{"id":321709,"date":"2026-08-10T17:01:20","date_gmt":"2026-08-10T17:01:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/321709\/"},"modified":"2026-08-10T17:01:20","modified_gmt":"2026-08-10T17:01:20","slug":"harvinaisesta-supermarjasta-maksetaan-nyt-satasia-taalta-loytyy-eniten-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/321709\/","title":{"rendered":"Harvinaisesta supermarjasta maksetaan nyt satasia \u2013 T\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy eniten Suomessa"},"content":{"rendered":"

Herkullisen mesimarjan kysynt\u00e4 on tarjontaa suurempi.<\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

Luonnonvarainen mesimarja on harvinaistunut Suomessa nykyaikaisen maatalouden ja mets\u00e4nhoidon my\u00f6t\u00e4. Satoa voi kuitenkin ker\u00e4t\u00e4 my\u00f6s puutarhasta. Adobe Stock \/ AOP<\/p>\n

Suomalaisissa metsiss\u00e4 kasvaa huonosti tunnettu, mutta poikkeuksellisen aromikas marja. Nimitt\u00e4in mesimarja, jonka satokausi on meneill\u00e4\u00e4n juuri nyt. Sit\u00e4 voi ker\u00e4t\u00e4 hein\u00e4kuun puolestav\u00e4list\u00e4 elokuun loppuun.<\/p>\n

Luonnontuotealan toimialayhdistys Arktiset Aromit kertoo sivuillaan<\/a>, ett\u00e4 hyv\u00e4nmakuista ja hienotuoksuista mesimarjaa pidet\u00e4\u00e4n Pohjolan jaloimpana marjana.<\/p>\n

Marjan maku muodostuu yli kahdestasadasta aromaattisesta aineesta ja sen tuoksua on kuvailtu jopa parfyymimaiseksi. Mesimarja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s runsaasti C-vitamiinia ja terveydelle hy\u00f6dyllisi\u00e4 polyfenoleja, flavonoideja ja antioksidantteja.<\/p>\n

Arktisten Aromien toiminnanjohtaja Birgitta Partanen<\/strong> sanoi Ylen haastattelussa<\/a> pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 mesimarjaa Suomen arvokkaimpana luonnonmarjana.<\/p>\n

Marjasta tehd\u00e4\u00e4n esimerkiksi kaupallisesti lik\u00f6\u00f6ri\u00e4. Partasen mukaan marjoja haluttaisiin ostaa my\u00f6s esimerkiksi laaturavintoloiden keitti\u00f6ihin.<\/p>\n

\u2013 Ne jotka sit\u00e4 ostavat, maksavat hyv\u00e4n hinnan. Poimijalle mesimarjasta maksettava kilohinta on tavallisesti kymmeni\u00e4 euroja, jopa yli sadan euron, h\u00e4n kuvaili haastattelussa.<\/p>\n

Kotilieden<\/a> hiljattain haastattelema iil\u00e4inen mesimarjanpoimija kertoi myyv\u00e4ns\u00e4 marjoja 80 eurolla kilo. H\u00e4nelt\u00e4 marjoja ostavat yksityishenkil\u00f6t ja ravintolat.<\/p>\n

Mesimarja viihtyy valoisilla paikoilla, joissa on riitt\u00e4v\u00e4sti kosteutta. Adobe Stock \/ AOP<\/p>\n

Huipputarjouksia somessa<\/p>\n

Marjaa ostetaan esimerkiksi someryhmien kautta. Niiss\u00e4 siit\u00e4 on Partasen mukaan tarjottu kilosta jopa 200 euroa. Arvomarjan poimijoita on v\u00e4h\u00e4n, joten kysynt\u00e4 on tarjontaa suurempaa.<\/p>\n

Toinen syy t\u00e4h\u00e4n on se, ett\u00e4 mesimarja on k\u00e4ynyt luonnossa harvinaisemmaksi. Sit\u00e4 kasvaa lehtomaisissa kangasmetsiss\u00e4, ravinteikkailla korpisoilla, kosteilla niityill\u00e4 ja rannoilla, tienvarsilla, pellonpientareilla, vanhoilla laidunmailla sek\u00e4 hakkuualueilla.<\/p>\n

