{"id":323859,"date":"2026-08-13T17:29:13","date_gmt":"2026-08-13T17:29:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/323859\/"},"modified":"2026-08-13T17:29:13","modified_gmt":"2026-08-13T17:29:13","slug":"kun-sibiry-konate-muutti-suomeen-hanet-alettiin-nahda-auttajana-kolonialismi-rikkoi-paljon-kulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/323859\/","title":{"rendered":"Kun Sibiry Konate muutti Suomeen, h\u00e4net alettiin n\u00e4hd\u00e4 auttajana: \u201dKolonialismi rikkoi paljon\u201d | Kulttuuri"},"content":{"rendered":"

Kun Sibiry Konaten<\/strong> puhelin soi, h\u00e4n kuulee usein pyynn\u00f6n:<\/p>\n

Tarvitsen apuasi. Voitko l\u00e4hett\u00e4\u00e4 rahaa?<\/p>\n

Soitto tulee kotiseudulta, Konate vastaa Helsingiss\u00e4. Parkkipaikalla, tanssistudion pukuhuoneessa tai metrossa h\u00e4n neuvottelee, pystyyk\u00f6 auttamaan soittajaa.<\/p>\n

Mutta juuri nyt puhelin ei soi. Aurinko paistaa ja istumme Konaten nykyisess\u00e4 kotikaupunginosassa Pit\u00e4j\u00e4nm\u00e4ess\u00e4 Kokkokalliolla.<\/p>\n

\"Mies<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kuva: Niko Huusko<\/p>\n

Kallioiden takaa l\u00e4htev\u00e4 mets\u00e4 muistuttaa lapsuusvuosista l\u00e4ntisen Afrikan Burkina Fason maaseudulla, Konate sanoo.<\/p>\n

Puhelinsoitot ja mets\u00e4n her\u00e4tt\u00e4m\u00e4t muistot kertovat molemmat omalla tavallaan el\u00e4m\u00e4st\u00e4, johon kuuluu olennaisesti kaksi maata.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4st\u00e4, jossa halu tanssia kietoutuu kysymyksiin rahasta ja kolonialismista.<\/p>\n

Arjesta kahden maan v\u00e4lill\u00e4 kertoo Suomessa ja Burkina Fasossa kuvattu uusi dokumenttielokuva Katseiden alla, jonka p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Konate on.<\/p>\n

Eri todellisuudet ja kielet ovat l\u00e4sn\u00e4 Katseiden alla -elokuvassa, jossa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s Sibiri Konaten tanssia sek\u00e4 kuullaan muun muassa djulan kielt\u00e4. Dokumenttielokuva on katsottavissa Yle Areenassa. O: Jenni Kivist\u00f6 ja Jussi Rastas T: V\u00e4ki Films (Suomi\/Ranska\/Burkina Faso 2026)<\/p>\n

Konate on tehnyt el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n omaehtoisia valintoja monta kertaa. Kun h\u00e4n oli 15-vuotias automekaanikko, h\u00e4n palkkasi itselleen opettajan. H\u00e4n halusi oppia lukemaan ja kirjoittamaan.<\/p>\n

Lapsena Konate ei k\u00e4ynyt koulua, sill\u00e4 h\u00e4n paimensi perheen lehmi\u00e4. P\u00e4iviss\u00e4 oli paljon vapautta, h\u00e4n muistaa.<\/p>\n

Nuorena Konate asui suurkaupungissa. Tanssi alkoi kiinnostaa autojen korjaamista enemm\u00e4n. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tti tehd\u00e4 tanssista itselleen ammatin.<\/p>\n

\u2013 Tanssin avulla voi vaikuttaa maailman muutoksiin, ilmastoon, politiikkaan, siin\u00e4 on kaikki.<\/p>\n

\"Henkil\u00f6<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kuva: Niko Huusko<\/p>\n

Nykytanssi kiehtoi, sill\u00e4 se tarjosi perinteist\u00e4 tanssia enemm\u00e4n vapautta. V\u00e4littyy kuva ihmisest\u00e4, jolle vapaus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Halu tanssia vei Konaten Ranskaan ja Sveitsiin ja lopulta Suomeen.<\/p>\n

Uudessa kotimaassa vapaus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kuka on on kuitenkin kaventunut. Konate on huomannut saaneensa rooleja, joita ei ole itse valinnut.<\/p>\n

Sibiry Konate kertoo, millaisia katseita h\u00e4n kohtaa ja miten itse katsoo maailmaa:<\/p>\n

Arkisella avulla on valtava merkitys<\/p>\n

Elokuvassa toistuvat puhelut ja \u00e4\u00e4niviestit, joissa Konatelta pyydet\u00e4\u00e4n apua.<\/p>\n

