{"id":321101,"date":"2026-08-09T22:02:13","date_gmt":"2026-08-09T22:02:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/321101\/"},"modified":"2026-08-09T22:02:13","modified_gmt":"2026-08-09T22:02:13","slug":"harrastaja-loysi-google-mapsista-390-miljoonaa-vuotta-vanhan-kraatterin-asiantuntijat-eivat-aluksi-uskoneet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/321101\/","title":{"rendered":"Harrastaja l\u00f6ysi Google Mapsista 390 miljoonaa vuotta vanhan kraatterin \u2013 Asiantuntijat eiv\u00e4t aluksi uskoneet"},"content":{"rendered":"

L\u00f6yt\u00f6 oli kuitenkin aito, kukaan ei vain ollut huomannut 25 kilometrin painaumaa. J\u00e4ljet shokkimetamorfoosista vakuuttivat asiantuntijat.<\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

Piileskeli kaikkien n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4. Painauma on halkaisijaltaan noin 25 kilometri\u00e4 ja se sijaitsee 100 kilometri\u00e4 Magpie-nimisen pikkukaupungin pohjoispuolella. google maps<\/p>\n

Loppuvuodesta 2023 Quebeciss\u00e4 Kanadassa asuva harrastaja-astronomi Jo\u00ebl Lapointe<\/strong> suunnitteli retke\u00e4 Google Mapsin avulla, kun h\u00e4n t\u00f6rm\u00e4si kartalla erikoisen n\u00e4k\u00f6iseen py\u00f6re\u00e4\u00e4n painaumaan.<\/p>\n

\u201dOlen t\u00e4htitieteen harrastaja ja sanoin itselleni, ett\u00e4 et ole l\u00f6yt\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n uutta, se ei ole mahdollista. Kyll\u00e4 t\u00e4st\u00e4 jo varmasti tiedet\u00e4\u00e4n\u201d, kertoo Lapointe CTV Newsille<\/a>.<\/p>\n

H\u00e4n ei kuitenkaan n\u00e4hnyt painaumaa kraatteritietokannoissa ja p\u00e4\u00e4tti ottaa yhteytt\u00e4 asiantuntijoihin. H\u00e4nt\u00e4 ei otettu vakavasti.<\/p>\n

Kun Ontariossa sijaitsevan Western-yliopiston geotieteiden professori Gordon Osinski<\/strong> kuuli mahdollisesta kraatterista, h\u00e4nkin suhtautui asiaan ep\u00e4ilev\u00e4sti.<\/p>\n

Osinski yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 Impact Earth -verkkosivustoa<\/a>, jonka kautta ihmiset voivat ilmoittaa mahdollisista t\u00f6rm\u00e4yskraattereista. H\u00e4nen mukaansa suuri osa ilmoituksista osoittautuu lopulta virheellisiksi.<\/p>\n

\u201dMaailmassa l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n vuosittain yksi tai kaksi uutta t\u00f6rm\u00e4yskraatteria, ja viimeisimm\u00e4t l\u00f6yd\u00f6t ovat yleens\u00e4 olleet pieni\u00e4 kraattereita\u201d, kertoo Osinski.<\/p>\n

S\u00e4r\u00f6kartio. Maastossa oli selv\u00e4t merkit meteoriitin t\u00f6rm\u00e4yksest\u00e4. Gordon Osinski <\/p>\n

N\u00e4kyvi\u00e4 ja mikroskooppisia merkkej\u00e4<\/p>\n

Osinsky kuitenkin kiinnostui l\u00f6yd\u00f6ksest\u00e4 sen verran, ett\u00e4 teki kollegoineen alueelle kartoitusretken.<\/p>\n

\u201dYksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 asioista, joita etsimme, on n\u00e4ytt\u00f6 shokkimetamorfoosista. Sit\u00e4 voi synty\u00e4 ainoastaan asteroidien tai komeettojen t\u00f6rm\u00e4ysten aiheuttamien valtavien paineiden seurauksena tai ydinr\u00e4j\u00e4hdyksiss\u00e4\u201d, kertoo Osinski Live Science -julkaisulle<\/a>.<\/p>\n

