Emme pysty tekem\u00e4\u00e4n itsest\u00e4mme riippumattomia muista, mutta voimme tehd\u00e4 my\u00f6s muita riippuvaisiksi meist\u00e4, kirjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.<\/p>\n
Suomessa on k\u00e4ytetty viime vuodet valtavasti energiaa sen pohtimiseen, miten talous saataisiin j\u00e4lleen kasvamaan.<\/p>\n
Keskustelemme veroista, ty\u00f6markkinoista, velasta, koulutuksesta, investoinneista ja tuottavuudesta. Kaikki ovat t\u00e4rkeit\u00e4 kysymyksi\u00e4, mutta julkisessa keskustelussa on yksi perustavanlaatuinen ongelma.<\/p>\n
Yrit\u00e4mme liian usein korjata Suomen taloutta maailmassa, jota ei en\u00e4\u00e4 ole.<\/p>\n
Suomi menestyi pitk\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisess\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4, jossa avoin kauppa lis\u00e4\u00e4ntyi, tuotantoketjut rakennettiin mahdollisimman tehokkaiksi ja turvallisuuspolitiikka voitiin pit\u00e4\u00e4 melko kaukana yritysten jokap\u00e4iv\u00e4isist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4.<\/p>\n
Pienelle vientimaalle t\u00e4m\u00e4 oli erinomainen maailma. P\u00e4\u00e4simme suurille markkinoille, yritykset pystyiv\u00e4t hankkimaan raaka-aineita ja komponentteja sielt\u00e4, mist\u00e4 ne sai edullisimmin, eik\u00e4 kauppakumppanin poliittista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tarvinnut aina pohtia kovin tarkasti.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 aikakausi on p\u00e4\u00e4ttynyt.<\/p>\n
Yhdysvallat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulleja, vientirajoituksia ja investointipolitiikkaa osana suurvaltakamppailua. Kiina on rakentanut itselleen vahvan aseman kriittisiss\u00e4 mineraaleissa, teknologiassa ja tuotantoketjuissa. Ven\u00e4j\u00e4n ja Iranin sodat osoittivat Euroopalle, ett\u00e4 energiaa ja taloudellisia riippuvuuksia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s painostamiseen.<\/p>\n
Euroopassakin puhutaan nyt taloudellisesta turvallisuudesta, strategisista riippuvuuksista ja oman tuotantokyvyn vahvistamisesta tavalla, joka olisi viel\u00e4 joitakin vuosia sitten kuulostanut vieraalta.<\/p>\n
Yrityksiss\u00e4 muutos on jo ymm\u00e4rretty. EK:n Vientibarometrissa 2026 maailmantilanteen kasvava ep\u00e4varmuus nousi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 suomalaisyritysten ylivoimaisesti suurimmaksi huolenaiheeksi vientimarkkinoilla. Jo aiemmin puolet vientiyrityksist\u00e4 oli hajauttanut toimitusketjujaan ja yht\u00e4 moni kasvattanut varastojaan maailmankaupan ep\u00e4varmuuksien vuoksi.<\/p>\n
Geopolitiikka ei siis ole yrityksille ulkopolitiikan abstrakti sivujuonne. Se vaikuttaa jo siihen, mist\u00e4 tavaraa hankitaan, miss\u00e4 sit\u00e4 tuotetaan ja kuinka suuri riski yhden toimittajan tai markkinan varaan uskalletaan ottaa.<\/p>\n
Suomi kaipaa jatkossakin avoimia markkinoita, kansainv\u00e4list\u00e4 kauppaa ja investointeja. Avoimuus ei kuitenkaan tarkoita sinisilm\u00e4isyytt\u00e4. Ei ole yhdentekev\u00e4\u00e4, mist\u00e4 kriittiset raaka-aineemme, teknologiamme tai komponenttimme tulevat ja kuka niiden saatavuutta viime k\u00e4dess\u00e4 hallitsee.<\/p>\n
Ven\u00e4l\u00e4inen energia n\u00e4ytti pitk\u00e4\u00e4n halvalta. Todellinen hinta paljastui vasta, kun riippuvuudesta tuli turvallisuusongelma. Samaa virhett\u00e4 ei kannata tehd\u00e4 uudelleen puolijohteiden, kriittisten mineraalien, l\u00e4\u00e4kkeiden, akkujen, tietoliikenteen tai muiden yhteiskunnan toiminnan kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien tuotteiden kanssa.<\/p>\n
