{"id":31851,"date":"2025-09-11T11:40:11","date_gmt":"2025-09-11T11:40:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/31851\/"},"modified":"2025-09-11T11:40:11","modified_gmt":"2025-09-11T11:40:11","slug":"avaruudesta-havaittiin-uusi-aaltosignaali-joka-oli-peraisin-kahdesta-yhdistyneesta-mustasta-aukosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/31851\/","title":{"rendered":"Avaruudesta havaittiin uusi aaltosignaali, joka oli per\u00e4isin kahdesta yhdistyneest\u00e4 mustasta aukosta"},"content":{"rendered":"<p>Taiteilijan n\u00e4kemys yhdistyvist\u00e4 mustista aukoista.<\/p>\n<p><strong>Kansainv\u00e4linen tutkijaryhm\u00e4 on tehnyt tarkimman t\u00e4h\u00e4nastisen havainnon gravitaatioaalloista, jotka ovat per\u00e4isin kahdesta yhdeksi yhdistyneest\u00e4 mustasta aukosta.<\/strong><\/p>\n<p>Aaltosignaali GW250114 taltioitui Yhdysvalloissa toimivan LIGO-havaintolaitteiston dataan alkuvuodesta 2025, <a href=\"https:\/\/dx.doi.org\/10.1103\/kw5g-d732\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">kertoo<\/a> Physical Review Letters -tiedejulkaisussa keskiviikkona julkaistu raportti.<\/p>\n<p>Samaan havaintolaitteistoon tallentui my\u00f6s vuonna 2015 vastaavanlainen, yhdistyneist\u00e4 mustista aukoista alkunsa saanut signaali. Havaintolaitteisto on kehittynyt paljon kymmeness\u00e4 vuodessa, ja anturit olivat uusimman havainnon aikaan nelj\u00e4 kertaa herkemm\u00e4t kuin vuosikymmen sitten.<\/p>\n<p>\u201dNyt havaitussa t\u00f6rm\u00e4yksess\u00e4 oli mukana kaksi mustaa aukkoa, jotka n\u00e4yttiv\u00e4t l\u00e4hes identtisilt\u00e4 verrattuna vuoden 2015 havaintoon liitettyihin aukkoihin. Molemmissa tapauksissa yhdistyneet aukot olivat massaltaan noin 30-kertaisia Auringon massaan n\u00e4hden. T\u00e4m\u00e4n vuoden ja vuoden 2015 signaalit olivat yht\u00e4 voimakkaita, mutta anturit ovat nykyisin niin paljon tarkempia kuin kymmenen vuotta sitten\u201d, <a href=\"https:\/\/www.eurekalert.org\/news-releases\/1097314\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">kertoo<\/a> tutkijaryhm\u00e4n j\u00e4sen, yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston <a href=\"https:\/\/www.linkedin.com\/in\/maximilianoisi\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">apulaisprofessori<\/a> Maximiliano Isi tiedotteessa.<\/p>\n<p>Apulaisprofessori johti vuonna 2021 tutkimusta, jossa vuoden 2015 aaltosignaalia testattiin brittil\u00e4isen fyysikon ja kosmologin Stephen Hawkingin (1942\u20132018) vuonna 1971 esitt\u00e4m\u00e4n teoreeman puitteissa. Niin testattiin my\u00f6s nyt.<\/p>\n<p>Hawkingin \u201dkokonaispinta-alan teoreemana\u201d tai Hawkingin toisena mustien aukkojen mekaniikkaa k\u00e4sittelev\u00e4n\u00e4 lakina tunnettu teoreema esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mustan aukon tapahtumahorisontin kokonaispinta-ala ei voi miss\u00e4\u00e4n tapauksessa pienet\u00e4 ajan my\u00f6t\u00e4. Tapahtumahorisontti on mustan aukon alue, josta valo ei kykene en\u00e4\u00e4 pakenemaan.<\/p>\n<p>Teoreema heijastelee my\u00f6s saksalaisen fyysikon Rudolf Clausiuksen (1822-1888) vuonna 1850 kehitt\u00e4m\u00e4n \u201dtermodynamiikan toisen lain\u201d toteamaa siit\u00e4, ett\u00e4 suljetun termodynaamisen j\u00e4rjestelm\u00e4n entropia eli ep\u00e4j\u00e4rjestystila ei voi koskaan hellitt\u00e4\u00e4, vain kasvaa. Hawking tajusikin Clausiuksen havaintojen pohjalta aukkojen olemusta tutkiessaan, ett\u00e4 mustat aukot ovat termodynaamisia kappaleita, joissa on entropia, ja jotka s\u00e4teilev\u00e4t ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n avaruuteen siksi, ett\u00e4 aukon tapahtumahorisontin l\u00e4heisyydess\u00e4 esiintyy kvanttimekaanisia ilmi\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>Sek\u00e4 uudessa ett\u00e4 vuoden 2021 tutkimuksissa signaalit istutettiin Hawkingin teoreemaan niin, ett\u00e4 tutkijat erottelivat gravitaatioaaltosignaaleista tiettyj\u00e4 taajuuksia, joiden pohjalta he pystyiv\u00e4t tunnistamaan yhdistelm\u00e4aukkojen tapahtumahorisonttien kokonaispinta-aloista kertovia merkkej\u00e4.<\/p>\n<p>N\u00e4iden merkkien avulla Hawking teoreemaa voitiin testata k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Vuoden 2021 tutkimuksessa nyt jo vuosikymmenen ik\u00e4inen signaali oli sen verran heikko anturien kehittym\u00e4tt\u00f6myyden vuoksi, ett\u00e4 mittaus ja testaus oli rajoittunutta uuteen tutkimusty\u00f6h\u00f6n verrattuna.<\/p>\n<p>T\u00e4n\u00e4 vuonna kehittyneell\u00e4 laitteistolla taltioidulla tarkalla gravitaatioaaltosignaalihavainnolla tutkijat kykeniv\u00e4t tunnistamaan kahden t\u00f6rm\u00e4nneen aukon j\u00e4\u00e4nteest\u00e4 kantautuneen aika-avaruuden \u201dkellon soinnin\u201d eli tietynlaisen signaalin osasen, joka sai alkunsa vasta t\u00f6rm\u00e4yksen aiheuttaman voimakkaan tapahtumasarjan j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n osasen analysoinnin avulla tutkijaryhm\u00e4 teki laskelmia yhdistelm\u00e4aukon ominaisuuksista ja varmisti, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on todella py\u00f6riv\u00e4 aukko, joka sai alkunsa kahden samanmassaisen ja samaa vauhtia py\u00f6rineen aukon yhdistytty\u00e4 yhdeksi.<\/p>\n<p>Apulaisprofessori Isi kutsuu aukkojen identtisyytt\u00e4 hyvin ainutlaatuiseksi ilmi\u00f6ksi tiedotteessa.<\/p>\n<p>Hawkingin teoreema toteutui aukon kohdalla, koska tapahtumahorisontin kokonaispinta-ala vain kasvoi, eik\u00e4 pienentynyt.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Taiteilijan n\u00e4kemys yhdistyvist\u00e4 mustista aukoista. Kansainv\u00e4linen tutkijaryhm\u00e4 on tehnyt tarkimman t\u00e4h\u00e4nastisen havainnon gravitaatioaalloista, jotka ovat per\u00e4isin kahdesta yhdeksi&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":31852,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[453,33,31,30,118,32,119],"class_list":{"0":"post-31851","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31851","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=31851"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/31851\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/31852"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=31851"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=31851"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=31851"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}