P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun asuntomarkkinat k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t laskuun kes\u00e4ll\u00e4 2022, kun EKP nosti korkoja nopeasti ja euriborit kohosivat vuodessa nollasta yli nelj\u00e4\u00e4n prosenttiin.<\/p>\n
S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen<\/strong> laski kes\u00e4kuun 2026 katsauksessaan, ett\u00e4 vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat pudonneet huipustaan yli 16 prosenttia ja ett\u00e4 pudotus on tilastohistorian toiseksi suurin \u2013 vain 1990-luvun lamassa hinnat laskivat enemm\u00e4n, noin 39 prosenttia. Kestoltaan jakso on jo ylitt\u00e4nyt lamavuodet.<\/p>\n K\u00e4\u00e4nnett\u00e4 ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n n\u00e4kynyt. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan hinnat laskivat p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla huhti\u2013kes\u00e4kuussa 2026 viel\u00e4 4,2 prosenttia vuoden takaisesta, ja suurista kaupungeista lasku oli jyrkint\u00e4 Vantaalla (-4,9 prosenttia) ja Helsingiss\u00e4 (-4,3 prosenttia).<\/p>\n Kovimmin ovat k\u00e4rsineet pienet asunnot: p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun yksi\u00f6t halpenivat 6,3 prosenttia.<\/p>\n Korkoshokin rinnalla vaikuttaa tarjonta. P\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle rakennettiin 2020-luvun alussa poikkeuksellisen paljon pieni\u00e4 asuntoja, joita valmistui markkinoille viel\u00e4 kysynn\u00e4n hyydytty\u00e4.<\/p>\n Ylitarjonta n\u00e4kyy my\u00f6s vuokrissa historiallisen poikkeuksellisella tavalla. Tilastokeskuksen yliaktuaari Martti Korhonen<\/strong> totesi kes\u00e4ll\u00e4 2025, ett\u00e4 nykyisen vuokratilaston mittaushistoriassa vapaarahoitteiset vuokrat eiv\u00e4t ole p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla aiemmin laskeneet.<\/p>\n Rakennuslupien ja aloitusten romahdus 2023\u20132024 on samalla se tekij\u00e4, johon k\u00e4\u00e4nnett\u00e4 odottavat nojaavat. Hypo ennusti maaliskuussa 2026 p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle viel\u00e4 kolmen prosentin laskua kuluvalle vuodelle ja 2\u20133 prosentin nousua vuodelle 2027. Kev\u00e4\u00e4n kuukausitason nousut ovat toistaiseksi olleet l\u00e4hinn\u00e4 tavanomaista kausivaihtelua.<\/p>\n Asuntomarkkinoiden k\u00e4\u00e4nne voi olla nopea<\/p>\n Nyt kuitenkin Suomen talouden enn\u00e4tyksellisen vahvan kasvun odotetaan alkavan n\u00e4ky\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun asuntomarkkinassa positiivisesti viimeist\u00e4\u00e4n ensi vuonna.<\/p>\n Asuntojen ylitarjonta voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 asuntopulaksi, ennustaa Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen<\/strong>.<\/p>\n \u201dP\u00e4\u00e4kaupunkiseutua voi uhata pula myyt\u00e4vist\u00e4 asunnoista melko nopeastikin sen j\u00e4lkeen, kun asuntokauppa l\u00e4htee kunnolla liikkeelle. Riskin\u00e4 on, ett\u00e4 markkina ylikuumenee patoutuneen asunnonvaihtotarpeen alkaessa purkautua\u201d, Rantanen toteaa.<\/p>\n Rantasen mukaan monet perheet ja kotitaloudet ovat odottaneet jo vuosia asuntokaupan piristymist\u00e4 ja oikeaa hetke\u00e4 asunnon vaihdolle.<\/p>\n \u201dSiksi on hyvin mahdollista, ett\u00e4 suuri joukko aktivoituu sopuleiden tapaan asuntokaupoille samanaikaisesti ja erityisesti perhekokoisten asuntojen tarjonta sulaa nopeasti.\u201d<\/p>\n \u201dOn ajan kysymys, milloin positiiviset talousuutiset alkavat n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s asuntokaupassa. Kuluttajien luottamus on jo l\u00e4htenyt hieman vahvistumaan, korko-odotukset ovat maltillistuneet ja ty\u00f6llisyydenkin odotetaan paranevan tulevien kuukausien aikana\u201d, arvioi\u00a0S\u00e4\u00e4st\u00f6pankki Helsingin liiketoimintajohtaja Tommi Gr\u00f6nlund<\/strong>.