Mantsisen lis\u00e4ksi kirjaa kirjoittivat tietokirjailija Anne Kantola<\/strong>, joka on my\u00f6s entinen rikostoimittaja, sek\u00e4 luovan alan ammattilainen Omos \u201dOpa\u201d Okoh<\/strong>.<\/p>\n Okoh keksi kirjalle idean, kun h\u00e4n oli itse vankilassa huumerikostuomion takia. Okoh p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 h\u00e4n haluaa tehd\u00e4 kirjan, joka tuo uudenlaista tietoa Suomen katujengeist\u00e4.<\/p>\n Katujengi tarkoittaa yleens\u00e4 nuorten ihmisten ryhm\u00e4\u00e4, joka tekee rikollista toimintaa. Kirjan kirjoittajat, kuten nyky\u00e4\u00e4n poliisikin, ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 paremmin ilmi\u00f6t\u00e4 kuvaava termi on rikollisverkosto.<\/p>\n Okoh otti yhteytt\u00e4 kustantamoon ja ehdotti kirjaa, jossa haastatellaan nuoria miehi\u00e4, jotka ovat el\u00e4neet rikollisuuden maailmassa. Kirja antaa \u00e4\u00e4nen ihmisille, joita yleens\u00e4 ei kuulla julkisuudessa.<\/p>\n Kirjan kustantamo innostui ideasta, mutta halusi mukaan my\u00f6s kokeneita toimittajia. N\u00e4in syntyi kolmen hengen tiimi.<\/p>\n Mutta miksi Jecaterina Mantsinen ajatteli, ett\u00e4 Suomi ei ole valmis lukemaan kirjaa?<\/p>\n – Halusimme selvitt\u00e4\u00e4, miksi ja miten rikollisuutta syntyy Suomessa. Emme tehneet ”true crime\u201d -teosta, joka keskittyy yksitt\u00e4isiin tekoihin. Meit\u00e4 kiinnosti se, mit\u00e4 rikosten ymp\u00e4rill\u00e4 tapahtuu \u2013 miten yhteiskunta, perheet ja nuorten taustat vaikuttavat siihen, ett\u00e4 rikoksia tapahtuu, Mantsinen sanoo.<\/p>\n Kuin veljet on kirja, joka on samaan aikaan kiinnostava ja kiehtova, mutta my\u00f6s synkk\u00e4 ja surullinen. Se pakottaa lukijan ajattelemaan my\u00f6s itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kirjaa varten on haastateltu parikymment\u00e4 miest\u00e4, jotka ovat p\u00e4\u00e4tyneet v\u00e4kivaltaisen huumerikollisuuden maailmaan. Osa heist\u00e4 on syntynyt Suomessa, osa muuttanut Suomeen lapsena. He eiv\u00e4t esiinny kirjassa oikeilla nimill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Omalla oikealla nimell\u00e4\u00e4n kirjassa esiintyy ainoastaan Milan Jaff<\/strong>. Suomalainen media kertoi vuonna 2022, ett\u00e4 h\u00e4n on helsinkil\u00e4isen 47-nimisen jengin johtaja.<\/p>\n Kuin veljet -kirja kertoo asiasta erilaisen puolen Milan Jaffista ja koko katujengi-ilmi\u00f6st\u00e4. Tekij\u00e4t sanovat, ett\u00e4 katujengi-ilmi\u00f6 ei todellisuudessa ole niin laaja, milt\u00e4 se Suomen mediassa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n – Emme l\u00f6yt\u00e4neet mit\u00e4\u00e4n suurta rikollisverkkoa. Emme l\u00f6yt\u00e4neet rikollisneroja, vaan nuoria miehi\u00e4, jotka tekiv\u00e4t huonoja valintoja, Kantola sanoo.<\/p>\n – Moni nuori haki hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tavalla. Taustalla oli keskittymish\u00e4iri\u00f6it\u00e4, ylivilkkautta ja vaikeita oloja kotona. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole monimutkaisia asioita, mutta heilt\u00e4 puuttui oikea apu, Mantsinen sanoo.<\/p>\n Kantolan mielest\u00e4 rikolliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tyneill\u00e4 nuorilla oli yksi yhdist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. Se oli ulkopuolisuuden kokemus.<\/p>\n \t\t Oikeanlainen tuki, mieluisa harrastus tai edes yksi luotettava ja turvallinen aikuinen olisi voinut muuttaa monen nuoren el\u00e4m\u00e4n suunnan, Mantsinen lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n \t\t\t\tEp\u00e4luottamus yhteiskuntaa kohtaan voi jatkua sukupolvien yli<\/p>\n Kirjan l\u00e4ht\u00f6kohtana oli tarkastella katujengeiksi kutsuttujen ryhmien taustoja.<\/p>\n – Monet n\u00e4iden nuorten vanhemmat ovat kokeneet syrjint\u00e4\u00e4 jo 90-luvulta l\u00e4htien. He eiv\u00e4t ole saaneet apua silloin, kun olisivat tarvinneet. Syrjint\u00e4\u00e4 on ollut koulussa, ty\u00f6nhaussa ja asumisessa, Kantola kertoo.<\/p>\n Kirjassa kerrotaan, kuinka t\u00e4llainen kohtelu aiheuttaa ep\u00e4luottamusta, joka periytyy lapsille. Vanhempien kokeman vihan ja ep\u00e4oikeudenmukaisen kohtelun takia lapset oppivat, ettei viranomaisiin, suomalaiseen yhteiskuntaan tai valkoisiin ihmisiin yleens\u00e4 kannata luottaa.