Jos kriittisen komponentin ostaminen luotettavasta maasta maksaa hieman enemm\u00e4n, erotus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole hukkaan heitetty\u00e4 rahaa. Sen voi ajatella vakuutusmaksuna siit\u00e4, ettei tuotanto pys\u00e4hdy ensimm\u00e4isen kansainv\u00e4lisen kriisin koittaessa.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 maailman muutoksessa Suomella on my\u00f6s mahdollisuus, josta puhutaan liian v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n
Kun yritykset arvioivat investointikohteita, ne eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 katso vain palkkatasoa, verotusta tai s\u00e4hk\u00f6n hintaa. Ne joutuvat miettim\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 energia tulee, pysyyk\u00f6 yhteiskunta toimintakykyisen\u00e4 kriisiss\u00e4, miss\u00e4 data sijaitsee, kuinka turvallisia tietoliikenneyhteydet ovat ja voiko kriittinen toimitusketju katketa geopoliittisen konfliktin vuoksi.<\/p>\n
Juuri t\u00e4ss\u00e4 Suomi voi olla kiinnostavampi maa kuin kokomme antaisi olettaa. Meill\u00e4 on vakaa yhteiskunta ja oikeusvaltio, Nato-j\u00e4senyys, runsaasti puhdasta s\u00e4hk\u00f6ntuotantoa, vahvaa teknologista osaamista sek\u00e4 vuosikymmenten kokemus varautumisesta. Meill\u00e4 on my\u00f6s kasvavaa osaamista puolustusteknologiassa, kyberturvallisuudessa, tietoliikenteess\u00e4 ja kaksik\u00e4ytt\u00f6teknologiassa.<\/p>\n
N\u00e4it\u00e4 ei pit\u00e4isi ajatella erillisin\u00e4 vahvuuksina. Yhdess\u00e4 ne muodostavat kilpailuedun. Niiden hy\u00f6dynt\u00e4minen vaatii kuitenkin enemm\u00e4n kuin juhlapuheita Suomen mahdollisuuksista.<\/p>\n
Jos haluamme esimerkiksi uuden datakeskuksen, puolustusteknologiayrityksen tai puhtaan teollisuuden tehtaan Suomeen, investoijan ei pit\u00e4isi joutua odottamaan vuosikausia lupia ja sen j\u00e4lkeen pohtimaan, saadaanko alueelle riitt\u00e4v\u00e4sti s\u00e4hk\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Siksi strategisesti t\u00e4rkeille investoinneille tarvitaan aidosti nopeampi lupapolku, ja s\u00e4hk\u00f6verkkoa sek\u00e4 muuta infrastruktuuria pit\u00e4\u00e4 rakentaa ennakoivasti sinne, minne uutta teollisuutta halutaan.<\/p>\n
Yritysverotuksen arvon taas pit\u00e4isi olla ennen kaikkea siin\u00e4, ett\u00e4 yritys tiet\u00e4\u00e4 my\u00f6s viiden tai kymmenen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4, millaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 se toimii.<\/p>\n
Sama koskee p\u00e4\u00e4omaa. Suomi ei tarvitse vain lis\u00e4\u00e4 suomalaisia kasvuyrityksi\u00e4, vaan yrityksi\u00e4, jotka my\u00f6s pysyv\u00e4t t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasvaessaan. Jos lupaava teknologiayhti\u00f6 joutuu hakemaan kasvuvaiheen rahoituksen ulkomailta ja siirt\u00e4\u00e4 samalla p\u00e4\u00e4konttorinsa, omistustaan tai toimintojaan pois Suomesta, olemme maksaneet koulutuksesta ja tutkimuksesta mutta luovutamme suuren osan kasvun hedelmist\u00e4 muualle.<\/p>\n
Siksi kotimaisten institutionaalisten sijoittajien mahdollisuuksia sijoittaa kasvuyrityksiin pit\u00e4isi parantaa ja ulkomaisen kasvup\u00e4\u00e4oman tulo Suomeen tehd\u00e4 mahdollisimman helpoksi.<\/p>\n
Muualla t\u00e4h\u00e4n muutokseen rakennetaan jo uusia v\u00e4lineit\u00e4. Britannia on perustanut Supply Chain Centren, joka kokoaa yhteen valtion ja yritysten tietoa toimitusketjuista, tunnistaa kriittisi\u00e4 riippuvuuksia ja auttaa ennakoimaan h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ennen kuin tehtaat pys\u00e4htyv\u00e4t.<\/p>\n
