{"id":319803,"date":"2026-08-08T05:44:11","date_gmt":"2026-08-08T05:44:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/319803\/"},"modified":"2026-08-08T05:44:11","modified_gmt":"2026-08-08T05:44:11","slug":"vahintaan-kaksi-mitalia-tulossa-syvasukellus-em-yleisurheilun-suomalaisnakymaan-urheilu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/319803\/","title":{"rendered":"V\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi mitalia tulossa \u2013 syv\u00e4sukellus EM-yleisurheilun suomalaisn\u00e4kym\u00e4\u00e4n | Urheilu"},"content":{"rendered":"

Artikkelityypiss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi lajeja, urheilijoita, joukkueita ja ilmi\u00f6it\u00e4 datan avulla.<\/p>\n

Suomen menestyshistoria yleisurheilun EM-kisoista on polveileva. Kisahistorian alkuvuosina toisen maailmansodan molemmin puolin Suomi palasi kisoista kotiin aina noin kymmenen mitalin potin kanssa. Kymmenen mitalin piikkiin yllettiin viel\u00e4 Italian Roomassa 1974, mutta yleisesti menestystrendi on ollut laskeva.<\/p>\n

2000-luvun taitteessa mitalim\u00e4\u00e4r\u00e4ksi vakioitui kolme Budapestiss\u00e4 1998, M\u00fcncheniss\u00e4 2002 ja G\u00f6teborgissa 2006. Tuon j\u00e4lkeen Suomi on ollut l\u00e4hes poikkeuksetta tilanteessa, jossa ainoa(t) mitali(t) ovat tulleet miesten keih\u00e4\u00e4st\u00e4. N\u00e4in k\u00e4vi Barcelonassa 2010, Helsingiss\u00e4 2012, Z\u00fcrichiss\u00e4 2014 (kaksi mitalia), Amsterdamissa 2016 ja Roomassa 2024.<\/p>\n

Ainoat poikkeukset seitsemiss\u00e4 edellisiss\u00e4 EM-kisoissa ovat olleet Saksassa j\u00e4rjestetyt EM-kisat: Berliiniss\u00e4 2018 Suomi j\u00e4i tyystin ilman mitaleita ja M\u00fcncheniss\u00e4 2022 suomalaiset toivat kotiin per\u00e4ti nelj\u00e4n mitalin potin, joka oli joukkuetasolla kovin onnistuminen 40 vuoteen.<\/p>\n

My\u00f6s M\u00fcncheniss\u00e4 2022 Suomi otti keih\u00e4smitalin, kun Lassi Etel\u00e4talo<\/strong> heitti pronssia. Ne kisat muistetaan kuitenkin siit\u00e4, ett\u00e4 16 vuoden tauon j\u00e4lkeen yht\u00e4l\u00e4isyysmerkit Suomen yleisurheilu- ja keih\u00e4smenestyksen v\u00e4lill\u00e4 katkesivat.<\/p>\n

Vaikka Roomassa 2024 Oliver Helander<\/strong> nappasi j\u00e4lleen kisojen ainoan suomalaismitalin keih\u00e4\u00e4st\u00e4, se oli todenn\u00e4k\u00f6isesti vain hetkellinen paluu l\u00e4himenneisyyteen. Suomen menestysn\u00e4kym\u00e4 Birminghamin EM-kisoihin on nimitt\u00e4in hyvin erin\u00e4k\u00f6inen.<\/p>\n

\n

T\u00e4ll\u00e4 kertaa riski mitalittomiin kisoihin on kuitenkin varsin pieni.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Olin aiemmassa ty\u00f6ss\u00e4ni Suomen Olympiakomitean<\/strong> huippu-urheiludatan asiantuntijana rakentamassa mitaliennustemallia, jolla ennakoitiin menestyst\u00e4 tulevissa kes\u00e4- ja talviolympialaisissa. Talvikisoissa ennusteet osuivat kisoista toiseen hyvin l\u00e4helle toteumaa.<\/p>\n

