{"id":323687,"date":"2026-08-13T12:41:19","date_gmt":"2026-08-13T12:41:19","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/323687\/"},"modified":"2026-08-13T12:41:19","modified_gmt":"2026-08-13T12:41:19","slug":"tassa-syksyn-kiinnostavimmat-ensi-illat-osa-on-jo-varattu-loppuun-kulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/323687\/","title":{"rendered":"T\u00e4ss\u00e4 syksyn kiinnostavimmat ensi-illat \u2013 osa on jo varattu loppuun | Kulttuuri"},"content":{"rendered":"

Teatterissa luotetaan nyt kotimaisen kirjallisuuden voimaan. Syksyll\u00e4 ensi-iltansa saavat muun muassa Pirkko Saision<\/strong>, Iida Turpeisen<\/strong> ja Markus Nummen<\/strong> bestsellereiden dramatisoinnit. My\u00f6s hittielokuvia k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n teatterin kielelle.<\/p>\n

Yhteiskunnallisuuskin yhdist\u00e4\u00e4 esityksi\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 ensi-illat listattuna aikaj\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n

\"Teatteriesitys,<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Saksalaisen teatteriryhm\u00e4n 100% Oulu -esityksen rooleissa on tavallisia kaupunkilaisia, ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle rakentuu kuva oululaisuudesta. Kuva: Kaisa TiriOulussa syntyy teatteria tilastoista<\/p>\n

Saksalainen Rimini Protokoll -ryhm\u00e4 tekee Ouluun teoksen, jonka p\u00e4\u00e4osassa ovat oululaiset itse. 100% Oulu -nimiseen esitykseen on koottu sata oululaista, jotka edustavat kaupunkia pienoiskoossa.<\/p>\n

Keskeisi\u00e4 kriteerej\u00e4 esiintyjien valinnassa ovat olleet muun muassa ik\u00e4, sukupuoli ja asuinalue.<\/p>\n

Lavalla ohjaajat kysyv\u00e4t esiintyjilt\u00e4 kysymyksi\u00e4, ja paikka n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 l\u00f6ytyy vastausten mukaan. Syntyy erilaisia visuaalisia ja havainnollisia ryhmi\u00e4.<\/p>\n

Dokumenttiteatteriin erikoistunut ryhm\u00e4 on tehnyt samalla konseptilla esityksi\u00e4 maailman eri kaupungeissa, viime aikoina muun muassa Hongkongissa ja Portossa.<\/p>\n

Sosiaalisia rakenteita teatterin keinoin n\u00e4kyv\u00e4ksi tekev\u00e4t saksalaiset ovat vierailleet Suomessa aiemminkin.<\/p>\n

100% Oulu 14.8.\u201322.8. Oulun teatterissa.<\/a><\/p>\n

\"Kollaasikuva<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Tomi Enbuska (Macheath) ja Aurora Manninen (Polly Peachum) esitt\u00e4v\u00e4t Kolmen pennin oopperan keskeisi\u00e4 hahmoja: alamaailman johtajaa ja kerj\u00e4l\u00e4iskuninkaan tyt\u00e4rt\u00e4. Kuva: Anna Aalto, kuvamuokkaus: Ruuti Kotkanoja \/ YleLahti svengaa Weillin ja Brechtin tahtiin<\/p>\n

Bertolt Brechtin<\/strong> ja Kurt Weillin<\/strong> tunnetuin teos Kolmen pennin ooppera kertoo rahan vallasta ja ahneudesta. Se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Lahdessa Lauri Maijalan<\/strong> vimmaisena versiona.<\/p>\n

Lontoon alamaailmaan sijoittuva musiikkin\u00e4ytelm\u00e4 syntyi l\u00e4hes sata vuotta sitten (1928) aikaan, jossa oli paljon tuttua: poliittista polarisaatiota, \u00e4\u00e4riliikehdint\u00e4\u00e4 ja taloudellista ep\u00e4varmuutta.<\/p>\n

Brecht ja Weill yhdistiv\u00e4t kabareeta, oopperaa ja pisteli\u00e4st\u00e4 satiiria. Syntyi synkk\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja svengaavia melodioita, jotka toimivat edelleen.<\/p>\n

Turussa n\u00e4htiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Brechtilt\u00e4 ja Weillilt\u00e4 Mahagonnyn kaupungin nousu ja tuho. Sama teos py\u00f6ri alkuvuodesta my\u00f6s Britannian kansallisoopperan vetonaulana Lontoossa.<\/p>\n

