{"id":322869,"date":"2026-08-12T12:39:15","date_gmt":"2026-08-12T12:39:15","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/322869\/"},"modified":"2026-08-12T12:39:15","modified_gmt":"2026-08-12T12:39:15","slug":"jenni-haukio-on-bongannut-tana-kesana-metsasiittiaisen-kiiltomadon-ja-seeprahyppijan-mutta-missa-ovat-leppakertut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/322869\/","title":{"rendered":"Jenni Haukio on bongannut t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 mets\u00e4siitti\u00e4isen, kiiltomadon ja seeprahyppij\u00e4n, mutta miss\u00e4 ovat lepp\u00e4kertut?"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

\n Jenni Haukio kirjoittaa kolumnissaan olevansa huolissaan hy\u00f6nteislajien v\u00e4hentymisest\u00e4: \u201dTuntuu ahdistavalta ajatella, ett\u00e4 luontokato saattaa edet\u00e4 nopeammin kuin ihmiskunta edes ehtii ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 on katoamassa\u201d <\/p>\n

\n

Teksti<\/dt>\n
Jenni Haukio<\/dd>\n<\/p>\n

Kuvat<\/dt>\n
Niclas M\u00e4kel\u00e4<\/dd>\n<\/p>\n
Julkaisup\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4<\/dt>\n
\n

12.8.2026\n <\/dd>\n<\/dl>\n

Er\u00e4s viime kes\u00e4n kirjoituksistani t\u00e4ll\u00e4 kolumnipalstalla k\u00e4sitteli hy\u00f6nteisten tarkkailua. Harrastuksenani on jo useampana vuonna ollut seurata hy\u00f6nteisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 l\u00e4hiluonnossa ja opetella tunnistamaan uusia lajeja. Vuosi sitten osallistuin Suomen Hy\u00f6nteisseuran kansalaishaasteeseen, jossa kannustettiin etsim\u00e4\u00e4n 100 erilaista lajia. Haasteen tiimoilta tulin \u201dl\u00f6yt\u00e4neeksi\u201d muun muassa kentt\u00e4susikin, hoikkakukkaj\u00e4\u00e4r\u00e4n ja vy\u00f6ihrakuoriaisen, joiden olemassaolosta en ollut aiemmin tiennyt yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:\u00a0<\/strong>Jenni Haukio on usein p\u00e4\u00e4tynyt valokuvaajaksi turisteille Presidentinlinnan edustalla<\/a><\/p>\n

Nyt en voi olla palaamatta aiheeseen, sill\u00e4 t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 uudet hy\u00f6nteislajibongaukset ovat j\u00e4\u00e4neet l\u00e4hes olemattomiin sek\u00e4 itselt\u00e4ni ett\u00e4 monelta muultakin. Lukuisat luonnon yst\u00e4v\u00e4t eri puolilta Suomea ovat kiinnitt\u00e4neet huomiota hy\u00f6nteisten niukkuuteen. Luonnossa tuntuu oudon hiljaiselta. Heinikoissa ei inise, niityll\u00e4 lentelee vain jokunen yksitt\u00e4inen p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4 eik\u00e4 pihapiirin poluilla vilist\u00e4 ainuttakaan hy\u00f6nteist\u00e4. <\/p>\n

Mist\u00e4 hy\u00f6nteiskadossa sitten on kyse ja onko tilanteesta syyt\u00e4 olla huolissaan? Aiheeseen otti hein\u00e4kuussa kantaa Turun yliopiston bio\u00addiversiteettitieteiden professori Ilari E. S\u00e4\u00e4ksj\u00e4rvi <\/strong>Turun Sanomien kolumnissaan. H\u00e4n toi esiin, ett\u00e4 hy\u00f6nteiskannat vaihtelevat luonnostaan eri vuosien v\u00e4lill\u00e4, mutta havainnot on silti syyt\u00e4 ottaa vakavasti. On mahdollista, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4isempi hy\u00f6nteism\u00e4\u00e4r\u00e4 kertoo ainakin osittain laajemmasta hy\u00f6nteismaailmassa tapahtuvasta muutoksesta.<\/p>\n

