{"id":32455,"date":"2025-09-12T03:25:07","date_gmt":"2025-09-12T03:25:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/32455\/"},"modified":"2025-09-12T03:25:07","modified_gmt":"2025-09-12T03:25:07","slug":"metsahallitus-mukana-luonnon-tilan-suurselvityksessa-moni-luontodirektiivin-luontotyyppi-heikentynyt-naalille-saimaannorpalle-ja-havuhuppukuoriaiselle-valonpilkahduksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/32455\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4hallitus mukana luonnon tilan suurselvityksess\u00e4 \u2013 moni luontodirektiivin luontotyyppi heikentynyt; naalille, saimaannorpalle ja havuhuppukuoriaiselle valonpilkahduksia"},"content":{"rendered":"

Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelujen asiantuntijat osallistuivat Euroopan unionin luonto- ja lintudirektiivien raporttien laadintaan tekem\u00e4ll\u00e4 luontokartoituksia luonnonsuojelualueilla ja kokoamalla tietoja my\u00f6s suojelualueiden ulkopuolelta. Luonto- ja lintudirektiivit muodostavat perustan luonnon monimuotoisuuden suojelulle ja ohjaavat j\u00e4senmaiden luonnonsuojelutoimia. <\/strong><\/p>\n

Mets\u00e4hallituksen Luontopalveluista osallistui luontodirektiivin raportointiin 12 asiantuntijaa, jotka vastasivat 34 lajin ja 27 luontotyypin suojelutason arvioinnista. Mets\u00e4hallituksen erityisosaamista ovat muun muassa pohjoiset lajit ja luontotyypit sek\u00e4 rannikkoluonto, saimaannorppa ja monet metsien ja soiden lajit.<\/p>\n

Raporttien laadinta on suurty\u00f6: siihen on osallistunut yhteens\u00e4 noin sata tutkijaa useasta eri tutkimuslaitoksesta ja asiantuntijaorganisaatiosta. Luonto- ja lintudirektiivien raportit toimitetaan Euroopan komissiolle kuuden vuoden v\u00e4lein, ja tuorein raportointi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 vuodet 2019\u20132024.<\/p>\n

Raportoinnissa luontotyyppien ja lajien suojelutasot on jaettu kolmeen luokkaan: suotuisa, riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja huono. Raporttien keskeisist\u00e4 tuloksista voi lukea ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n tiedotteesta<\/a>.<\/p>\n

Mets\u00e4hallituksen erityisvastuulajeilla naalilla ja saimaannorpalla valoa tunnelin p\u00e4\u00e4ss\u00e4<\/strong><\/p>\n

Naalin tilanne on parantunut edellisen raportointikerran j\u00e4lkeen, kun naali on palannut pesim\u00e4\u00e4n Suomessa. Vaikka naalin suojelutaso arvioitiin edelleen huonoksi, kehityssuunta on vuosia kest\u00e4neiden aktiivisten suojelutoimien ansiosta paranemaan p\u00e4in. Suomen naalikannan tulevaisuudenn\u00e4kym\u00e4t riippuvat koko Fennoskandian populaation tilanteesta ja uusien yksil\u00f6iden levi\u00e4misest\u00e4 yli valtakunnanrajojen.<\/p>\n

\u201cSuomessa on pesinyt 3\u20134 naaliparia vuodesta 2022 l\u00e4htien\u201d, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jukka Ikonen<\/strong> Mets\u00e4hallituksen Luontopalveluista.<\/p>\n

Saimaannorppakanta on suojelutoimien ansiosta kasvanut l\u00e4hes 500 yksil\u00f6\u00f6n, ja norpat ovat palanneet pesim\u00e4\u00e4n useille alueille, joilta ne aiemmin h\u00e4visiv\u00e4t ihmistoiminnan seurauksena. T\u00e4st\u00e4 huolimatta saimaannorpan suojelutaso arvioitiin edelleen huonoksi, sill\u00e4 yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 on yh\u00e4 pieni.<\/p>\n

\u201dIlmastonmuutoksen aiheuttama lis\u00e4\u00e4ntynyt poikaskuolleisuus sek\u00e4 kalastuksen aiheuttama pyydyskuolleisuus hidastavat kannan elpymist\u00e4 ja voivat jopa pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 populaation kasvun\u201d, pohtii luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila<\/strong>.<\/p>\n

Pohjoisessa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo havaittavissa<\/strong><\/p>\n

Tuntureiden luontotyypeist\u00e4 tunturikoivikoiden suojelutaso on arvioitu pohjoisimmassa Suomessa huonoksi ja tunturikankaiden riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Molempien kehityssuunta on arvioitu edelleen heikkenev\u00e4ksi. N\u00e4iden laaja-alaisten luontotyyppien tilaan vaikuttavat etenkin ilmastonmuutos sek\u00e4 voimakas porolaidunnus. My\u00f6s pohjoisimmassa Suomessa esiintyvien, ikiroutaa sis\u00e4lt\u00e4vien palsasoiden suojelutaso on arvioitu huonoksi ja kehityssuunta edelleen heikkenev\u00e4ksi ilmastonmuutoksen vuoksi. Muiden pienialaisempien tunturiluontotyyppien suojelutaso on arvioitu suotuisaksi.<\/p>\n