\u201dSuurin osa n\u00e4ist\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4 on mikroskooppisia, joten niiden varmistaminen onnistuu vain laboratoriossa n\u00e4ytteiden avulla.\u201d<\/p>\n

Osinskin mukaan on kuitenkin olemassa yksi piirre, jonka voi havaita paljaalla silm\u00e4ll\u00e4: kiven pinnassa n\u00e4kyv\u00e4t uurteet tai viivamaiset rakenteet, joita kutsutaan s\u00e4r\u00f6kartioiksi (shatter cones). Ne syntyv\u00e4t, kun t\u00f6rm\u00e4yksen aiheuttamat iskuaallot kulkevat kallioper\u00e4n l\u00e4pi.<\/p>\n

Maastokartoitusta. Gordon Osinski (vas.) ryhmineen uskoi sen verran Google Mapsista l\u00f6ytyneeseen rinkulaan, ett\u00e4 l\u00e4hti ryhmineen tutkimaan paikkaa. Gordon Osinski <\/p>\n

Ajalta ennen dinosauruksia<\/p>\n

Paikalle saavuttuaan ryhm\u00e4 l\u00f6ysi sek\u00e4 s\u00e4r\u00f6kartioita ett \u00e4 poikkeuksellisen hyvin s\u00e4ilynytt\u00e4 t\u00f6rm\u00e4yssulamiskive\u00e4 \u2013 sekin selv\u00e4 merkki meteoriitin aiheuttamasta t\u00f6rm\u00e4yksest\u00e4.<\/p>\n

Jatkotutkimuksissa kraatteri osoittautui noin 390 miljoonaa vuotta vanhaksi, ajalta ennen dinosauruksia.<\/p>\n

Sulamiskive\u00e4. Meteoriittikraatterin i\u00e4ksi laskettiin 390 miljoonaa vuotta. Gordon Osinski <\/p>\n

Osinski kertoi alustavista tuloksista useille kanadalaisille tiedotusv\u00e4lineille hein\u00e4kuussa 2026. Perusteellisemmat tulokset on m\u00e4\u00e4r\u00e4 esitell\u00e4 elokuussa Saksassa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 Meteoritical Societyn vuosikokouksessa.<\/p>\n

Alkuper\u00e4inen kraatterin l\u00f6yt\u00e4j\u00e4 Jo\u00ebl Lapointe on innoissaan.<\/p>\n

\u201dEi ole jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4, ett\u00e4 tavallinen kansalainen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 390 miljoonaa vuotta vanhan kraatterin. Kannustan kaikkia olemaan sivuuttamatta intuitiotaan tai havaintojaan, vaikka asia ei kuuluisikaan omaan asiantuntemusalueeseen\u201d, kertoo Lapointe Radio Canadalle.<\/p>\n

Juttu on julkaistu alun perin Tekniikka&Taloudessa<\/a>.<\/p>\n

Kaareva j\u00e4rvi. Meteoriitin iskeym\u00e4n j\u00e4ljet ovat selv\u00e4t, kun osaa katsoa oikealla tavalla. Gordon Osinski <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"L\u00f6yt\u00f6 oli kuitenkin aito, kukaan ei vain ollut huomannut 25 kilometrin painaumaa. J\u00e4ljet shokkimetamorfoosista vakuuttivat asiantuntijat. Piileskeli kaikkien…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":321102,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,605,28,29,15,18,21,1203,32,779,4842,719,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":["post-321101","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-ulkomaat","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-luonnontieteet","tag-main-news","tag-mainnews","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-planeetat-ja-kuu-aurinkokunta","tag-suomi","tag-tahtitiede","tag-taivaankappaleet","tag-tiede-yleista","tag-top-stories","tag-topstories","tag-ulkomaat","tag-uutiset","tag-world","tag-world-news","tag-worldnews"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117067811889612875","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/321101","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=321101"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/321101\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/321102"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=321101"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=321101"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=321101"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}