{"id":326447,"date":"2026-08-17T02:27:12","date_gmt":"2026-08-17T02:27:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/326447\/"},"modified":"2026-08-17T02:27:12","modified_gmt":"2026-08-17T02:27:12","slug":"hyvinvointialueet-rokotekriittisyys-on-kasvanut-neuvoloissa-rokottamista-joudutaan-perustelemaan-aiempaa-enemman-uutissuomalainen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/326447\/","title":{"rendered":"Hyvinvointialueet: Rokotekriittisyys on kasvanut \u2013 neuvoloissa rokottamista joudutaan perustelemaan aiempaa enemm\u00e4n | Uutissuomalainen"},"content":{"rendered":"<p>Rokotteisiin kriittisesti suhtautuvien vanhempien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut Suomessa, ja sosiaalisen median sis\u00e4lt\u00f6 n\u00e4kyy my\u00f6s neuvoloissa k\u00e4yt\u00e4viss\u00e4 keskusteluissa.<\/p>\n<p>Rokotuskattavuudessa ei kuitenkaan ole n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 suurta romahdusta, ja kategorisesti rokotteita vastustavien joukko on Suomessa edelleen pieni.<\/p>\n<p>Asia tunnistetaan P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla.<\/p>\n<p>\u2013 Rokottaminen ei ole en\u00e4\u00e4 mik\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselvyys, sanoo P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen hyvinvointialueen neuvolapalveluiden palveluesihenkil\u00f6 Petra Sj\u00f6berg.<\/p>\n<p>\t\t\t\tEp\u00e4ilevi\u00e4 perheit\u00e4 viikoittain<\/p>\n<p>Sj\u00f6bergin mukaan rokotteita ep\u00e4ilevi\u00e4 perheit\u00e4 tulee alueen neuvoloissa vastaan viikoittain. Osa vanhemmista pohtii rokotteiden hy\u00f6tyj\u00e4, haluaa siirt\u00e4\u00e4 niiden antamista tai poiketa rokotusohjelman aikataulusta.<\/p>\n<p>Eniten keskustelua her\u00e4tt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen mukaansa MPR-rokote, joka suojaa tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta. Monet pohtivat vakavasti my\u00f6s vesirokko- ja rotavirusrokotteiden ottamista.<\/p>\n<p>Pirkanmaan hyvinvointialueen neuvoloiden ja kehityst\u00e4 tukevien palveluiden vastuualuejohtaja Tarja Soukko sanoo, ett\u00e4 valtaosa perheist\u00e4 suhtautuu rokotteisiin edelleen my\u00f6nteisesti. Terveydenhuollossa ei kuitenkaan voida en\u00e4\u00e4 olettaa kaikkien ottavan rokotuksia automaattisesti.<\/p>\n<p>\u2013 Terveydenhoitajilta vaaditaan vahvoja perusteluja, ja joskus k\u00e4yd\u00e4\u00e4n my\u00f6s keskusteluja siit\u00e4, onko rokotteesta enemm\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 vai haittaa.<\/p>\n<p>Soukon mukaan MPR-rokotteen kattavuus on Pirkanmaalla laskenut, vaikka kattavuus on edelleen hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla. Joissakin tapauksissa lapsi saa ensimm\u00e4isen rokotteen, mutta toinen annos j\u00e4tet\u00e4\u00e4n ep\u00e4ilyjen vuoksi ottamatta.<\/p>\n<p>\t\t\t\tSome toi keskustelun kaikkien n\u00e4ht\u00e4ville<\/p>\n<p>Hyvinvointialueilla tunnistetaan sosiaalisen median vaikutus rokotteista k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n keskusteluun. Sj\u00f6berg nostaa esille erityisesti TikTokin sek\u00e4 Yhdysvalloissa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n rokotekriittisen keskustelun. Soukon mukaan terveydenhuolto joutuu kamppailemaan sosiaalisessa mediassa levi\u00e4v\u00e4n terveystiedon kanssa laajemminkin.<\/p>\n<p>Keski-Suomen hyvinvointialueen neuvola- ja seksuaaliterveyspalveluiden palvelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tiina Kelin muistuttaa, ettei rokotekriittisyys itsess\u00e4\u00e4n ole uusi ilmi\u00f6.<\/p>\n<p>\u2013 Sosiaalinen media tekee kriittisyyden vaan paljon n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4ksi. Ennen keskustelua on k\u00e4yty kenties pieniss\u00e4, suljetuissa yhteis\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n<p>Kelinin mukaan ennen rokotteita kyseenalaistavia keskusteluja k\u00e4ytiin pienemmiss\u00e4 ryhmiss\u00e4. Nyt keskustelu tapahtuu julkisilla foorumeilla, joilla kuka tahansa voi esiinty\u00e4 asiantuntijana. Samalla ihmisen voi olla entist\u00e4 vaikeampaa arvioida, mihin tietoon voi luottaa.<\/p>\n<p>Keski-Suomessa rokotuskattavuudessa n\u00e4kyy paikallista vaihtelua, ja syrj\u00e4seuduilla kattavuus on jonkin verran muuta aluetta matalampi. Kelin kuitenkin korostaa, ettei tilastoissa n\u00e4y suurta laskua.