\u201cMets\u00e4hallituksen ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tekemien laajojen Yl\u00e4-Lapin kaukokartoitusten ansiosta tiedon taso on nyt selv\u00e4sti parempi kuin edellisell\u00e4 raportointikerralla\u201d, palveluomistaja Anna Tammilehto<\/strong> kertoo.<\/p>\n

Useimpien levinneisyydelt\u00e4\u00e4n pohjoisten kasvilajien suojelutaso arvioitiin suotuisaksi. Huono tilanne sen sijaan on yhden tai muutaman esiintym\u00e4n varassa sinnittelevill\u00e4 pahtaketokeltolla, pohjankehtoailakilla, id\u00e4nkynsim\u00f6ll\u00e4 ja tunturiarholla. Runsaslukuisemmat tikankontti ja neidonkenk\u00e4 voivat hyvin suojelualueilla, mutta suojelualueiden ulkopuolisia esiintymi\u00e4 on tuhoutunut hakkuissa. N\u00e4iden lajien suojelutaso arvioitiin riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n

Rannikkoa vaivaa rehev\u00f6ityminen<\/strong><\/p>\n

Dyyniluontotyyppien ja It\u00e4meren hiekkarantojen suojelutaso arvioitiin huonoksi lukuun ottamatta kuivia kanerva- ja variksenmarjadyynej\u00e4, joiden suojelutaso arvioitiin riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Avointen dyyniluontotyyppien ja It\u00e4meren hiekkarantojen tilaa heikent\u00e4v\u00e4t rehev\u00f6ityminen, ruovikoituminen, umpeenkasvu ja vieraslajit.<\/p>\n

Dyynialueet ovat suosittuja virkistyskohteita, joihin kohdistuu monenlaista maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja rakentamista. Suosituilla uimarannoilla kuluminen on voimakasta. Mets\u00e4isten dyynien tilaa heikent\u00e4\u00e4 my\u00f6s mets\u00e4talousk\u00e4ytt\u00f6. Ainoastaan variksenmarjadyynien kehityssuunta arvioitiin paranevaksi, muun muassa Helmi-ohjelmassa tehtyjen kunnostusten ansiosta.<\/p>\n

\u201cKun dyyneille kasvaneet m\u00e4nnyntaimet poistetaan juurineen, hiekka p\u00e4\u00e4see taas liikkeelle\u201d, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Outi Isok\u00e4\u00e4nt\u00e4<\/strong> kertoo.<\/p>\n

My\u00f6s jokisuistot, rannikon laguunit, laajat matalat lahdet, kapeat murtovesilahdet, vedenalaiset hiekkas\u00e4rk\u00e4t, riutat sek\u00e4 harjusaaret ja ulkosaariston luodot ja saaret arvioitiin suojelutasoltaan huonoiksi. Mereisten luontotyyppien tilaa heikent\u00e4\u00e4 erityisesti It\u00e4meren laaja-alainen rehev\u00f6ityminen, jonka vaikutukset eiv\u00e4t ole v\u00e4hentyneet, vaikka ravinnekuormitusta on osin pystytty pienent\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u201dRantojen ja vesialueiden rakentaminen aiheuttaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6jen menetyst\u00e4 erityisesti rannikonl\u00e4heisiss\u00e4 jokisuistoissa, laguuneissa ja matalilla merenlahdilla\u201d, kertoo maank\u00e4yt\u00f6n erityisasiantuntija Ari Laine<\/strong>.<\/p>\n

Mereisten l\u00e4mp\u00f6aaltojen lis\u00e4\u00e4ntyminen muodostaa kasvavan uhan n\u00e4ille luontotyypeille. Rannikon luontotyypeist\u00e4 ainoastaan kivikkorantojen suojelutaso on hyv\u00e4 ja vakaa.<\/p>\n

Etel\u00e4-Suomen metsiss\u00e4 ja soilla menee huonosti<\/strong><\/p>\n

Boreaalisten luonnonmetsien suojelutaso arvioitiin huonoksi luonnonmetsien pinta-alan v\u00e4henemisen vuoksi. My\u00f6s vanhojen metsien kovakuoriaislajien tilanne arvioitiin huonoksi.<\/p>\n

\u201cVaikka suojelualueilla mets\u00e4t muuttuvat rakenteeltaan luonnontilaisemmiksi, niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei riit\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n monipuolista luonnonmetsien lajistoa\u201d, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Kaisa Junninen<\/strong> suree.<\/p>\n

\u201dValonpilkahduksena havuhuppukuoriaisen riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi arvioidun suojelutason kehityssuunta on saatu k\u00e4\u00e4nnetty\u00e4 paranevaksi metsien ennallistamispolttojen ja kulotusten ansiosta\u201d, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Sampsa Malmberg<\/strong> kertoo.<\/p>\n