Puhelut eiv\u00e4t ole aina vailla huumoria: \u201dOletko vaimoni\u201d, Konate kysyy yhdelt\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 j\u00e4lleen rahaa per\u00e4\u00e4v\u00e4lt\u00e4 kaverilta.<\/p>\n

Konaten arkiset puhelut ja summat, joita h\u00e4n l\u00e4hett\u00e4\u00e4 kotiinsa ovat pieni osa valtavaa maailmanlaajuista rahoituskuviota. Yksityishenkil\u00f6iden rahansiirroista kertyy merkitt\u00e4v\u00e4 ja Suomessakin<\/a> kasvava tuki matalan tulotason ja keskitulotason maihin.<\/p>\n

Rahansiirrot ovat jo pitk\u00e4\u00e4n ylitt\u00e4neet virallisen kehitysavun sek\u00e4 suorat investoinnit ulkomailta. Maailmanpankin<\/a> mukaan siirroissa on liikkunut rahaa viime vuosina jopa yli 740 miljardia euroa.<\/p>\n

Kansainv\u00e4linen kehitysrahoitus on laskenut viime vuosina merkitt\u00e4v\u00e4sti, joten yksityisen avun merkitys korostuu yh\u00e4.<\/p>\n

Rahal\u00e4hetyksill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli maailmanlaajuisen eriarvoisuuden kaventamisessa: ne vet\u00e4v\u00e4t vastaanottajia pois k\u00f6yhyydest\u00e4 tukemalla esimerkiksi koulutusta ja yritystoimintaa, Maailmanpankin ekonomisti Dilip Ratha<\/strong> on todennut Ted Talk<\/a> -puheessaan.<\/p>\n

\"Henkil\u00f6<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kuva: Niko Huusko<\/p>\n

Konate auttaa, kun voi. Taiteilijana ty\u00f6llistyminen kokop\u00e4iv\u00e4isesti ei kuitenkaan ole helppoa, ja Konate k\u00e4y p\u00e4iv\u00e4t\u00f6iss\u00e4 postin jakelukeskuksessa. H\u00e4n jakaa pienen kaupunkikotinsa teini-ik\u00e4isen tytt\u00e4rens\u00e4 kanssa.<\/p>\n

Kotimaassa ajatellaan, ett\u00e4 Euroopassa kaikki ovat rikkaita, Konate pohtii. L\u00e4htij\u00f6ill\u00e4 on vahva halu auttaa ja velvollisuus t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 odotukset menestystarinasta. Jotkut ajautuvat jopa velkoihin, kun eiv\u00e4t kehtaa sanoa, ettei ole varaa.<\/p>\n

\u2013 Minulle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kertoa, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 voi olla t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin vaikeaa.<\/p>\n

Taiteilijayst\u00e4v\u00e4n paineet yll\u00e4ttiv\u00e4t<\/p>\n

Voiko rahapyynn\u00f6ist\u00e4 kertominen ruokkia ennakkoluuloja?<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 dokumenttielokuvan tekij\u00e4t Jenni Kivist\u00f6<\/strong> ja Jussi Rastas<\/strong> ovat joutuneet pohtimaan keskustellessaan elokuvasta myyntiagenttien kanssa. Afrikasta tunnutaan toivovan tarinoita, jotka t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tiettyj\u00e4 mielikuvia.<\/p>\n

\u2013 Vaikka kuulemme samasta ongelmasta kaikilta tapaamiltamme ihmisilt\u00e4, jotka ovat muuttaneet Afrikasta Eurooppaan, Rastas sanoo.<\/p>\n

Konate, Kivist\u00f6 ja Rastas yst\u00e4vystyiv\u00e4t alun perin taidepiireiss\u00e4. Dokumentaristit kiinnostuivat siit\u00e4, miten Konate ilmaisi tanssin keinoin el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kahden maailman v\u00e4liss\u00e4, ja kolmikko alkoi tehd\u00e4 elokuvaa yhdess\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4hitellen rahapyynn\u00f6ist\u00e4 kertominen osana Konaten arkea alkoi tuntua olennaiselta. Oli yll\u00e4tys tajuta, millaisen paineen kanssa yst\u00e4v\u00e4 eli, tekij\u00e4t muistavat.<\/p>\n

\u2013 Erityisesti polarisaation aikakaudella dokumentaristin pit\u00e4\u00e4 tutkia maailmaa rohkeasti ja tuoda esiin monimutkaisiakin asioita \u2013 sen sijaan ett\u00e4 esitett\u00e4isiin yksinkertaistettuja totuuksia ja pelkki\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia puolesta ja vastaan, sanoo Kivist\u00f6.<\/p>\n