Kolmen pennin ooppera, ensi-ilta 3.9. Lahden kaupunginteatterissa.<\/a><\/p>\n

\"Graafikon<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Iida Turpeisen romaanista Elolliset esitet\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6versiota Helsingin kaupunginteatterissa. Kuva: Jaakko SuomalainenEr\u00e4\u00e4n sukupuuton anatomia avataan Helsingiss\u00e4<\/p>\n

Menestysromaaneista n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4kin syksyn\u00e4 useita n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6sovituksia. Yksi niist\u00e4 on tehty Iida Turpeisen<\/strong> Elollisista. Sen on dramatisoinut Pipsa Lonka.<\/strong><\/p>\n

Teos kulkee 1700- ja 1800-lukujen halki 1950-luvulle, jolloin Helsingin luonnontieteelliseen museoon ilmestyy elollisten joukosta h\u00e4vinneen stellerinmerilehm\u00e4n luuranko.<\/p>\n

Samalla valotetaan er\u00e4\u00e4n sukupuuton vaiheita. Esitys kysyy, mit\u00e4 ovat ne k\u00e4sitykset, joita nyt pid\u00e4mme varmoina ja luonnollisina, mutta jotka tuleva aika osoittaa v\u00e4\u00e4riksi.<\/p>\n

Juni Klein<\/strong> ohjaa ja taiteellisesta suunnittelusta vastaa WAUHAUS-kollektiivi, joka yhdist\u00e4\u00e4 t\u00f6ihins\u00e4 eri taiteenaloja ja luo usein kokonaisvaltaisia audiovisuaalisia maailmoja.<\/p>\n

Sama ryhm\u00e4 teki kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Espooseen Pipsa Longan n\u00e4ytelm\u00e4n Peter asui talossa.<\/a><\/p>\n

Elolliset, ensi-ilta 3.9. Helsingin kaupunginteatterissa.<\/a><\/p>\n

\"Teatteriesitys:<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Viidakon villit naiset on Kansallisteatterin \u201dalkuper\u00e4issarja\u201d, jossa seurataan kuuden naisen mittel\u00f6\u00e4 uudessa tv-ohjelmassa. Kuva: Saara AutereKansallisteatterissa katsellaan tosi-tv:t\u00e4<\/p>\n

Kristian Smeds<\/strong> jatkaa suomalaisuuden p\u00f6yhimist\u00e4. H\u00e4nen anarkistisessa J\u00e4niksen vuosi -ohjauksessaan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Vatanen pakeni pari vuotta sitten pois oravanpy\u00f6r\u00e4st\u00e4 kohti luontoa.<\/p>\n

Nyt Smeds k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 satiirisen katseensa p\u00e4invastaiseen suuntaan: tosi-tv:n keinotekoiseen maailmaan.<\/p>\n

Smedsin kirjoittamassa uutuudessa kuusi suomalaista naista on valittu Viidakon villien naisten t\u00e4hdiksi. Matka Malesiaan on kuitenkin taloudellisista syist\u00e4 peruttu, ja tv-tuotannon viidakko on rakennettu keravalaiseen teollisuushalliin.<\/p>\n

Tuottajamoguli (Hannu-Pekka Bj\u00f6rkman<\/strong>) aikoo ly\u00f6d\u00e4 formaatilla rahoiksi.<\/p>\n

Ei muuta kuin action!<\/p>\n

Viidakon villit naiset, ensi-ilta 16.9. Kansallisteatterissa Helsingiss\u00e4.<\/a><\/p>\n

\"teatteriesitys:<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Mikko Kauppila ja Sannah Nederg\u00e5rd ovat \u00c4nglag\u00e5rdin p\u00e4\u00e4pari. 1990-luvun hittielokuvassa heit\u00e4 esittiv\u00e4t Rikard Wolff ja Helena Bergstr\u00f6m. Kuva: Valtteri KantanenRuotsalaiset tekiv\u00e4t hittielokuvasta hittimusikaalin<\/p>\n

Ruotsalainen \u00c4nglag\u00e5rd-elokuva (Enkelten talo) oli 1990-luvulla hitti my\u00f6s Suomessa.<\/p>\n

Tarina on yksinkertainen: maalaistalon erakoitunut is\u00e4nt\u00e4 kuolee. Paikalle ilmestyy yll\u00e4tysperij\u00e4t\u00e4r ja t\u00e4m\u00e4n eksentrinen seuralainen. Pian kyl\u00e4 menee sekaisin.<\/p>\n

Ruotsin Melodifestivalenin nelinkertainen voittaja, hittinikkari Fredrik Kempe<\/strong> s\u00e4velsi tarinasta musikaalin. Se kantaesitettiin Tukholmassa 2023 ja se ker\u00e4si yli 230\u00a0000 katsojaa. Sen j\u00e4lkeen esitys l\u00e4hti viel\u00e4 areenakiertueelle.<\/p>\n

