\u2013 Kun radiossa puhutaan marjasadoista, kerrotaan puolukka, mustikka, mansikka ja vadelma. Ehk\u00e4 saatetaan sanoa herukoista, mutta siihen se p\u00e4\u00e4ttyykin, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Saskatoon on tutkitusti erinomainen terveystuote. Yle kertoi vuonna 2019<\/a>, ett\u00e4 se odottaa viel\u00e4 kaupallista l\u00e4pimurtoaan.<\/p>\n Saskatoon on marjatuomipihlajan lajike, joka kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikassa.<\/p>\n Mikko Sj\u00f6blom viljelee Kouvolassa saskatoon-supermarjaa. Linnunpel\u00e4tin on nuupahtanut pensaaseen, mutta 75-vuotiaalla Sj\u00f6blomilla energiaa riitt\u00e4\u00e4: ”T\u00e4n\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n en ole tuntenut oloani p\u00e4iv\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n yli nelikymppiseksi.” Miia Sir\u00e9n<\/p>\n H\u00e4iv\u00e4hdys mantelia<\/p>\n Elokuun ensimm\u00e4isen viikon lopussa mehevi\u00e4 saskatooneja killuu yh\u00e4 runsaasti pensaissa.<\/p>\n \u2013 T\u00e4n\u00e4 vuonna sato on oikein runsas, Sj\u00f6blom viittaa parhaimmillaan nelj\u00e4\u00e4n metriin kurkottaviin pensaisiin.<\/p>\n Saskatoon-marja muistuttaa suurikokoista mustikkaa, mutta makumaailma on erilainen. Saskatoonin siemeniss\u00e4 on hienovarainen mantelin vivahde. Sj\u00f6blomin mukaan maku muuttuu kuumennettaessa vahvemmin karvasmanteliin taittavaksi.<\/p>\n Saskatoon-piirakkaa lusikoidessa mieleen saattaa jopa tulla, onko marjoihin lis\u00e4tty tilkka karvasmantelilla maustettua amarettolik\u00f6\u00f6ri\u00e4.<\/p>\n Sj\u00f6blomin mukaan saskatoon on viljelij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta helppohoitoinen: torjunta-aineitakaan ei ole tarvittu. Laji on tuotu Kanadasta, joten se sopii hyvin Suomen ilmastoon.<\/p>\n \u2013 Siell\u00e4 on kes\u00e4ll\u00e4 40 astetta l\u00e4mmint\u00e4 ja talvella 40 astetta pakkasta eli \u00e4\u00e4riolosuhteet.<\/p>\n 2000-luvun alkupuolella Sj\u00f6blomin vaimo luki lehdest\u00e4 saskatoonista. Pariskunta ajatteli, ett\u00e4 kiinnostavalta vaikuttava marjapensas voisi sopia t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tontin tyhj\u00e4\u00e4 tilaa. He l\u00f6ysiv\u00e4t saskatoonin taimia Pohjois-Karjalasta Joensuun etel\u00e4puolelta.<\/p>\n Mukaan tarttui 300 taimea, ja muutaman vuoden kuluttua piti hakea viel\u00e4 600 lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n Sj\u00f6blom kertoo, ett\u00e4 vuosi 2019 oli saskatoonien kaupassa kaikkein vilkkain. H\u00e4n ep\u00e4ilee, ett\u00e4 vuosien mittaan niin korona, Ukrainan sota kuin yleinen taloustilanne ovat tehneet loven marjamyyntiin. Miia Sir\u00e9n<\/p>\n Erinomainen terveysmarja<\/p>\n Sj\u00f6blom on 2000-luvulta l\u00e4htien sy\u00f6nyt saskatoonia p\u00e4ivitt\u00e4in. P\u00e4ivitt\u00e4iseen rutiiniin kuuluu aamupuuro, jonka p\u00e4\u00e4lle Sj\u00f6blom lis\u00e4\u00e4 100 grammaa saskatoonia ja muutaman mansikan.<\/p>\n Saskatoonissa on kuitua 5,9 grammaa 100 grammassa, mik\u00e4 on l\u00e4hes kaksinkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 esimerkiksi mustikkaan verrattuna.<\/p>\n \u2013 Saskatoon on t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4, koska t\u00e4ss\u00e4 on paljon hedelm\u00e4lihaa. Mustikkaahan saa sy\u00f6d\u00e4 aika paljon, ett\u00e4 tulee vatsa t\u00e4yteen, Sj\u00f6blom sanoo.<\/p>\n It\u00e4-Suomen yliopisto julkaisi vuonna 2010 EU-rahoitteisen tutkimuksen, jossa marjojen terveysvaikutuksia selvitettiin. Tutkimuksen mukaan Suomessa kasvatettavien saskatoonien koostumus vastaa kanadalaisten marjojen tutkimustuloksia.<\/p>\n Saskatoonit ovat tutkimusten mukaan erinomaisia flavonoidien ja antioksidanttien l\u00e4hteit\u00e4. Niiss\u00e4 on paljon vitamiineja.<\/p>\n Muiden tummien marjojen tapaan saskatooneissa on paljon antosyaaneja eli v\u00e4riaineita. Niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n terveytt\u00e4 edist\u00e4vin\u00e4. <\/p>\n Marjat voivat auttaa esimerkiksi v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kehon matala-asteista tulehdusta, joka altistaa monille kansantaudeille.<\/p>\n Hy\u00f6ty\u00e4 painonhallinnassa<\/p>\n Marjoilla on kuitujen lis\u00e4ksi muitakin ominaisuuksia, jotka voivat auttaa painonhallinnassa. Marjojen yhdisteet voivat my\u00f6s ehk\u00e4ist\u00e4 monien sairauksien riskej\u00e4.<\/p>\n \u2013 Proantosyanidiineill\u00e4 on havaittu olevan vaikutuksia my\u00f6s esimerkiksi sy\u00f6p\u00e4solujen kasvuun, ne est\u00e4v\u00e4t sy\u00f6p\u00e4solujen kasvua. El\u00e4inkokeissa on havaittu, ett\u00e4 muun muassa rasvan kertymist\u00e4 rasvasolukkoon voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 syanidiineill\u00e4, It\u00e4-Suomen yliopiston saskatoon-tutkimuksessa mukana ollut tutkija Anu Lavola<\/strong> kertoi Ylelle<\/a> vuonna 2010.