Saksassa valtio puolestaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Deutschlandfondsia yksityisen p\u00e4\u00e4oman houkuttelemiseen teollisuuteen, energiaan, teknologiaan ja puolustukseen. Sen yhteydess\u00e4 vahvistetaan my\u00f6s kriittisten raaka-aineiden saatavuutta. Saksalla on lis\u00e4ksi kansallinen talouden suojaamisen strategia, joka yhdist\u00e4\u00e4 yritysten, viranomaisten ja turvallisuustoimijoiden ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
Suomen pit\u00e4isi ottaa loikka samaan suuntaan.<\/p>\n
Seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan geotalouden kilpailukykyohjelma, joka kokoaisi hajallaan olevat toimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 olisi tunnistaa Suomen t\u00e4rkeimm\u00e4t taloudelliset riippuvuudet mutta my\u00f6s ne alat, joilla maailman muutos avaa meille uusia markkinoita. Ohjelma yhdist\u00e4isi investointipolitiikan, vienninedist\u00e4misen, kriittiset raaka-aineet, puolustus- ja kaksik\u00e4ytt\u00f6teknologian, TKI-politiikan sek\u00e4 taloudellisen turvallisuuden nykyist\u00e4 selvemmin saman tavoitteen alle.<\/p>\n
Sen rinnalle tarvitaan geotalouden kilpailukeskus. Britannian Supply Chain Centren tapaan se kokoaisi yrityksilt\u00e4 ja viranomaisilta tietoa Suomen kriittisist\u00e4 toimitusketjuista ja riippuvuuksista, mutta teht\u00e4v\u00e4 ei olisi vain varautua ongelmiin vaan my\u00f6s tunnistaa mahdollisuuksia.<\/p>\n
Jos eurooppalainen tuotantoketju hakee vaihtoehtoa Kiinalle, suomalaisen yrityksen pit\u00e4isi pysty\u00e4 tarttumaan siihen. Jos kriittisen teknologian kysynt\u00e4 kasvaa liittolaismaissa, Suomessa pit\u00e4isi tunnistaa nopeasti, miss\u00e4 kotimaisilla yrityksill\u00e4 on mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 mukaan. Pieness\u00e4 maassa ei ole j\u00e4rke\u00e4 pit\u00e4\u00e4 t\u00e4llaista tietoa erill\u00e4\u00e4n ministeri\u00f6iss\u00e4, virastoissa ja yrityksiss\u00e4.<\/p>\n
Kirjoittaja Henri Vanhanen on ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija. Antti Mannermaa<\/p>\n
My\u00f6s nopeasti kasvavat puolustusmenot pit\u00e4isi n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Puolustusvoimien teht\u00e4v\u00e4 ei ole harjoittaa aluepolitiikkaa tai pelastaa suomalaisia yrityksi\u00e4, ja sotilaallisen suorituskyvyn t\u00e4ytyy aina ratkaista hankinnat. Silti olisi lyhytn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulevina vuosina valtavia summia puolustukseen miettim\u00e4tt\u00e4 samalla, kuinka suuri osa uudesta kysynn\u00e4st\u00e4 voisi synnytt\u00e4\u00e4 Suomeen teknologiaa, tuotantoa ja vienti\u00e4.<\/p>\n
Ukrainan sota on muuttanut my\u00f6s k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 puolustusteollisuus tarkoittaa. Taistelukent\u00e4ll\u00e4 tarvitaan perinteisten asej\u00e4rjestelmien lis\u00e4ksi drooneja, sensoreita, ohjelmistoja, teko\u00e4ly\u00e4, satelliittipalveluita, kyberturvallisuutta, viestij\u00e4rjestelmi\u00e4 ja nopeasti skaalautuvaa tuotantoa.<\/p>\n