<\/p>\n Kirjan tekij\u00e4t sanovat, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa syv\u00e4sti siihen, millaisiksi nuoret kasvavat. Jos kokemus lapsena on se, ettei koskaan kelpaa, ei ole helppoa uskoa omiin mahdollisuuksiin. Se vaikuttaa siihen, miten nuori suhtautuu s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin tai yhteiskuntaan yleens\u00e4.<\/p>\n Lis\u00e4ksi monilla haastatelluilla oli koteja, joissa oli v\u00e4h\u00e4n rahaa, eik\u00e4 mahdollisuutta esimerkiksi harrastuksiin. Jotkut joutuivat erillisille S2-luokille ilman kunnollista selityst\u00e4 tai tukea.<\/p>\n Kirjan tekij\u00e4t nostavat esiin erityisesti rakenteellisen rasismin. Heid\u00e4n mukaansa Suomessa ei usein ymm\u00e4rret\u00e4, miten syvi\u00e4 ja pitk\u00e4aikaisia vaikutuksia syrjiv\u00e4 kohtelu voi aiheuttaa.<\/p>\n Kuin veljet voi olla suomalaiselle yleis\u00f6lle haastava juuri siksi, ett\u00e4 se vaatii katsomaan asioita useista eri n\u00e4k\u00f6kulmasta. Vastuu rikolliselle tielle k\u00e4\u00e4ntyvist\u00e4 nuorista on koko yhteiskunnalla, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n koululla tai viranomaisilla.<\/p>\n Jokaisen meid\u00e4n pienetkin tekomme voivat vaikuttaa syv\u00e4sti esimerkiksi nuoren ihmisen kuvaan maailmasta. Mantsinen kertoo, ett\u00e4 kirjan kirjoittaminen ja kirjassa esiintyvien ihmisten tapaaminen oli h\u00e4nelle t\u00e4rke\u00e4 oppimiskokemus. Monet asiat, joita h\u00e4n n\u00e4ki ja kuuli, olivat my\u00f6s j\u00e4rkytt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n – Tietyll\u00e4 tavalla kirjan tekeminen my\u00f6s heikensi luottamusta suomalaiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n Mantsinen sanoo my\u00f6s, ett\u00e4 kirjan tarkoitus ei kuitenkaan ole etsi\u00e4 syyllisi\u00e4 rikollisten ryhmien syntymiseen.<\/p>\n \t\t – Kysymme, miksi n\u00e4it\u00e4 asioita tapahtuu. Se pakottaa jokaisen katsomaan itse\u00e4\u00e4n peilist\u00e4 ja pohtimaan, millaista yhteiskuntaa omilla asenteilla rakentaa. Se ei ole aina mukavaa \u2013 mutta se on tarpeellista.<\/p>\n \t\t\t\tKirjoittajat palkittiin viime kes\u00e4kuussa<\/p>\n Kuin veljet -kirjan kirjoittajat saivat kes\u00e4kuussa 2025 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.<\/p>\n Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n ihmisille tai ryhmille, jotka ovat tehneet t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tiedon jakamiseksi yleis\u00f6lle.<\/p>\n Palkinto voidaan antaa esimerkiksi kirjoista, tutkimuksesta, dokumenteista tai muista tavoista, joilla vaikeita asioita on selitetty ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti. Tarkoitus on, ett\u00e4 ihmiset saavat parempaa tietoa yhteiskunnasta ja sen ilmi\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n Palkinnon my\u00f6nt\u00e4nyt neuvottelukunta kiitti teosta siit\u00e4, ett\u00e4 se kertoo vaikeista asioista ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti. Kirja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 katujengien taustalla on usein k\u00f6yhyytt\u00e4, syrjint\u00e4\u00e4 ja ulkopuolisuuden tunnetta \u2013 ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rikollisuutta.<\/p>\n Kirjan idean keksij\u00e4 Omos Okoh kertoo, ett\u00e4 h\u00e4nen oli muita helpompi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kirjaa varten henkil\u00f6it\u00e4 haastateltavaksi. Se johtui siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n on kokemusta rikollisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Okoh voi my\u00f6s keskustella rikoksista ep\u00e4iltyjen ja tuomittujen nuorten kanssa heid\u00e4n omalla kielell\u00e4\u00e4n ja luottamuksellisesti.<\/p>\n Okoh muistuttaa, ett\u00e4 nuoret, jotka ajautuvat jengeihin, ovat usein viel\u00e4 lapsia ja tarvitsevat apua, ei vain rangaistuksia.<\/p>\n Kuin veljet -kirja kritisoi mediaa ja suomalaisia viranomaisia siit\u00e4, ett\u00e4 jengiv\u00e4kivallasta annetaan yksipuolinen kuva.<\/p>\n – Esimerkiksi jos v\u00e4kivallantekij\u00e4 on kantasuomalainen, syyn\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n mielenterveysongelmia. Mutta jos tekij\u00e4 on ulkomaalaistaustainen, puhutaan heti jengirikollisuudesta. T\u00e4m\u00e4 luo v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaista kuvaa ja lis\u00e4\u00e4 rasismia, Okoh sanoo.<\/p>\n Okoh uskoo, ett\u00e4 on kun ihmisille toistetaan tietynlaisia ennakkoluuloja, he alkavat my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 sen mukaan. Okoh sanookin, ett\u00e4 Suomessa on paljon ennakkoluuloja ulkomaalaistaustaisia kohtaan.