<\/p>\n \u2013 Nyt kun marjaa on monta vuotta sy\u00f6ty, t\u00e4ytyy sanoa, ett\u00e4 monenlaista hy\u00f6ty\u00e4 on saatu, Sj\u00f6blom sanoo.<\/p>\n H\u00e4nen kokemuksensa mukaan saskatoonista on ollut hy\u00f6ty\u00e4 muun muassa painonhallinnassa. Sj\u00f6blom ep\u00e4ilee, ett\u00e4 kiitt\u00e4minen on saskatoonin suotuisia vaikutuksia rasva-aineenvaihduntaan.<\/p>\n Kun Sj\u00f6blom j\u00e4i el\u00e4kkeelle ja alkoi k\u00e4vell\u00e4 enemm\u00e4n, paino alkoi tippua.<\/p>\n \u2013 Ei siis riit\u00e4, ett\u00e4 sy\u00f6t saskatoonia ja k\u00e4yt pitk\u00e4llesi, h\u00e4n tarkentaa.<\/p>\n Korkeimmat saskatoon-pensaat ovat ven\u00e4ht\u00e4neet yli nelimetrisiksi. Sj\u00f6blomilla on useampia liikuteltavia telineit\u00e4, joiden avulla poiminta sujuu. Miia Sir\u00e9n<\/p>\n Monik\u00e4ytt\u00f6inen marja<\/p>\n Saskatoon saattaa olla suurelle yleis\u00f6lle melko tuntematon, mutta on sen maine my\u00f6s kiirinyt.<\/p>\n \u2013 Joitakin ihmisi\u00e4 tulee hyvinkin kaukaa hakemaan marjaa. He ovat sellaisia, jotka ovat vissiin v\u00e4h\u00e4n lukeneet, mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on. Kauimmaiset asiakkaat tulevat Yp\u00e4j\u00e4lt\u00e4, Sj\u00f6blom kertoo.<\/p>\n Saskatoon on Sj\u00f6blomin mielest\u00e4 varsin monik\u00e4ytt\u00f6inen marja. Se s\u00e4ilyy hyvin pakasteena ja sit\u00e4 voi my\u00f6s kuivata.<\/p>\n Marja sopii puuron p\u00e4\u00e4lle, leivontaan, mehuihin ja smoothieihin kuin hilloihin. Sj\u00f6blom on tehnyt marjasta my\u00f6s lik\u00f6\u00f6ri\u00e4 ja viini\u00e4.<\/p>\n \u2013 Jotkut kakkuja tekev\u00e4t leipurit ovat sanoneet, ett\u00e4 siin\u00e4 hommassa on saskatoon kiva, koska se ei kuulemma v\u00e4rj\u00e4\u00e4 kuorrutusta, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n Saskatoonia voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s suolaisten ruokien h\u00f6ysteen\u00e4. Esimerkiksi possupaisti saa maukkaan kuorrutuksen saskatoonista, sinapista ja mausteista.<\/p>\n Jotkin marjatilat, my\u00f6s Sj\u00f6blomin Marjatila Koivula, tarjoavat mahdollisuuden saskatoonin itsepoimintaan. Saskatoonin satoaika on parhaillaan loppupuolella. Marjoja on kuitenkin jatkossakin saatavilla pakasteena.<\/p>\n Hedelm\u00e4- ja Marjanviljelij\u00e4in liiton arvion mukaan saskatoonia kasvattavia yritt\u00e4ji\u00e4 on Suomessa enint\u00e4\u00e4n joitain kymmeni\u00e4. Liiton yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suoramyyntikartalla<\/a> on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kymmenisen viljelij\u00e4\u00e4, jotka myyv\u00e4t saskatoonia ja siit\u00e4 valmistettuja jatkojalosteita.<\/p>\n L\u00e4hteen\u00e4 my\u00f6s: Mahdollisuuksia jatkojalostukseen -hankkeen selvitys<\/a>, WebMD<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Saskatoon on toistaiseksi melko tuntematon terveyspommi, jonka hy\u00f6tyj\u00e4 on tutkittu Suomessakin. Mikko Sj\u00f6blom on kasvattanut ja sy\u00f6nyt marjaa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":322608,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[12],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,3073,24,25,28,29,8727,15,18,21,2334,900,2331,32,19,20,16],"class_list":["post-322607","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-suomi","tag-24h","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-kasvikset","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-main-news","tag-mainnews","tag-marjat","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-ravitsemus","tag-ruoka","tag-ruoka-ja-juoma","tag-suomi","tag-top-stories","tag-topstories","tag-uutiset"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117080795699623531","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/322607","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=322607"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/322607\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/322608"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=322607"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=322607"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=322607"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/8d0ef7f7a80ba2280a6f7c6a037602e7d0e009947e89636157e56c6f9bf4c7f8.jpg\")
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/1786511052_110_8d0ef7f7a80ba2280a6f7c6a037602e7d0e009947e89636157e56c6f9bf4c7f8.jpg\")
<\/p>\n