\u201dT\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen todiste kolmesta aktiivisesta mustasta aukosta yhdess\u00e4 galaksissa kaukaisessa maailmankaikkeudessa\u201d, sanoo tutkimuksen p\u00e4\u00e4kirjoittaja ja tutkimusryhm\u00e4n johtaja Hannah \u00dcbler<\/strong>.<\/p>\n Tutkijat laskivat galaksin et\u00e4isyyden sen punasiirtym\u00e4n eli valon aallonpituuden kasvun perusteella ja totesivat sen valon kulkeneen Maahan noin 12,5 miljardia vuotta.<\/p>\n Mustista aukoista kaksi sijaitsee galaksin keskustassa. Niiden v\u00e4linen et\u00e4isyys on taivaalle projisoituna vain noin 620 valovuotta. Kolmas musta aukko sijaitsee galaksin ulko-osassa noin 5\u00a0500 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 keskustasta.<\/p>\n \u201dSe viittaa siihen, ett\u00e4 varhaisen maailmankaikkeuden prosessit toivat massiivisia mustia aukkoja tehokkaasti yhteen ja loivat edellytykset massiivisten mustien aukkojen sulautumisille, joita odotamme havaitsevamme tulevilla gravitaatioaalto-observatorioilla\u201d, \u00dcbler sanoo.<\/p>\n Tutkijat tunnistivat mustat aukot niiden spektrij\u00e4ljist\u00e4 eli mustien aukkojen gravitaatiokent\u00e4ss\u00e4 suurella nopeudella liikkuvien vetyatomien merkeist\u00e4. Galaksin keskiosan spektriss\u00e4 n\u00e4kyi monimutkainen rakenne, jonka selitt\u00e4\u00e4 parhaiten kaksi l\u00e4hell\u00e4 toisiaan sijaitsevaa mustaa aukkoa.<\/p>\n Kahden keskimm\u00e4isen kohteen erottamiseen ryhm\u00e4 k\u00e4ytti spektroastrometriaa, jolla voidaan mitata tarkasti galaksin viivaemission paikan muutoksia. Menetelm\u00e4n avulla mustien aukkojen sijainnit voitiin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, vaikka niit\u00e4 ei pystytty erottamaan toisistaan erillisin\u00e4 pistem\u00e4isin\u00e4 kohteina. Kolmas musta aukko havaittiin galaksin ulko-osassa.<\/p>\n Mustien aukkojen massoiksi arvioitiin noin 80 miljoonaa, 0,6 miljoonaa ja kaksi miljoonaa Auringon massaa. Massiivisin musta aukko ker\u00e4\u00e4 ainetta hitaammin kuin sen l\u00e4hell\u00e4 sijaitseva 0,6 miljoonan Auringon massainen musta aukko. Pienempi musta aukko ker\u00e4\u00e4 ainetta niin voimakkaasti, ett\u00e4 sen kertymisnopeus ylitt\u00e4\u00e4 mustien aukkojen kasvua kuvaavien perusteorioiden ennustaman kirkkauden raja-arvon eli Eddingtonin rajan.<\/p>\n \u201dJames Webb -avaruusteleskoopin aineiston avulla pystyimme paitsi tunnistamaan kolme mustaa aukkoa my\u00f6s arvioimaan niiden massat, kertymisnopeudet ja galaksin t\u00e4htimassan\u201d, sanoo tutkimuksen toinen kirjoittaja Giovanni Mazzolari<\/strong>.<\/p>\n \u201dHavaitsemme t\u00e4htien kokonaismassaksi noin 1,3 miljardia Auringon massaa, ja mustat aukot muodostavat siit\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n osuuden.\u201d<\/p>\n Keskustan mustien aukkojen parin arvioidaan sulautuvan seuraavien muutaman sadan miljoonan vuoden aikana. Galaksin keskustan ulkopuolella sijaitseva kolmas musta aukko saattaa olla aiemman sulautumisen j\u00e4\u00e4nne, gravitaatioaaltojen keskustasta syrj\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 tai parhaillaan kohti keskustaa vaeltava musta aukko.<\/p>\n \u201dN\u00e4m\u00e4 tulokset ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4\u201d, sanoo tutkimuksen toinen kirjoittaja Roberto Maiolino<\/strong>.<\/p>\n \u201dNe viittaavat siihen, ett\u00e4 mustien aukkojen sulautuminen saattaa olla niiden nopealle kasvulle varhaisessa maailmankaikkeudessa ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen ja nopea reitti.\u201d<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/1786639573_62_google_preferred_source_badge_light_FI.webp\"){kind=icon}
<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kansainv\u00e4linen t\u00e4htitieteilij\u00e4ryhm\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4nyt samasta galaksista kolme aktiivisesti ainetta ker\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 supermassiivista mustaa aukkoa. Galaksi J0148-4214 sijaitsee yli 12,5…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":323838,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[115],"tags":[1799,33,31,30,455,5607,1275,1851,454,118,32,119],"class_list":["post-323837","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-fysiikka","tag-avaruustutkimus","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-fysiikka","tag-galaksit","tag-james-webb-avaruusteleskooppi","tag-mustat-aukot","tag-physics","tag-science","tag-suomi","tag-tiede"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117089218906458758","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/323837","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=323837"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/323837\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/323838"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=323837"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=323837"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=323837"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}