Pariskunta istuskelee rennosti aurinkotuoleissaan, kuin vastarannalla liekehtiv\u00e4\u00e4 mets\u00e4paloa ja sen nostattamaa valtaisaa savupatsasta ei olisikaan. Lapsi kahlaa rantavedess\u00e4, pari muuta on uimassa. Pariskunnan toinen osapuoli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuvaavan n\u00e4ky\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 on kes\u00e4n ikonisin valokuva.<\/p>\n
Sill\u00e4 se kiteytt\u00e4\u00e4 osuvasti vuoden 2026 tunnelman: me nautiskelemme ja viheltelemme, vaikka ilmastonmuutoksen seuraukset ovat jo niskassamme.<\/p>\n
Ilmastonmuutos maksaa jo nyt ihmishenki\u00e4 ja miljardeja<\/p>\n
Enn\u00e4tysm\u00e4isi\u00e4 helleaaltoja, mets\u00e4paloja, kuivuutta, kuumuuden aiheuttamia kuolemia, j\u00e4lleen kerran turistien k\u00e4rvistely\u00e4 Euroopan tulikuumissa lomakohteissa.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 on viime vuosina k\u00e4ynyt tutuksi.<\/p>\n
Tukalia hellekesi\u00e4 on ollut aiemminkin, eik\u00e4 jokainen helle ole apokalyptinen merkki. Mutta tutkijoiden mukaan<\/a> on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ilmastonmuutos tekee enn\u00e4tyshelteist\u00e4 aiempaa yleisempi\u00e4 ja vakavampia.<\/p>\n Kansainv\u00e4lisen ilmastopaneelin IPCC:n viisi vuotta sitten p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille kokoama raportti laski<\/a>, ett\u00e4 kerran kymmeness\u00e4 vuodessa esiintyv\u00e4t helleaallot ovat keskim\u00e4\u00e4rin 2,8 kertaa yleisempi\u00e4 ja 1,2 astetta kuumempia esiteolliseen aikaan verrattuna. Jos ilmaston l\u00e4mpeneminen ylitt\u00e4\u00e4 2 astetta, ne ovat 5,6 kertaa yleisempi\u00e4 ja 2,6 astetta kuumempia.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Rajaus alkuper\u00e4isest\u00e4 kuvasta. Kuvaaja Lamy kertoo olleensa itsekin lomalla, kun h\u00e4n huomasi vastarannan tuhoa seuraavan pariskunnan. Asetelma sai Lamyn tarttumaan k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja ottamaan kuvan. Kuva: Maximilien Lamy \/ AFP<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n kes\u00e4kuun enn\u00e4tyshelteet, joissa L\u00e4nsi- ja Keski-Euroopan l\u00e4mp\u00f6tilat nousivat yli 40 asteeseen, johtivat arviolta 10\u00a0000 ihmisen kuolemaan<\/a>. Ihmishengille ei ole hintaa, mutta satovahingoille on: ne on arvioitu noin kahden miljardin euron suuruisiksi<\/a> pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kes\u00e4kuun osalta.<\/p>\n Maximilien Lamyn kuvaamien Bordeaux\u2019ta uhanneiden mets\u00e4palojen vahingoista ei ole viel\u00e4 arviota. Tuli tuhosi ainakin 42\u00a0000 hehtaarin kokoisen alueen ja satoja koteja. Palon tielt\u00e4 evakuoitiin Ranskassa ja Espanjassa yli 300\u00a0000 ihmist\u00e4.<\/p>\n Slovenian kes\u00e4n 2023 historiallisten tulvien vahingot kipusivat arviolta noin kymmeneen miljardiin euroon<\/a>, mik\u00e4 oli kuudesosa maan sen vuoden bruttokansantuotteesta.<\/p>\n Saksassa vuoden 2021 tuhoisat tulvat vaativat noin 200 ihmisen hengen ja aiheuttivat arviolta<\/a> 30 miljardin euron vahingot. My\u00f6hemmin on arvioitu<\/a>, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden voimistuminen voi maksaa Saksalle vuoteen 2050 menness\u00e4 jopa 900 miljardia euroa.<\/p>\n Ilmastonmuutoksella on jo nyt Euroopassa hintalappu, ja tuhot lasketaan miljardeissa euroissa. Sen maksamme me kaikki.<\/p>\n Tutkijoiden viesti on selv\u00e4<\/p>\n Tutkijat varoittavat jatkuvasti siit\u00e4, ettei ilmastoa saa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 l\u00e4mpenem\u00e4\u00e4n liikaa, tai seuraukset ovat arvaamattomia.<\/p>\n Helmikuussa tutkijaryhm\u00e4 varoitti, ett\u00e4 ilmaston vakaus voi jo olla murenemassa<\/a>. Artikkelin kirjoittajat ovat arvostettuja ilmastotutkijoita muun muassa Saksasta, Ruotsista ja Yhdysvalloista.