Monella n\u00e4ist\u00e4 aloista suomalaisilla yrityksill\u00e4 on jo osaamista. Kun Eurooppa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulevina vuosina valtavia summia puolustukseensa, Suomen tavoite ei voi olla ainoastaan maksaa omaa osuuttaan. Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s valmistaa asioita, joita muut tarvitsevat.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 valintoja. Suomi ei voi olla maailman paras kaikessa eik\u00e4 omavarainen juuri miss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Siksi julkista TKI-rahoitusta ei pit\u00e4isi ripotella loputtomasti joka suuntaan, vaan pit\u00e4isi uskaltaa tunnistaa alat, joilla suomalainen tutkimus, yritykset ja turvallisuuspoliittinen asema muodostavat poikkeuksellisen vahvan kokonaisuuden.<\/p>\n
Puolustus- ja kaksik\u00e4ytt\u00f6teknologia, kvanttiteknologia, tietoliikenne, kyberturvallisuus, puhdas energia ja arktinen osaaminen ovat ainakin aloja, joiden kohdalla t\u00e4t\u00e4 kannattaa vakavasti tavoitella.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 on samalla yksi pienen valtion kiinnostavimmista mahdollisuuksista. Emme pysty tekem\u00e4\u00e4n itsest\u00e4mme riippumattomia muista, mutta voimme tehd\u00e4 my\u00f6s muita riippuvaisiksi meist\u00e4.<\/p>\n
Jos Suomella on teknologiaa, tuotantoa tai osaamista, jota liittolaisemme tarvitsevat, Suomen taloudellinen merkitys kasvaa samalla kun turvallisuutemme vahvistuu. Pienen maan ei tarvitse olla suuri ollakseen t\u00e4rke\u00e4. Sen pit\u00e4\u00e4 olla jossakin asiassa vaikeasti korvattava.<\/p>\n
Geotalous on muodikas sana, mutta itse termi lopulta sivuseikka. Olennaisempaa on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 taloudesta on tullut j\u00e4lleen my\u00f6s vallank\u00e4yt\u00f6n v\u00e4line.<\/p>\n
Suomi ei voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mihin suuntaan maailmantalous kehittyy. Seuraavan hallituksen teht\u00e4v\u00e4 on tehd\u00e4 geotaloudesta osa Suomen kasvupolitiikkaa ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, miss\u00e4 haluamme olla niin t\u00e4rkeit\u00e4, ett\u00e4 muut tarvitsevat meit\u00e4. Siihen pit\u00e4isi nyt l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vastaus.<\/p>\n
Kirjoittaja on ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Emme pysty tekem\u00e4\u00e4n itsest\u00e4mme riippumattomia muista, mutta voimme tehd\u00e4 my\u00f6s muita riippuvaisiksi meist\u00e4, kirjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":324226,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[5],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,2464,17,5679,2260,24,25,28,29,2619,15,18,21,637,32,19,20,16],"class_list":["post-324225","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-otsikot","tag-24h","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-globalisaatio","tag-headlines","tag-kansainvaliset-organisaatiot-ja-sopimukset","tag-kansainvalisyys","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-main-news","tag-mainnews","tag-makrotalous-ja-talouspolitiikka","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-politiikka","tag-suomi","tag-top-stories","tag-topstories","tag-uutiset"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117092206628760333","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/324225","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=324225"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/324225\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/324226"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=324225"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=324225"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=324225"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}