Kes\u00e4kisoissa heittoa tuli enemm\u00e4n johtuen siit\u00e4, ett\u00e4 mitalipotentiaalisten urheilijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli reilusti talvikisoja pienempi. Ja toisaalta my\u00f6s globaali kilpailu on kire\u00e4mp\u00e4\u00e4. Kun ennuste povaa yhden tai kahden mitalin suoritusta, virhemarginaali on kes\u00e4olympialaisissa h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4n pieni.<\/p>\n

Tokion olympialaisissa ennuste oli alle yhden mitalin, mutta tuloksena oli kaksi mitalia. Vastaavasti Pariisin olympialaisissa ennuste oli hivenen yli kahden mitalin, mutta tuloksena oli Suomen historian ensimm\u00e4iset mitalittomat kisat.<\/p>\n

Kun katsotaan Suomen l\u00e4ht\u00f6tilannetta yleisurheilun EM-kisoihin, samalla tarkastelutavalla saataisiin nyt ennuste, joka povaa noin seitsem\u00e4\u00e4 pistesijaa (TOP8), joista yksi tai kaksi on todenn\u00e4k\u00f6isemmin mitaleita kuin sijoja 4\u20138. Mitaliennuste on siis samalla h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4n pienen virhemarginaalin tasolla kuin Suomen menestysennuste kes\u00e4olympialaisiin.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 kertaa riski mitalittomiin kisoihin on kuitenkin varsin pieni. Birminghamin EM-kisoihin l\u00e4htee nimitt\u00e4in suomalaisurheilijoita niin vakaassa ennakkosuosikkiasemassa, ett\u00e4 kes\u00e4olympialaisiin ei ole vastaavanlaisessa tilanteessa l\u00e4htenyt yksik\u00e4\u00e4n suomalainen sitten Pekingin 2008.<\/p>\n

Oheisessa grafiikassa on tilastollisesti Suomen vankimmat mitalisuosikit<\/strong> Birminghamin EM-kisoihin. Saatat t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kysell\u00e4, miss\u00e4 on seiv\u00e4shypp\u00e4\u00e4j\u00e4 Wilma Heltel\u00e4n<\/strong> nimi. Se ei ole unohtunut \u2013 Heltel\u00e4\u00e4n palataan tuonnempana.<\/p>\n

Erityisesti huomio kiinnittyy moukarinheitt\u00e4jiin, Silja Kososeen<\/strong> ja Krista Tervoon<\/strong>. Nostin esiin jo Kalevan kisojen j\u00e4lkeen<\/a>, ett\u00e4 Kosonen ja Tervo ovat tilastojen valossa t\u00e4ysin kiistatta kaksi suurinta voittajasuosikkia Birminghamiin.<\/p>\n

Kun ollaan tilanteessa, jossa Kososen ja Tervon kauden 2026 perustaso on ollut korkeampi kuin kovimpien EM-haastajien piikkitaso, mitali tai jopa kaksi on merkitt\u00e4v\u00e4sti todenn\u00e4k\u00f6isempi kuin vaikkapa Hilla Uusim\u00e4en<\/strong> mitali 400 metrin aidoissa. Kyseinen ennustemalli ei kuitenkaan erota heid\u00e4n mitaliensa todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 toisistaan.<\/p>\n

Olympiakomiteassa rakentamani ennustemalli oli luotu nimenomaan olympialaisiin ja se pohjautui tilanteeseen, jossa suomalaisurheilija ei ollut l\u00e4htenyt n\u00e4in selke\u00e4n\u00e4 voittajasuosikkina kisoihin. Ennustemalli ei siis osaa erottaa selke\u00e4\u00e4 voittajasuosikkia urheilijasta, jolla on realistinen mahdollisuus mitaleille.<\/p>\n

\t\t
\n\t\t\t\t\"\"\/<\/p>\n

\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tSilja Kososen perustaso on ollut kaudella 2026 korkeammalla kuin ei-suomalaisten haastajien piikkitaso. Antti Aimo-Koivisto<\/p>\n