\"Mies<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Katseiden alla on kuvattu yli kymmenen vuoden aikana Suomessa ja Burkina Fasossa. Kuva: V\u00e4ki Films Oy\"Henkil\u00f6<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Tekij\u00f6ille on ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niin eurooppalaiset kuin afrikkalaiset n\u00e4k\u00f6kulmat ovat l\u00e4sn\u00e4 elokuvassa. Elokuvalla on burkinafasolainen yhteistuottaja. Kuva: V\u00e4ki Films Oy<\/p>\n

Tekij\u00f6ilt\u00e4 on my\u00f6s kysytty, miksi Katseiden alla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 afrikkalaista kyl\u00e4el\u00e4m\u00e4\u00e4 eik\u00e4 isoa kaupunkia. Mutta t\u00e4h\u00e4n kyl\u00e4\u00e4n Konatella on erityinen suhde, Kivist\u00f6 pohtii.<\/p>\n

Ja toisaalta, kenen n\u00e4k\u00f6kulmasta kaupunki edustaa kehityst\u00e4 varsin omavaraiseen kyl\u00e4\u00e4n verrattuna? Vai onko se l\u00e4nsimainen ajatus, Rastas kysyy.<\/p>\n

Arvioissa ja lehtijutuissa Katseiden alla -dokumenttia on kiitetty n\u00e4kemykselliseksi elokuvaksi maahanmuutosta. Aihe ei ollut tekij\u00f6iden mieless\u00e4, kun dokumenttielokuvan teko aloitettiin vuonna 2014.<\/p>\n

V\u00e4liss\u00e4 syntyi ty\u00f6parin ensimm\u00e4inen yhteinen dokumenttielokuva, Kolumbian rauhanprosessista kertova Colombia in my Arms<\/a> joka palkittiin G\u00f6teborgin elokuvajuhlilla parhaana pohjoismaisena dokumenttielokuvana.<\/p>\n

Vuosikymmeness\u00e4 keskustelu maahanmuutosta on k\u00e4rjistynyt, mink\u00e4 huomaa my\u00f6s siin\u00e4, mihin elokuvassa kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota, he miettiv\u00e4t.<\/p>\n

\u2013 Meid\u00e4nh\u00e4n pit\u00e4isi kertoa tarinoita ihmisist\u00e4. Ettei maahanmuuttajuus m\u00e4\u00e4rittele ihmist\u00e4 kokonaan, vaan n\u00e4hd\u00e4\u00e4n h\u00e4nen koko identiteettins\u00e4, sanoo Rastas.<\/p>\n

N\u00e4yt\u00f6ksiss\u00e4 Suomessa ja ulkomailla katsojat ovat antaneet elokuvasta eritt\u00e4in my\u00f6nteist\u00e4 palautetta. Monet ovat kertoneet sen avanneen uuden n\u00e4k\u00f6kulman maailmaan. Maasta toiseen muuttaneet ovat n\u00e4hneet siin\u00e4 oman kokemuksensa eri todellisuuksien v\u00e4lill\u00e4 luovimisesta.<\/p>\n

Tanssi kuvaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 yli rajojen<\/p>\n

Katseiden alla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, etteiv\u00e4t maasta toiseen muuttavat ihmiset lopeta el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 jossain ja aloita sit\u00e4 tyhj\u00e4st\u00e4. Katsoja vied\u00e4\u00e4n saumattomasti Suomen r\u00e4nn\u00e4st\u00e4 ja postin jakelukeskuksesta burkinafasolaiseen auringonlaskuun.<\/p>\n

Elokuva ja Konaten tanssi voidaan n\u00e4hd\u00e4 tapoina kertoa ylirajaisesta el\u00e4m\u00e4ntavasta. Niin tutkimuskielell\u00e4 on kutsuttu jo pitk\u00e4\u00e4n maasta toiseen muuttavien ihmisten tapaa olla yhteydess\u00e4 ja tuntea kuuluvansa moniin paikkoihin. Ylirajainen arki ja esimerkiksi oman kielen k\u00e4ytt\u00e4minen eiv\u00e4t tutkimusten mukaan uhkaa kotoutumista vaan tukevat hyvinvointia.<\/p>\n

Kyse on suuren ihmisjoukon tavasta katsoa ja kokea maailmaa. Maasta toiseen muuttaminen on yh\u00e4 jaetumpi kokemus: maailmassa on noin 304 miljoonaa siirtolaista. Suomessa ulkomaalaistaustaista v\u00e4est\u00f6\u00e4 on 660 800 eli l\u00e4hes Helsingin v\u00e4kiluvun verran.<\/p>\n

\"Henkil\u00f6<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kuva: Niko Huusko<\/p>\n