<\/p>\n Okoh on itse syntynyt Suomessa, mutta ei tunne olevansa ”oikea suomalainen”, koska h\u00e4nell\u00e4 on erilainen tausta ja ihonv\u00e4ri kuin muilla. H\u00e4n toivoo, ett\u00e4 yhteiskunta oppii hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n kaikki suomalaiset sellaisina kuin he ovat \u2013 riippumatta taustasta, ihonv\u00e4rist\u00e4 tai uskonnosta.<\/p>\n H\u00e4n haluaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oman el\u00e4m\u00e4nkokemuksensa siihen, ett\u00e4 nuorten ei tarvitse tehd\u00e4 samoja virheit\u00e4 kuin h\u00e4n.<\/p>\n – Kun kirjalle my\u00f6nnettiin palkinto, en edes tiennyt millainen palkinto se on. Minun t\u00e4rkein motivaationi, ett\u00e4 oma \u00e4itini voi olla minusta ylpe\u00e4.<\/p>\n Lopuksi Opa muistuttaa, ett\u00e4 kun syrj\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ihmisi\u00e4 systemaattisesti, se j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkens\u00e4. Ja kun oireita ei ymm\u00e4rret\u00e4, vaan tuomitaan, syntyy ongelmia, joita kutsutaan jengiytymiseksi.<\/p>\n \t\t \t\t\t\tRikollisuudesta voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 irti<\/p>\n Kirjan tekij\u00e4t nostavat haastattelussa esiin nuorisoj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, jotka tarjoavat nuorille maksutonta harrastamista ja turvallisia aikuisia<\/p>\n T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi Gettogymi<\/a>, Stadin Kamppailijat ry<\/a> ja nuorisoyhdistys Movement ry<\/a>.<\/p>\n – T\u00e4llaisissa paikoissa luodaan luottamussuhteita. Kun aikuiset ovat l\u00e4sn\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n, nuori voi alkaa uskoa itseens\u00e4. On ilahduttavaa n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llaista toimintaa on tullut lis\u00e4\u00e4, Kantola sanoo.<\/p>\n Kantola kertoo my\u00f6s, ett\u00e4 muutamat kirjan haastateltavista ovat my\u00f6hemmin k\u00e4\u00e4nt\u00e4neet el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 suunnan. Osa on hakeutunut kouluun, osa saanut t\u00f6it\u00e4. Jotkut her\u00e4siv\u00e4t vasta vankilassa siihen, ett\u00e4 jotain pit\u00e4\u00e4 muuttaa.<\/p>\n – Se antaa toivoa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 rikollisuus on monelle vaihe \u2013 ei lopullinen valinta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"– Kirjan julkaisun aikaan mietin, onko Suomi valmis lukemaan, mit\u00e4 olemme kirjoittaneet. N\u00e4in sanoo rikostoimittaja Jecaterina Mantsinen. H\u00e4n…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":3230,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,395,2236,378,99,100,2235,98,103,32,109],"class_list":{"0":"post-3229","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-helppoa-suomea","14":"tag-jarjestaytynyt-rikollisuus","15":"tag-kirjat","16":"tag-lapset","17":"tag-lapset-ja-nuoret","18":"tag-nuorten-rikollisuus","19":"tag-perhe","20":"tag-sosiaalikysymykset","21":"tag-suomi","22":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3229","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3229"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3229\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3230"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3229"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3229"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3229"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n\t\t\t\t![\"\"\/](\"https:\/\/i.media.fi\/incoming\/3x5m20\/4244750.jpg\/alternates\/FREE_1440\/4244750.jpg\")
\n\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tKuin veljet -kirjassa esiintyvist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4 moni oli vankilassa, kun heit\u00e4 haastateltiin kirjaan. Markus Henttonen<\/p>\n
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tKirjan idean keksij\u00e4 Omos Okoh oli nuorempana itse tuomittuna rikoksista Helsingiss\u00e4 S\u00f6rnaisten vankilassa. Asta Tenhunen<\/p>\n
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tGettogymi on yksi sellainen paikka, joka tarjoaa vaihtoehdon jengiel\u00e4m\u00e4lle ja v\u00e4kivallalle. Charlotte Pettersson Niklas R\u00e4s\u00e4nen ja Miika Mehmet valmentavat nuoria kamppailulajeissa ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Jani Laukkanen<\/p>\n