\n

Heid\u00e4n kaikkien kes\u00e4n 2026 perustaso on korkeammalla kuin keskim\u00e4\u00e4rin kolmissa edellisiss\u00e4 EM-kisoissa mitaliin vaadittu tulos.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Kyseinen malli olisi povannut esimerkiksi Johannes H\u00f6sflot Kl\u00e4bon<\/strong> voittavan Milano-Cortinan olympialaisista 1,5 mitalia viestit mukaan lukien. Jokainen v\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n urheilusta ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4 pystyi jo ennen kisoja povaamaan, ett\u00e4 Kl\u00e4bo nelinkertaistaa odottamansa itse kisoissa, kuten k\u00e4vikin.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n dilemman tulkintaan palataan artikkelin lopussa, mutta t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa oleellista on se, ett\u00e4 tilastollisesti yll\u00e4 olevassa grafiikassa ovat Suomen ykk\u00f6stykit. Heid\u00e4n kaikkien kes\u00e4n 2026 perustaso on korkeammalla kuin keskim\u00e4\u00e4rin kolmissa edellisiss\u00e4 EM-kisoissa mitaliin vaadittu tulos.<\/p>\n

Toki maratoonareista puhuttaessa perustasosta on vaikea puhua, mutta jos Alisa Vainio<\/strong> johtaa t\u00e4m\u00e4n kauden Euroopan-tilastoa yli kolmen ja puolen minuutin erolla seuraavaan, h\u00e4nen mitalimahdollisuutensa on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n realistinen. Vainion ohella my\u00f6s Tervo johtaa Euroopan-tilastoa. Kosonen on kakkonen, Ilona Mononen<\/strong> nelj\u00e4s ja Uusim\u00e4ki kuudes EM-kisoihin ilmoittautuneista.<\/p>\n

YLL\u00c4OLEVASSA grafiikassa on esiteltyn\u00e4 suomalaisurheilijat<\/strong>, jotka l\u00e4htev\u00e4t Birminghamiin tilastojen perusteella realistisina mitalihaastajina. Heid\u00e4n piikkisuorituksensa on jopa TOP3-tasolla, mutta taso ei ole ollut niin vakiintunut, ett\u00e4 perustason suoritus riitt\u00e4isi mitalitaisteluun.<\/p>\n

Nyt p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n Wilma Heltel\u00e4\u00e4n. Heltel\u00e4 on tilastollisesti eritt\u00e4in hankala tapaus, kuten k\u00e4vimme jo Kalevan kisojen j\u00e4lkeen l\u00e4pi<\/a>.<\/p>\n

Mitaliin on kolmissa edellisiss\u00e4 EM-kisoissa vaadittu keskim\u00e4\u00e4rin tulos 474. Heltel\u00e4 on Euroopan-tilaston ykk\u00f6snimi Kreikassa hein\u00e4kuussa hypp\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n tuloksella 481. Se on kuitenkin ainoa kerta viimeiseen kahteen ja puoleen vuoteen, kun Salon Vilppaan hypp\u00e4\u00e4j\u00e4 on tuollaisen korkeuden yli hyp\u00e4nnyt.<\/p>\n

Kun kaikenlaiset tilastolliset ennusteet osaavat katsoa vain tilastoja, niiden mukaan Heltel\u00e4 ei ole kuumimpien suosikkien joukossa. Jokainen Heltel\u00e4n hyppyj\u00e4 Kalevan kisoissa ja aiemmissa arvokisoissa n\u00e4hnyt pystyy subjektiivisesti toteamaan, ett\u00e4 Heltel\u00e4 kuuluisi samaan laatikkoon Tervon, Kososen ja kumppanien kanssa. Data ei kuitenkaan t\u00e4h\u00e4n taivu.<\/p>\n

\n

Keih\u00e4\u00e4nheitt\u00e4j\u00e4 Oliver Helanderin koko ura on ollut kuin Wilma Heltel\u00e4n kausi 2026 pienoiskoossa.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Keih\u00e4\u00e4nheitt\u00e4j\u00e4 Oliver Helanderin koko ura on ollut kuin Heltel\u00e4n kausi 2026 pienoiskoossa: huipputulokset ovat olleet maailman absoluuttista eliitti\u00e4, mutta taso ei ole miss\u00e4\u00e4n vaiheessa vakioitunut samalle tasolle.<\/p>\n