Apu, joka vie kohti vapautta<\/p>\n

Elokuvassa Konate keksii, miten voisi auttaa kotiseutuaan pysyv\u00e4mmin: h\u00e4n ostaa minibussin, jonka l\u00e4hett\u00e4\u00e4 kotikyl\u00e4\u00e4ns\u00e4. Kulkuneuvo helpottaisi kyl\u00e4l\u00e4isi\u00e4 kulkemaan ja sen ymp\u00e4rille voisi kehitt\u00e4\u00e4 yritystoimintaa, se saisi kyl\u00e4n yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n voimansa.<\/p>\n

\u201dVoimme unohtaa ulkopuolisen avun, palauttaa arvokkuutemme ja muodostaa itse omat ajatuksemme\u201d, h\u00e4n pohtii elokuvassa, jossa seurataan bussiprojektin vaiheita.<\/p>\n

Kun Konatelta pyydet\u00e4\u00e4n apua, kyse on muustakin kuin rahasta. Tuntuu, ett\u00e4 tulee n\u00e4hdyksi vain rahan kautta.<\/p>\n

Toisaalta my\u00f6s Suomessa maahanmuuttajista puhutaan usein talouden n\u00e4k\u00f6kulmasta, tuottoina tai kuluina<\/a>.<\/p>\n

Konatelle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmiset ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, mihin avunpyynn\u00f6t liittyv\u00e4t. Niin elokuvassa kuin haastattelussa Konate puhuu kolonialismin pitk\u00e4st\u00e4 varjosta. Elokuvan nimi on englanniksi Silent Legacy, hiljainen perint\u00f6.<\/p>\n

\u2013 Kolonialismi rikkoi paljon, Konate sanoo.<\/p>\n

\"Miehen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kuva: Niko Huusko<\/p>\n

Eurooppalainen siirtomaavalta vei alaismaista resursseja ja ty\u00f6voimaa. Pohjoisesta tuli rikas, etel\u00e4st\u00e4 k\u00f6yh\u00e4, ja ep\u00e4tasa-arvo jatkuu nykyp\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Konaten kaltaiset yksityishenkil\u00f6t paikkaavat rahasiirroin t\u00e4t\u00e4 kuilua. Tosin rahasiirroista rajojen yli perit\u00e4\u00e4n maksuja, jotka nekin voi n\u00e4hd\u00e4 kolonialistisena j\u00e4\u00e4nteen\u00e4, Konate huomauttaa.<\/p>\n

Burkina Faso on el\u00e4nyt viime vuosina suurta muutosta, jonka Konate n\u00e4kee varsinaisena itsen\u00e4istymisen\u00e4 Ranskan vallasta. Esimerkiksi kansallisten kielten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n koulutuksessa ranskan sijaan. Tapahtumat ovat sellaisia, joista uutisoidaan Suomessa niukasti, mutta Konaten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 niill\u00e4 on suuri merkitys.<\/p>\n

Kolonialismi vaikuttaa yh\u00e4 ihmisten ajatusmaailmaan, Konate ajattelee. H\u00e4n toivoo, ett\u00e4 kotikyl\u00e4, kansa ja maa olisivat vapaita ajattelemaan ja toimimaan itse.<\/p>\n

Ja ett\u00e4 h\u00e4n saisi olla vapaasti Sibiry, niin Burkina Fasossa kuin Suomessa.<\/p>\n

Juttuun on haastateltu maahanmuuttoon, ylirajaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja hyvinvointiin perehtynytt\u00e4 Tampereen ammattikorkeakoulun tutkijaa Laura Kemppaista.<\/p>\n

Katseiden alla on katsottavissa Yle Areenassa 13.8.2026 alkaen. Dokumenttielokuva sai ensi-iltansa Locarnon elokuvafestivaaleilla Sveitsiss\u00e4 ja on n\u00e4hty Suomessa DocPoint-festivaalilla sek\u00e4 teatterilevityksess\u00e4 viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4. Kansainv\u00e4lisesti se tullaan esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Ranskassa maan toiseksi katsotuimmalla France 2 -televisiokanavalla ja eri maissa Deutsche Welle -kanavalla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kun Sibiry Konaten puhelin soi, h\u00e4n kuulee usein pyynn\u00f6n: Tarvitsen apuasi. Voitko l\u00e4hett\u00e4\u00e4 rahaa? Soitto tulee kotiseudulta, Konate…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":323860,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[130],"tags":[8630,9910,6826,155,137,33,31,30,16549,108,6170,32,3337,109],"class_list":["post-323859","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-viihde","tag-afrikka","tag-burkina-faso","tag-dokumenttielokuvat","tag-elokuvat","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kolonialismi","tag-kulttuuri","tag-siirtolaisuus","tag-suomi","tag-tanssijat","tag-viihde"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117089387998129331","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/323859","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=323859"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/323859\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/323860"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=323859"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=323859"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=323859"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}