<\/p>\n Gr\u00f6nlundin mukaan positiivista markkinakehityst\u00e4 tulee kuitenkin haastamaan se, ettei uusia asuntoja ole tarjolla eik\u00e4 viel\u00e4 rakenteillakaan p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla lainkaan riitt\u00e4v\u00e4sti vastaamassa kasvavaan kysynt\u00e4\u00e4n. Uudistuotannon m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pudonnut Suomessa historiallisen matalalle tasolle.<\/p>\n \u201dVaikka tontti, suunnitelmat ja rakennuslupa olisivat valmiina, esimerkiksi kerrostalon valmistuminen kest\u00e4\u00e4 noin puolitoista vuotta siit\u00e4, kun rakentaminen alkaa\u201d, sanoo Gr\u00f6nlund.<\/p>\n Rantasen mukaan p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla tarvitaan kipe\u00e4sti uudistuotantoa asuntomarkkinoiden toimivuuden takaamiseksi.<\/p>\n \u201dV\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n ennustetaan kasvavan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kaikkein voimakkaimmin tulevina vuosina ja vuosikymmenin\u00e4. Toivottavasti rakennusliikkeet uskaltaisivat aloittaa pitk\u00e4\u00e4n j\u00e4iss\u00e4 olleiden kohteidensa rakentamisen. En\u00e4\u00e4 ei kannattaisi odottaa, sill\u00e4 kysynt\u00e4tilanne voi muuttua nopeasti my\u00f6s uudisasuntojen osalta\u201d, Rantanen painottaa.<\/p>\n Nousevatko asuntojen hinnat?<\/p>\n Jos asuntojen tarjonnan m\u00e4\u00e4r\u00e4 laskee asuntokaupan vilkastuessa liian alhaiseksi ja ostajia kiinnostavista myyntikohteista tulee pulaa, seurauksena voi olla asuntojen hintojen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin nopea vahvistuminen, sanoo Rantanen.<\/p>\n \u201dKun kysynt\u00e4 ja hinnat l\u00e4htev\u00e4t vahvistumaan, se tapahtuu aina ensin halutuimmilla alueilla. Kun niist\u00e4 loppuu tarjonta, kysynt\u00e4 ohjautuu seuraavaksi halutuimmille alueille ja levitt\u00e4ytyy aaltoliikkeen tapaan laajemmalle. Asuntojen hintatason vahvistuessa my\u00f6s hinnat ohjaavat kysynt\u00e4\u00e4 eri hintaluokan alueille.\u201d<\/p>\n Jos kysynt\u00e4 ja tarjonta eiv\u00e4t kohtaa markkinan elpyess\u00e4, asuntojen hinnat voivat alkaa nousta odotettua nopeammin.\u00a0<\/p>\n \u201dViel\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 meill\u00e4 on ostajan markkinat, mutta hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 tilanne voi olla toinen.\u00a0<\/strong>Mit\u00e4 enemm\u00e4n asuntoihin kohdistuu kysynt\u00e4\u00e4, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n myyjien tarvitsee joustaa hinnoista\u201d, muistuttavat Rantanen ja Gr\u00f6nlund.<\/p>\n Suomi on ainoita Euroopan maita, joissa asuntojen hinnat ovat kehittyneet negatiivisesti jo pitemm\u00e4n aikaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun asuntomarkkinat k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t laskuun kes\u00e4ll\u00e4 2022, kun EKP nosti korkoja nopeasti ja euriborit kohosivat vuodessa nollasta yli nelj\u00e4\u00e4n…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":324116,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[10368,6459,27897,79,77,33,31,30,15400,32,78],"class_list":["post-324115","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-asuntojen-hinnat","tag-asuntomarkkinat","tag-asuntopula","tag-business","tag-economy","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-paakaupunkiseutu","tag-suomi","tag-talous"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117091369404299194","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/324115","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=324115"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/324115\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/324116"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=324115"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=324115"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=324115"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}