My\u00f6s suojelutasoltaan huonon hitupihtisammalen kehityssuunta on k\u00e4\u00e4ntynyt paranevaksi, kun sille sopivan lahopuun m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut suojelualueiden vanhoissa metsiss\u00e4.<\/p>\n

My\u00f6s maankohoamisrannikon prim\u00e4\u00e4risukkessiovaiheiden luonnontilaisten metsien suojelutaso on huono ja kehityssuunta on heikkenev\u00e4. Rannikon metsien maank\u00e4ytt\u00f6 on ollut pitk\u00e4\u00e4n voimakasta, ja sen seurauksena merest\u00e4 kohonneen maan kehitysvaiheiden sarjoista merkitt\u00e4v\u00e4 osa on muuttunut tai tuhoutunut.<\/p>\n

Pohjois-Suomessa rehevien soiden eli lettojen sammalien tilanne on kohtalaisen hyv\u00e4 ja vakaa, joskin joillakin lajeille merkitt\u00e4vill\u00e4 alueilla uhkana on kaivostoiminta. Etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa tilanne on kehnompi.<\/p>\n

\u201dErityisen huolestuttavaa on isonuijasammalen levinneisyysalueen kutistuminen ja esiintymien v\u00e4heneminen\u201d, sanoo luonnonsuojelun asiantuntija Timo Kyp\u00e4r\u00e4<\/strong>.<\/p>\n

My\u00f6s l\u00e4hteiden ja l\u00e4hdesoiden sek\u00e4 huurresammall\u00e4hteiden suojelutaso on boreaalisella alueella huono.<\/p>\n

\u201dVaikka l\u00e4hteit\u00e4 ja l\u00e4hdesoita on yh\u00e4 olemassa noin 70 000, niist\u00e4 90 prosenttia on rakenteeltaan ja toiminnaltaan heikentyneit\u00e4 mets\u00e4ojituksen ja muun maank\u00e4yt\u00f6n vuoksi\u201d, kertoo projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Jari Ilmonen.<\/p>\n

Huurresammall\u00e4hteit\u00e4 puolestaan on h\u00e4vinnyt ravinteikkaiden maiden viljelysk\u00e4yt\u00f6n seurauksena. Alpiinisella alueella l\u00e4hdeluontotyyppien ja luonnonmetsien suojelutaso on suotuisa.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja<\/strong><\/p>\n

Mets\u00e4hallituksen s\u00e4hk\u00f6postit ovat muotoa [email\u00a0protected]<\/a><\/p>\n

Kaisa Junninen, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, +358405930308: Luontodirektiivin raportointi yleisesti ja boreaaliset luonnonmets\u00e4t<\/p>\n

Jukka Ikonen, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, +358407043121: Naali<\/p>\n

Miina Auttila, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut +358406376324: Saimaannorppa<\/p>\n

Anna Tammilehto, palveluomistaja, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, +358401931861: Tunturiluontotyypit<\/p>\n

Outi Isok\u00e4\u00e4nt\u00e4, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, +358406314925: It\u00e4meren hiekkarannat, Maankohoamisrannikon prim\u00e4\u00e4risukkessiovaiheiden luonnontilaiset mets\u00e4t sek\u00e4 dyyniluontotyypit<\/p>\n

Ari Laine, maank\u00e4yt\u00f6n erityisasiantuntija, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, +358405420387: Vedenalaiset hiekkas\u00e4rk\u00e4t, jokisuistot, rannikon laguunit<\/p>\n

Tiina Kanerva, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, +358405656329: Rantavallit, kivikkorannat, harjusaaret, ulkosaariston luodot ja saaret. <\/p>\n

Sampsa Malmberg, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, +358405839648: Havuhuppukuoriainen ja muut kovakuoriaiset (8 lajia), palolatikka. <\/p>\n

Timo Kyp\u00e4r\u00e4, luonnonsuojelun asiantuntija, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, +358405742967: Sammalet, k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 15.9. l\u00e4htien.<\/p>\n

Jari Ilmonen, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, +358408318307: L\u00e4hteet ja l\u00e4hdesuot, huurresammall\u00e4hteet. <\/p>\n

Tiina Laitinen, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, +358408256576: Sammalet ja kasvit. <\/p>\n

Mari Kek\u00e4l\u00e4inen, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, +358400352284: Palsasuot ja kasvit. K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 15.9. l\u00e4htien.<\/p>\n

Mia Vuomajoki, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, +358400965771: Kasvit.<\/p>\n

Pauliina Kulmala, maank\u00e4yt\u00f6n erityisasiantuntija, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, +358400299199: Kasvit.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelujen asiantuntijat osallistuivat Euroopan unionin luonto- ja lintudirektiivien raporttien laadintaan tekem\u00e4ll\u00e4 luontokartoituksia luonnonsuojelualueilla ja kokoamalla tietoja my\u00f6s…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":32456,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-32455","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/32455","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=32455"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/32455\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/32456"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=32455"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=32455"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=32455"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}