Vaikka yhden kes\u00e4n havaintojen pohjalta ei voida viel\u00e4 tehd\u00e4 pitemm\u00e4lle menevi\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 on siis syyt\u00e4 olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin varuillaan tilanteen johdosta. S\u00e4\u00e4ksj\u00e4rven mukaan etel\u00e4st\u00e4 on ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 levitt\u00e4ytym\u00e4ss\u00e4 meille uusia lajeja. Ilmi\u00f6 on esimerkki luonnon globalisaatiosta eli lajistojen samankaltaistumisesta laajoilla alueilla. Kun vaihtelu eri alueiden v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4henee, luonto v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00f6yhtyy. <\/p>\n

Viime kes\u00e4n\u00e4 yleisin\u00e4 havaitsemistani lajeista olen ihmetyksell\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt kaipaamaan esimerkiksi seitsenpistepirkkoa ja kultakuoriaista. Tuntuu uskomattomalta, ett\u00e4 yht\u00e4 ainutta lepp\u00e4kerttua ei ole koko kes\u00e4n\u00e4 osunut kohdalle, vaikka olen viett\u00e4nyt l\u00e4hes kaiken aikani luonnossa. Uudesta kohtaamisesta kolme vuotta sitten tavanneeni sarvikuonokkaan, Suomen suurimman kuoriaisen kanssa en ole en\u00e4\u00e4 edes haaveillut. Taakse ovat j\u00e4\u00e4neet my\u00f6s aiemmin p\u00e4ivitt\u00e4iset sarvijaakon tekemisten seuraamiset. <\/p>\n

Kaiken t\u00e4m\u00e4n hy\u00f6nteiskadon keskell\u00e4 tuntuu ristiriitaiselta, ett\u00e4 suuri osa maailman hy\u00f6nteislajeista saattaa kadota jo ennen kuin tiede ehtii niit\u00e4 edes l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Suomestakin on t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 mm. l\u00f6ydetty kokonaan uusi perhoslaji, ja maailmalta tieteelle aiemmin tuntemattomia lajeja l\u00f6ytyy jatkuvasti. Tuntuu ahdistavalta ajatella, ett\u00e4 luontokato saattaa edet\u00e4 nopeammin kuin ihmiskunta edes ehtii ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 on katoamassa.<\/p>\n

Lue my\u00f6s Anna.fi:\u00a0<\/strong>Hyttysten levitt\u00e4m\u00e4 nivelrokko on loppukes\u00e4n epidemia \u2013 t\u00e4llaiset ovat oireet, joita ei usein osata yhdist\u00e4\u00e4 tautiin<\/a><\/p>\n

Kes\u00e4n hy\u00f6nteisharrastukseeni on onneksi kaikesta huolimatta sis\u00e4ltynyt my\u00f6s monia el\u00e4myksellisi\u00e4 hetki\u00e4. Mets\u00e4sitti\u00e4isen kaivautumista ruokapiilokoloonsa on ihmetelty, kiiltomato on n\u00e4ytt\u00e4ytynyt mets\u00e4nreunassa ja seeprahyppij\u00e4 tunnistettu ensi kertaa. J\u00e4\u00e4n el\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n toiveita siit\u00e4, ett\u00e4 kes\u00e4n hy\u00f6nteiskadossa olisi kyse tavanomaisesta kausivaihtelusta, ja ett\u00e4 ensi vuonna p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin j\u00e4lleen nauttimaan aiempien vuosien lajirunsaudesta. <\/p>\n

\"Jenni
\n Jenni Haukio on valtiotieteiden tohtori, WSOY:n yhteiskuntasuhteiden johtaja ja runoilija.<\/strong> \u00a9 Niclas Makela <\/p>\n

Kolumni on julkaistu Kotiliedess\u00e4 16\/2026.\u00a0<\/p>\n

Toimitus suosittelee<\/p>\n

Kaupalliset yhteisty\u00f6t
\nSuosituimmat<\/p>\n

Kaupalliset yhteisty\u00f6t<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Jenni Haukio kirjoittaa kolumnissaan olevansa huolissaan hy\u00f6nteislajien v\u00e4hentymisest\u00e4: \u201dTuntuu ahdistavalta ajatella, ett\u00e4 luontokato saattaa edet\u00e4 nopeammin kuin ihmiskunta…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":322870,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[33,31,30,8392,7168,778,72,476,118,32,119,477],"class_list":["post-322869","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-hyonteiset","tag-jenni-haukio","tag-kolumnit","tag-luonto","tag-nature","tag-science","tag-suomi","tag-tiede","tag-wildlife"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117082585205706845","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/322869","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=322869"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/322869\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/322870"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=322869"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=322869"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=322869"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}