumaontelokaappari-laserionil\u00e4hteen kanssa\u202ftarjoaa huomattavan korkean herkkyyden. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa tarkat eksoottisten isotooppien suorat massamittaukset.\u00a0\u00a0<\/p>\n<p>&#8211;\u00a0T\u00e4h\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n perustuvat meneill\u00e4\u00e4n olevat tutkimukset tulevat l\u00e4hitulevaisuudessa valaisemaan ydinkartalla tin-100:n alapuolella olevien isotooppien perustilojen ominaisuuksia, erityisesti N=Z linjalla, sanoo Reponen. \u202f\u00a0<\/p>\n<p>Tutkimus on\u00a0julkaistu\u00a0arvostetussa\u00a0Physical review Letters\u00a0julkaisusarjassa\u00a0<strong>26.9.2024<\/strong>. Tutkimus on my\u00f6s suora jatko tutkijoiden edelliselle Nature\u00a0Communications\u00a0-lehden\u00a0julkaisulle.\u00a0\u00a0<\/p>\n<p>Lis\u00e4tietoa:\u00a0<\/p>\n<p>Artikkelin\u00a0tiedot:\u00a0\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ydinfyysikoiden mielenkiinto on kohdistunut raskaimman kaksoismaagisen N=Z ytimen, tina-100:n, l\u00e4heisyyteen siell\u00e4 esiintyvien moninaisten ydinrakenneilmi\u00f6iden vuoksi. Eksoottisten ydinten ominaisuudet,&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":3186,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[33,31,30,455,454,118,32,119],"class_list":{"0":"post-3185","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-fysiikka","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-fysiikka","12":"tag-physics","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3185","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3185"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3185\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3186"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3185"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3185"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3185"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}