Kaudella 2026 Helander on viel\u00e4p\u00e4 esiintynyt normaaliakin vaisummin: kauden paras on 82,71, kolmen parhaan keskiarvo 81,68 ja viiden parhaan keskiarvo 80,43. N\u00e4ill\u00e4 lukemilla ei pit\u00e4isi olla l\u00e4hell\u00e4k\u00e4\u00e4n mitaliennustetta, mutta t\u00e4ss\u00e4 kyseisess\u00e4 tapauksessa on pakko huomioida my\u00f6s se, ett\u00e4 keih\u00e4\u00e4n taso koko Euroopassa on ollut eritt\u00e4in vaisu kes\u00e4ll\u00e4 2026<\/a>.<\/p>\n

Jo 82,71 on sellainen tulos, jolla mitali saatetaan t\u00e4m\u00e4n kes\u00e4n eurooppalaisella tasolla ottaa. Helander on vaisumpanakin kes\u00e4n\u00e4 heitt\u00e4nyt kirkkaasti TOP8-tasolla (kolmissa edellisiss\u00e4 EM-kisoissa vaadittu keskim\u00e4\u00e4rin 79,62) ja piikkitasokin on suhteellisesti arvioituna riitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

\n

Kaksi jokerikorttia on kuitenkin nostettavissa esiin.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Jos yll\u00e4 mainittujen seitsem\u00e4n urheilijan ulkopuolelta mitaleita tulee<\/strong>, puhutaan jymy-yll\u00e4tyksest\u00e4. Kenenk\u00e4\u00e4n muun kohdalla sellaisen mahdollisuus ei ole realistinen.<\/p>\n

Kaksi jokerikorttia on kuitenkin nostettavissa esiin. K\u00e4velij\u00e4 Aku Partanen<\/strong> on ollut parhaimmillaan 2020-luvullakin maailman absoluuttisen eliitin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 tuntumassa. EM-kisoihin ilmoittautuneiden kausitilastossa h\u00e4n sijoittuu 11:nneksi.<\/p>\n

Arvaamattomuuskertoimia nostaa se, ett\u00e4 Birminghamissa kilpaillaan ensimm\u00e4isen kerran puolimaratonilla. Vaikka matkaa tulee aiempaan kilpailumuotoon (20 kilometri\u00e4) vain reilu kilometri lis\u00e4\u00e4, historiadata pyyhkiytyy kuitenkin muutoksen my\u00f6t\u00e4 pois.<\/p>\n

Partanen ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n k\u00e4vellyt maaliin asti kilpailua toukokuun alun j\u00e4lkeen. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n k\u00e4velylajit ovat sellaisia, joissa arvokisojen rooli on viel\u00e4 korostuneempi kuin muissa yleisurheilulajeissa, joten jokerikortti on ansaittu.<\/p>\n

\t\t
\n\t\t\t\t\"\"\/<\/p>\n

\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tIlona Mononen on mitalikandidaatti 3000 metrin esteiss\u00e4. Mutta onko h\u00e4n sit\u00e4 my\u00f6s kymppitonnilla? Antti Aimo-Koivisto \/ Lehtikuva<\/p>\n

Varsinainen jokeri on kuitenkin Ilona Mononen, joka on ilmoittautunut Birminghamiin my\u00f6s matkalle, jota h\u00e4n ei ole koskaan kilpaa juossut: ratakympille. Mononen juoksi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 maantiell\u00e4 kympin aikaan 31.36. Jos maantiekymppi huomioitaisiin Euroopan-tilastossa, Mononen olisi nelj\u00e4nten\u00e4 my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 matkalla.<\/p>\n