<\/p>\n<p>\t\t\t\tTutkija: Some ei yksin selit\u00e4 muutosta<\/p>\n<p>Turun yliopiston sosiologian yliopistonlehtori Johanna Nurmi suhtautuu varauksellisesti ajatukseen siit\u00e4, ett\u00e4 rokotuskattavuuden muutoksia voitaisiin selitt\u00e4\u00e4 suoraan sosiaalisella medialla.<\/p>\n<p>Nurmi on tutkinut noin kymmenen vuoden ajan rokote-ep\u00e4r\u00f6innin lis\u00e4ksi vaihtoehtoisten terveysvaikuttajien toimintaa sosiaalisessa mediassa ja sit\u00e4, miten luottamus terveydenhuoltoon rakentuu ja rapautuu.<\/p>\n<p>H\u00e4nen mukaansa THL:n rokotusrekisterist\u00e4 n\u00e4kyy pikkulasten rokotuskattavuuden liev\u00e4\u00e4 laskua sek\u00e4 kokonaan rokottamattomien lasten osuuden liev\u00e4\u00e4 kasvua korona-ajan j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>\u2013 Siin\u00e4 on taustalla todella monia erilaisia tekij\u00f6it\u00e4, miksi ihmiset alkavat kyseenalaistaa rokottamista. Pelkk\u00e4 sosiaalinen media ja siell\u00e4 vellova keskustelu ei ole ainut selitys, Nurmi huomauttaa.<\/p>\n<p>Tutkimuksissa rokote-ep\u00e4r\u00f6innin taustalta on l\u00f6ydetty esimerkiksi haittavaikutusten pelkoa, omia huonoja rokotuskokemuksia sek\u00e4 ep\u00e4luottamusta l\u00e4\u00e4keteollisuuteen ja terveydenhuollon ammattilaisiin.<\/p>\n<p>Yksi ryhm\u00e4 ovat vaihtoehtoisiin terveysk\u00e4sityksiin luottavat ihmiset. He voivat esimerkiksi ajatella, ett\u00e4 lapsen olisi parempi sairastaa tietty tauti ja kehitt\u00e4\u00e4 vastustuskyky luonnollisesti kuin saada rokote.<\/p>\n<p>Sosiaalinen media voi Nurmen mukaan toimia ep\u00e4luottamuksen taustavaikuttajana, mutta rokote-ep\u00e4r\u00f6inniss\u00e4 on kyse laajemmasta ilmi\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013 Suomessa tilanne on pysynyt kuitenkin varsin vakaana.<\/p>\n<p>\t\t\t\tIhmisten kohtaamisella suuri merkitys<\/p>\n<p>Nurmi pit\u00e4\u00e4 rokotuskattavuuden muutoksia suurempana yhteiskunnallisena huolena sit\u00e4, jos ihmisten luottamus instituutioihin alkaa horjua. Luottamusta voidaan h\u00e4nen mukaansa joko vahvistaa tai heikent\u00e4\u00e4 my\u00f6s siin\u00e4, miten rokotteita ep\u00e4ilev\u00e4 ihminen kohdataan terveydenhuollossa.<\/p>\n<p>Koronapandemia k\u00e4rjisti julkista keskustelua rokotteista. Nurmen mukaan se ei tehnyt hyv\u00e4\u00e4 terveydenhuollon luottamukselle Suomessa. Samalla terveydenhuollossa on opittu aiempaa paremmin kohtaamaan rokotteita kyseenalaistavia vanhempia.<\/p>\n<p>\u2013 Uskon, ett\u00e4 vastaanotoilla k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu ja ihmisten kohtaamisen taso ovat varmasti parempaa luokkaa kuin 10\u201320 vuotta sitten, Nurmi arvioi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Rokotteisiin kriittisesti suhtautuvien vanhempien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut Suomessa, ja sosiaalisen median sis\u00e4lt\u00f6 n\u00e4kyy my\u00f6s neuvoloissa k\u00e4yt\u00e4viss\u00e4 keskusteluissa. Rokotuskattavuudessa&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":326448,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[5],"tags":[6315,22,23,9613,26,27,33,31,30,17,6314,24,25,28,29,15,18,21,768,32,679,167,2696,19,20,16],"class_list":["post-326447","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-otsikot","tag-aktiivi-immunisaatio","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-ehkaiseva-terveydenhuolto","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-injektio-laaketiede","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-main-news","tag-mainnews","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-rokotteet","tag-suomi","tag-terveydenhuollon-toimintalaitokset","tag-terveys","tag-tiktok","tag-top-stories","tag-topstories","tag-uutiset"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117108490032605630","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/326447","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=326447"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/326447\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/326448"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=326447"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=326447"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=326447"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}