Luontaiset kasvupaikat ovat kuitenkin v\u00e4hentyneet nykyaikaisten maan- ja mets\u00e4nmuokkausmenetelmien my\u00f6t\u00e4. Aiemmin esimerkiksi kaskeaminen ja metsien laidunnus avittivat mesimarjan kasvua.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi mesimarja on siit\u00e4 kinkkinen ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 sen sadot vaihtelevat vuosittain eritt\u00e4in suuresti. Vaikka marja kasvaakin koko maassa, esiintyy sit\u00e4 runsaimmin Kuopio\u2013Kemi-vy\u00f6hykkeell\u00e4.<\/p>\n

Mesimarjasta on kehitetty my\u00f6s viljelyyn soveltuvia lajikkeita. Kaupallinen viljely on kuitenkin viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Hedelm\u00e4n- ja marjainviljelij\u00e4n liiton<\/a> mukaan viljelyn ongelmana on ollut esimerkiksi lajin alttius lehtihomeelle.<\/p>\n

Mesimarjan kukat ovat vaaleanpunaisia. Adobe Stock \/ AOP<\/p>\n

Kokeile kotipuutarhassa<\/p>\n

Haasteita pelk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien kotipuutarhureiden kannattaa silti kokeilla, saisiko mesimarjan menestym\u00e4\u00e4n omalla pihallaan. Siit\u00e4 on nimitt\u00e4in myynniss\u00e4 my\u00f6s kotipuutarhaan sopivia lajikkeita.<\/p>\n

Mesimarjan etuna on sadon lis\u00e4ksi sen koristeellisuus. Kes\u00e4kuiseen kukinta-aikaan se ihastuttaa vaaleanpunaisilla kukillaan, syksyn ruska taas v\u00e4rj\u00e4\u00e4 lehdet voimakkaan punaisiksi.<\/p>\n

Kekkil\u00e4n kasvikirjasto<\/a> kertoo, ett\u00e4 mesimarja sopii mainiosti maanpeitekasviksi vaikkapa havupensaiden tai alppiruusujen liepeille. Mesimarja on sek\u00e4 hy\u00f6nteis- ett\u00e4 itsep\u00f6lytteinen kasvi.<\/p>\n

Siit\u00e4 on saatavilla sek\u00e4 p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4lajikkeita ett\u00e4 runsassatoisempia marjovampia lajikkeita. Joka kolmannen taimen tulisi kasvikirjaston mukaan olla p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n

Syksyll\u00e4 mesimarjan lehdet muuttuvat koristeellisen tummanpunaisiksi. adobe stock\/aop<\/p>\n

Voimakkaan makuista mesimarjaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein maustamaan muita marjatuotteita, kuten hilloja, marmeladeja ja lik\u00f6\u00f6rej\u00e4. Jo pienikin m\u00e4\u00e4r\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 tuomaan aromia.<\/p>\n

Mesimarja toimii mainiosti erilaisissa j\u00e4lkiruuissa, kuten j\u00e4\u00e4dykkeiss\u00e4 ja leivonnaisissa. Satokausikalenteri<\/a> neuvoo s\u00e4il\u00f6m\u00e4\u00e4n mesimarjan soseena, hillona tai mehuna.<\/p>\n

Marjojen lis\u00e4ksi my\u00f6s mesimarjan kukat, lehdet ja versot ovat sy\u00f6t\u00e4vi\u00e4. Niist\u00e4 voi tehd\u00e4 esimerkiksi yrttiteet\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Herkullisen mesimarjan kysynt\u00e4 on tarjontaa suurempi. Luonnonvarainen mesimarja on harvinaistunut Suomessa nykyaikaisen maatalouden ja mets\u00e4nhoidon my\u00f6t\u00e4. Satoa voi…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":321710,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[12],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,3073,828,24,25,72,28,29,15,18,21,900,2331,32,19,20,16],"class_list":["post-321709","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-suomi","tag-24h","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-kasvikset","tag-kasvit","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-luonto","tag-main-news","tag-mainnews","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-ruoka","tag-ruoka-ja-juoma","tag-suomi","tag-top-stories","tag-topstories","tag-uutiset"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117072290710181912","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/321709","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=321709"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/321709\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/321710"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=321709"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=321709"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=321709"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}