Maantie on toki maantie ja rata on rata, mutta kolmissa edellisiss\u00e4 EM-kisoissa mitaliin on vaadittu keskim\u00e4\u00e4rin 31.26,54. Mitenk\u00e4\u00e4n mahdottoman kaukana Monosen kapasiteetti ei siis ole siit\u00e4, mit\u00e4 l\u00e4himenneisyydess\u00e4 mitaliin on vaadittu. Pistesijaan on t\u00e4ytynyt juosta keskim\u00e4\u00e4rin 32.27,82, mink\u00e4 nyt ainakin pit\u00e4isi olla teht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

On toki huomioitava, ett\u00e4 Monosen p\u00e4\u00e4lajin, 3000 metrin esteiden, finaali juostaan torstaina ja kymppi perjantaina. Palautumisaika ei ole mill\u00e4\u00e4n lailla optimaalinen. Se on jopa niin lyhyt, ett\u00e4 emme voi olla edes varmoja, ett\u00e4 Mononen viivalle astuu kympill\u00e4.<\/p>\n

Sen takia h\u00e4n onkin jokerikortti. Jos kaikki t\u00e4hdet ovat kohdillaan, t\u00e4ss\u00e4 voi olla potentiaalia.<\/p>\n

\n

Yhdenk\u00e4\u00e4n grafiikassa n\u00e4kyv\u00e4n urheilijan kohdalla pistesija tai varsinkaan mitali ei ole mill\u00e4\u00e4n muotoa realistinen odotusarvo.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Viimeinen ryhm\u00e4 on laajempi<\/strong>, per\u00e4ti 18 urheilijan ja yhden viestijoukkueen kokoinen. Listattuna ovat urheilijat, joiden piikkitulos kes\u00e4ll\u00e4 2026 on ollut parempi kuin tulos, joka on keskim\u00e4\u00e4rin vaadittu pistesijaan kolmissa edellisiss\u00e4 EM-kisoissa.<\/p>\n

Yhdenk\u00e4\u00e4n grafiikassa n\u00e4kyv\u00e4n urheilijan kohdalla pistesija tai varsinkaan mitali ei ole mill\u00e4\u00e4n muotoa realistinen odotusarvo. N\u00e4ill\u00e4 urheilijoilla on kuitenkin pohkeessaan tieto, ett\u00e4 jos juuri t\u00e4n\u00e4\u00e4n osuu kauden paras p\u00e4iv\u00e4, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n pistesija EM-kisoista on mahdollinen.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 ryhm\u00e4st\u00e4 voi nostaa esiin erityisesti pika-aituri Saara Keskitalon<\/strong>. Keskitalo on juossut kes\u00e4ll\u00e4 2026 Suomen-enn\u00e4tyksen 12,64, jolla h\u00e4n on EM-tilaston seitsem\u00e4s ja p\u00e4\u00e4see suoraan v\u00e4lieriin. My\u00f6s kolmen parhaan (12,73) ja viiden parhaan (12,80) keskiarvo on parempi kuin keskim\u00e4\u00e4rin EM-finaaliin vaadittu 12,88.<\/p>\n

N\u00e4iden numeroiden valossa EM-finaalin pit\u00e4isikin olla suorastaan odotusarvo. Kun katsotaan, mit\u00e4 on tapahtunut hein\u00e4-elokuussa, yht\u00e4l\u00f6 muuttuu kuitenkin radikaalisti. Viimeisen reilun kuukauden aikana Keskitalon kolmen parhaan keskiarvo onkin en\u00e4\u00e4 12,97. Sen takia finaalin\u00e4kym\u00e4 ei ole t\u00e4ll\u00e4 haavaa realistinen.<\/p>\n

Artikkelin alkupuolella k\u00e4ytiin l\u00e4pi tilastollisen ennusteen puutteet<\/strong> juuri n\u00e4ihin kisoihin. Sen takia onkin syyt\u00e4 tehd\u00e4 niin sanotusti tulkinnallinen ennuste, joka on: kahdeksan pistesijaa, joista kaksi todenn\u00e4k\u00f6isemmin mitaleita kuin sijoituksia 4\u20138.<\/p>\n