<\/p>\n Maaliskuussa Potsdamin ilmastotutkimusinstituutti, yksi alan siteeratuimmista laitoksista, julkaisi tutkimuksen jonka mukaan<\/a> ilmaston l\u00e4mpeneminen on vuodesta 2015 l\u00e4htien kiihtynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n Siit\u00e4 perusasiasta, ett\u00e4 ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama ilmi\u00f6 joka muodostaa vakavan uhan ihmiskunnan hyvinvoinnille, tiedemaailma on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ysin yksimielinen<\/a> jo vuosikausia.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Rajaus alkuper\u00e4isest\u00e4 kuvasta. Lamy n\u00e4ki kuvan tunnelmassa apokalyptisia s\u00e4vyj\u00e4 ja symboliikkaa. H\u00e4n sanoo, ettei halua syyllist\u00e4\u00e4 kuvallaan siin\u00e4 olevia ihmisi\u00e4, sill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t voineet tilanteelle mit\u00e4\u00e4n. Kuva: Maximilien Lamy \/ AFP<\/p>\n Tiede tuottaa jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4 kirkasta informaatiota, jonka pohjalta ilmastonmuutosta tehokkaasti torjuva p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko olisi mahdollista.<\/p>\n Toisin kuin sakeimmista some-keskusteluista voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, kansalaiset vaikuttavat kyselyiden perusteella p\u00e4\u00e4osin sis\u00e4ist\u00e4neen tieteentekij\u00f6iden viestit ja kannattavat ilmastotoimia.<\/p>\n Esimerkiksi toissavuonna tehdyss\u00e4 kyselyss\u00e4<\/a> 83 prosenttia suomalaisista sanoi olevansa sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ilmastonmuutosta on torjuttava nyt, tai kustannukset ovat kalliimmat tulevaisuudessa.<\/p>\n Jarruna on poliittinen eripura ilmastotoimien nopeudesta.<\/p>\n Talouspolitiikkaa tekev\u00e4t poliitikot ymp\u00e4ri maailman n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan kyvytt\u00f6mi\u00e4 torjumaan ilmastonmuutosta riitt\u00e4v\u00e4n nopeasti ja tehokkaasti.<\/p>\n Olemme haluttomia p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n nopeasti irti fossiiliajasta<\/p>\n Talouspolitiikka on ep\u00e4onnistunut ainakin kolmessa asiassa: 1) ilmastolle haitallisten tukien karsimisessa, 2) hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen hinnoittelussa ja 3) bruttokansantuotteen j\u00e4ykkyydess\u00e4 talousmenestyksen mittarina.<\/p>\n Yksi esimerkki ilmastolle haitallisista tuista on lentopolttoaineen verottomuus.<\/p>\n Ilmaston kannalta lent\u00e4mist\u00e4 tulisi pyrki\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2013 sen sijaan se lis\u00e4\u00e4ntyy. Hein\u00e4kuun 23. p\u00e4iv\u00e4 rikottiin kaupallisen lentoliikenteen kaikkien aikojen enn\u00e4tys, kun yhden vuorokauden aikana maailmassa kirjattiin yli 153\u00a0000 kaupallista lentoa<\/a>.<\/p>\n Hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen hinnoittelussa EU on edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4, ja EU-p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa on v\u00e4hent\u00e4nyt p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 joillain sektoreilla melko paljon. Mutta kehitys on ollut hidasta ja varovaista.<\/p>\n P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa koskee vain osaa EU:n hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, ja esimerkiksi raskas teollisuus nauttii monista poikkeuksista, joita on ajanut pelko tuotannon menetyksest\u00e4 Kiinaan. Lentoliikennekin nautti vuosikausia p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksien mittavasta ilmaisjaosta, ja on vasta nyt tulossa merkitt\u00e4v\u00e4mmin mukaan p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaan.<\/p>\n Bruttokansantuote taas mittaa talouden kulkuvauhtia, mutta on mittarina sokea. Bkt:ta nostavat yht\u00e4 lailla tulvatuhojen korjaaminen kuin ven\u00e4l\u00e4iset kranaattitehtaat, jotka syyt\u00e4v\u00e4t asemateriaalia rintamalle. Vaikka bkt:n kasvun syy olisi haitallinen, olemme tyytyv\u00e4isi\u00e4 kun bkt kasvaa.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Rajaus alkuper\u00e4isest\u00e4 kuvasta. Bordeaux’ta uhannut tulimeri n\u00e4kyy selv\u00e4sti vastarannalla Lacanaussa. Sielt\u00e4 evakuoitiin 4 000 matkailijaa. Kuva: Maximilien Lamy \/ AFP<\/p>\n Talouspolitiikka roikkuu fossiiliajassa ja on haluton p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n nopeasti irti.<\/p>\n Monet puolueet ep\u00e4r\u00f6iv\u00e4t toimia nopeammin, koska pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t ett\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t kostavat (ilmastogallupien vastaisesti) tai elinkeinoel\u00e4m\u00e4 suuttuu (kustannusten oletetun nousun vuoksi).<\/p>\n Oikeistopopulistiset puolueet ovat asia erikseen. Niiden joukosta kuuluu ymp\u00e4ri Eurooppaa<\/a> eniten ilmastotoimia jarruttavia tai asian vakavuuden kielt\u00e4vi\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4.<\/p>\n Talouspoliittisten ristiriitojen tuloksena on nykytilanne, jossa esimerkiksi Suomi maksaa miljardikaupalla ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisia tukia. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen arvio t\u00e4llaisista tuista oli 3,6 miljardia euroa<\/a> vuonna 2023. Viime vuosien inflaatiopaineissa on jarrutettu toimia, esimerkkin\u00e4 polttoaineiden jakeluvelvoite<\/a>.<\/p>\n Toki paljon my\u00f6s tehd\u00e4\u00e4n. Moni yritys ottaa asian vakavasti ja on k\u00e4\u00e4rinyt hihat, ja moni kansalainen tekee arjessaan voitavansa.<\/p>\n Mutta talouden ohjaaminen on tieteen osoittamiin uhkiin n\u00e4hden hidasta. Talouspolitiikkaa vaikuttaa hoitavan rantatuoleilla istuva pariskunta, joka katselee vastarannan mets\u00e4paloa huolettomana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kuva on voimakas v\u00e4line. Ja aina v\u00e4lill\u00e4 yksi kuva kiteytt\u00e4\u00e4 jonkin ison asian t\u00e4ydellisesti. Yll\u00e4 oleva ranskalaiskuvaaja Maximilien…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":320923,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,1709,1096,30785,1776,27165,118,32,78,119,56,447],"class_list":["post-320922","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-ymparisto","tag-environment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-helle","tag-ilmasto","tag-ilmastonmuutoksen-hillitseminen","tag-ilmastonmuutos","tag-metsapalot","tag-science","tag-suomi","tag-talous","tag-tiede","tag-ulkomaat","tag-ymparisto"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117066499044992367","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/320922","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=320922"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/320922\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/320923"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=320922"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=320922"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=320922"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Kaksi](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/1786010675.jpeg\")
<\/p>\n![\"Kaksi](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/1786010669.jpeg\")
<\/p>\n![\"Kaksi](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/1786292900_426_1786010675.jpeg\")
<\/p>\n