Suosiota selittiv\u00e4t tarttuvat iskelm\u00e4t ja musikaalit\u00e4hdet kuten Tommy K\u00f6rberg<\/strong> ja Helen Sj\u00f6holm<\/strong>.<\/p>\n

Suomen versiossa laulaa muun muassa Jakob Norrg\u00e5rd<\/strong> KAJ-yhtyeest\u00e4.<\/p>\n

Kempe tunnetaan Suomessakin esitetyst\u00e4 Niin kuin taivaassa -musikaalista ja pian my\u00f6s Jonas Gardellin<\/strong> Torka aldrig t\u00e5rar utan handskar -kirjoihin s\u00e4velletyst\u00e4 uutuudesta. Se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Svenska Teaternissa 2028.<\/p>\n

\u00c4nglag\u00e5rd, ensi-ilta 17.9. Svenska Teaternissa Helsingiss\u00e4.<\/a><\/p>\n

\"Kuvassa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Elina Knihtil\u00e4 muuntautuu Sulikossa vanhaksi Staliniksi. Nuorta Stalinia esitt\u00e4\u00e4 Miro Lopperi. Kuva: Ville Sepp\u00e4nen \/ Q-teatteriVainoharhainen Stalin myi loppuun Helsingiss\u00e4<\/p>\n

Pirkko Saision<\/strong> Suliko-romaani (2024) luotasi Josif Stalinia<\/strong> (1878\u20131953) ja sit\u00e4, miten nuoresta idealistista kehittyi hirmuhallitsija ja miljoonien ihmisten murhaaja. Nyt Runeberg-palkitusta romaanista n\u00e4hd\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6versio.<\/p>\n

Q-teatterin taiteellinen johtaja Juho Mantere<\/strong> sovittaa ja ohjaa. Vanhaa, vainoharhaista diktaattoria n\u00e4yttelee Elina Knihtil\u00e4<\/strong> ja nuorta Stalinia Miro Lopperi<\/strong>.<\/p>\n

My\u00f6s muissa rooleissa on dream team: Tommi Korpela<\/strong>, Pirjo Lonka<\/strong>, Elena Leeve<\/strong>, Lotta Kaihua<\/strong> ja Samuli Niittym\u00e4ki.<\/strong><\/p>\n

Kaikki liput ovat loppuunvarattuja jo ennen ensi-iltaa.<\/p>\n

Suliko, ensi-ilta 23.9. Q-teatterissa Helsingiss\u00e4.<\/a><\/p>\n

\"Teatteriesityksen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Elina Saarela ja Miika Laakso ovat Aino ja Alvar Aalto Jyv\u00e4skyl\u00e4n kaupunginteatterissa, joka on Alvar Aallon suunnittelema. Kuva: Jiri HalttunenJyv\u00e4skyl\u00e4 jatkaa Alvar Aallosta<\/p>\n

Alvar Aalto<\/strong> on ollut tapetilla Unescon maailmanperint\u00f6kohteeksi p\u00e4\u00e4sseiden rakennustensa vuoksi.<\/p>\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4n kaupunginteatteri ratsastaa aallon harjalla ja avaa kautensa Aallon suunnittelemassa rakennuksessa, joka ei tosin p\u00e4\u00e4ssyt Unesco-listalle.<\/p>\n

Esitys on Aino A, ja se nostaa miesnero Alvarin rinnalle Aino Aallon<\/strong>.<\/p>\n

Aino A kertoo tunnetun pariskunnan rakkaudesta, avioliitosta ja intohimosta ty\u00f6h\u00f6n. Alvarista piirtyv\u00e4 kuva ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mairitteleva.<\/a><\/p>\n

Esitys on sovitus Jari J\u00e4rvel\u00e4n<\/strong> romaanista. Dramatisoinnin on tehnyt Kati Kaartinen<\/strong>. Jyv\u00e4skyl\u00e4n kaupunginteatteri palaa samalla peruskorjauksessa olleeseen kotitaloonsa. Teatterirakennus valmistui Alvar Aallon kuoleman j\u00e4lkeen vuonna 1982<\/a> Elissa Aallon<\/strong> johdolla.<\/p>\n

Aino A. ensi-ilta 26.9. Jyv\u00e4skyl\u00e4n kaupunginteatterissa.<\/a><\/p>\n

\"Esityskuva<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Katriina Lilienkampf, Tommi Raitolehto ja Mari Turunen esitt\u00e4v\u00e4t Mustan j\u00e4\u00e4n henkil\u00f6it\u00e4. Petri Kotwica sovittaa ja ohjaa elokuvansa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6version Tampereen Teatteriin. Kuva: Harri HinkkaElokuvaohjaaja debytoi teatteriohjaajana Tampereella<\/p>\n