Jos tilastollinen ennuste on suorastaan inhorealistinen, t\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n ennustetta ei voi viel\u00e4 syytt\u00e4\u00e4 ylti\u00f6optimaaliseksi. Kutsuisin kahden mitalin ja kuuden pistesijan ennustetta jopa jonkinlaiseksi minimitasoksi. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahdeksan pistesijaa, joista v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi on mitaleita.<\/p>\n

Suomen Urheiluliitto ei ole vuosikausiin asettanut arvokisoihin joukkuetason tavoitetta. Jos SUL sellaisen asettaisi, tavoitteen pit\u00e4isi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4 mitalia ja kuusi pistesijaa. Se on tavoitteena kova, mutta kuitenkin saavutettavissa.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kohti on hyv\u00e4 erottaa toisistaan k\u00e4sitteet ennuste ja tavoite. Ennuste on tulos, joka on realistista saavuttaa. Tavoitteen pit\u00e4\u00e4kin olla jopa merkitt\u00e4v\u00e4sti kovempi, koska onnistumalla kisatilanteessa realistinen ennuste on hyvinkin mahdollista ylitt\u00e4\u00e4 \u2013 kuten k\u00e4vi M\u00fcncheniss\u00e4 2022.<\/p>\n

\t\t
\n\t\t\t\t\"\"\/<\/p>\n

\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tWilma Heltel\u00e4n kenraaliharjoitus Jyv\u00e4skyl\u00e4n Kalevan kisoissa ei laskenut optimismia EM-kisoihin. Antti Aimo-Koivisto<\/p>\n

\n

Ennustetta tekisi mieli jopa korottaa, koska subjektiivisesti arvioiden Wilma Heltel\u00e4n mitalimahdollisuus on isompi kuin tilastot osoittavat.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Kahden mitalin ennuste t\u00e4yttyy jo k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sill\u00e4, jos budjetoimme moukarista tilastollisen ennusteen 0,5 mitalin sijaan yhden mitalin. Ja yhteen mitaliin moukarissa on eritt\u00e4inkin realistinen mahdollisuus, kun kilpailun kaksi suurinta voittajasuosikkia ovat suomalaisia. Kaksi mitaliakaan ei olisi mink\u00e4\u00e4nlainen yll\u00e4tys.<\/p>\n

Tilastollisesti kahden mitalin ennuste t\u00e4yttyy todenn\u00e4k\u00f6isimmin niin, ett\u00e4 yksi mitali tulee moukarista ja toinen jostain muusta lajista. Kummallakin haaralla on kuitenkin potentiaalia tuottaa isompikin potti. Jos puhuttaisiin tavoitteesta, niiden my\u00f6s pit\u00e4isi se tehd\u00e4.<\/p>\n

Ennustetta tekisikin mieli jopa korottaa, koska subjektiivisesti arvioiden Wilma Heltel\u00e4n mitalimahdollisuus on isompi kuin tilastot osoittavat. My\u00f6s ainakin Alisa Vainion ja Ilona Monosen mitalimahdollisuudet ovat hyvinkin realistiset.<\/p>\n

Ei l\u00e4hdet\u00e4 kuitenkaan keulimaan. Ne tilastot pit\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 paikkansa ihan syyst\u00e4. Joukkuetason tulos tuppaa nimitt\u00e4in olemaan sellainen, ett\u00e4 siihen vaikuttaa moni satunnaistekij\u00e4, joita ei viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa pysty edes ajattelemaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Artikkelityypiss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi lajeja, urheilijoita, joukkueita ja ilmi\u00f6it\u00e4 datan avulla. Suomen menestyshistoria yleisurheilun EM-kisoista on polveileva. Kisahistorian alkuvuosina…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":319804,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[158],"tags":[30312,33,31,30,159,32,39905,160,162],"class_list":["post-319803","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-urheilu","tag-data","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-sports","tag-suomi","tag-taustat","tag-urheilu","tag-yleisurheilu"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117058303801263643","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/319803","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=319803"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/319803\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/319804"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=319803"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=319803"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=319803"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}