Tampereella n\u00e4hd\u00e4\u00e4n sovitus elokuvasta. Petri Kotwican<\/strong> vuonna 2007 valkokankaille kirjoittama ja ohjaama Musta j\u00e4\u00e4 kahmi ensi-iltansa j\u00e4lkeen per\u00e4ti kuusi Jussi-palkintoa, joista kaksi Kotwicalle itselleen.<\/p>\n

J\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kolmiodraamaa hehkutettiin elokuvasyksyn kotimaiseksi tapaukseksi<\/a>.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4rooleissa n\u00e4htiin Outi M\u00e4enp\u00e4\u00e4<\/strong>, Ria Kataja<\/strong> ja Martti Suosalo<\/strong>.<\/p>\n

Nyt Kotwica tekee debyyttins\u00e4 teatterissa ja ohjaa Mustan j\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. Keskeisiss\u00e4 rooleissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Mari Turunen<\/strong>, Tommi Raitolehto<\/strong> ja Katriina Lilienkampf<\/strong>.<\/p>\n

Musta j\u00e4\u00e4, ensi-ilta 14.10. Tampereen Teatterissa.<\/a><\/p>\n

\"Teatteriesitys,<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Markus Nummen romaanista K\u00e4r\u00e4j\u00e4t n\u00e4hd\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6versio Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatterissa. Kuva: Kari SunnariTampereella k\u00e4r\u00e4j\u00f6id\u00e4\u00e4n Markus Nummen tyyliin<\/p>\n

Markus Nummen<\/strong> romaani K\u00e4r\u00e4j\u00e4t (2024) osoittautui ilmestytty\u00e4\u00e4n niin suosituksi, ett\u00e4 se loppui kaupoista<\/a>. Nyt l\u00e4hes 600-sivuisesta romaanista n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Tampereella n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6sovitus.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4jien tapahtumat alkavat keriyty\u00e4 auki Etel\u00e4-Pohjanmaalla vuonna 1938. Mielelt\u00e4\u00e4n j\u00e4rkkynyt Vilja-t\u00e4ti k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 vahingossa siki\u00f6nl\u00e4hdetystutkinnan. Se vie kymmenet ihmiset k\u00e4r\u00e4jille ja paljastaa vuosikymmenten takaisen salaisuuden Viljan omasta menneisyydest\u00e4. Roolissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Sari M\u00e4llinen<\/strong>.<\/p>\n

Romaanin sovituksesta ja ohjauksesta vastaa Sirkku Peltola<\/strong>.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4t 29.10. Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatterissa.<\/a><\/p>\n

\"Nainen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Alma P\u00f6ysti ja Elmer B\u00e4ck n\u00e4yttelev\u00e4t pariskuntaa Rakastavaisten kuorossa. Portugalilainen Tiago Rodrigues ohjaa n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4 Espoon teatteriin. Kuva: Darina RodionovaEurooppalaisen teatterin kuuma nimi ohjaa Espoossa<\/p>\n

Portugalilainen Tiago Rodrigues<\/strong> on yksi kiinnostavimmista eurooppalaisista teatterintekij\u00f6ist\u00e4. Ja nyt h\u00e4n tulee Espooseen ohjaamaan n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4 Rakastavaisten kuoro.<\/p>\n

Se on lyyrinen kertomus pariskunnasta, joista toinen k\u00e4y l\u00e4hell\u00e4 kuolemaa. Se on er\u00e4\u00e4nlainen kuoron\u00e4ytelm\u00e4, jossa kahden ihmisen samasta tilanteesta kertomat versiot kietoutuvat yhteen.<\/p>\n

Pariskuntaa n\u00e4yttelev\u00e4t Alma P\u00f6ysti<\/strong> ja Elmer B\u00e4ck<\/strong>.<\/p>\n

Maineikasta ranskalaista Avignonin teatterifestivaalia johtavalta Tiago Rodriguesilta n\u00e4htiin pari vuotta sitten n\u00e4ytelm\u00e4 Catarina and the Beauty of Killing Fascists<\/a> Tampereen Teatterikes\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Rakastavaisten kuoro, ensi-ilta 14.11. Espoon teatterissa.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Teatterissa luotetaan nyt kotimaisen kirjallisuuden voimaan. Syksyll\u00e4 ensi-iltansa saavat muun muassa Pirkko Saision, Iida Turpeisen ja Markus Nummen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":323688,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,108,32,3336,109],"class_list":["post-323687","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-viihde","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kulttuuri","tag-suomi","tag-teatteri","tag-viihde"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117088255719316935","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/323687","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=323687"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/323687\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/323688"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=323687"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=323687"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=323687"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}