{"id":32720,"date":"2025-09-12T09:25:07","date_gmt":"2025-09-12T09:25:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/32720\/"},"modified":"2025-09-12T09:25:07","modified_gmt":"2025-09-12T09:25:07","slug":"mustat-aukot-voivat-rajahtaa-paljon-luultua-useammin-seuraava-rajahdys-saatetaan-havaita-maassa-jo-ennen-vuotta-2035","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/32720\/","title":{"rendered":"Mustat aukot voivat r\u00e4j\u00e4ht\u00e4\u00e4 paljon luultua useammin &#8211; seuraava r\u00e4j\u00e4hdys saatetaan havaita Maassa jo ennen vuotta 2035"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Mustien aukkojen elinkaarta tarkastelevan nykyfysiikan mukaan tietynlaiset mustat aukot r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4t kuollessaan.<\/strong><\/p>\n<p>Tutkijapiireiss\u00e4 on el\u00e4nyt pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4sitys, ett\u00e4 t\u00e4llaisia, primordiaalisten mustien aukkojen kuolinr\u00e4j\u00e4hdyksi\u00e4 tapahtuisi arviolta noin 100\u00a0000 vuoden v\u00e4lein.<\/p>\n<p>Nyt yhdysvaltalaisen Massachusettsin yliopiston tutkimus esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 r\u00e4j\u00e4hdyksi\u00e4 tapahtuisi jopa kymmenen vuoden v\u00e4lein, ja ett\u00e4 olisi olemassa noin 90 prosentin mahdollisuus sille, ett\u00e4 t\u00e4llainen r\u00e4j\u00e4hdys havaittaisiin Maassa asti seuraavan kymmenen vuoden sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>Massachusettsin yliopiston fyysikkonelikon teoria on <a href=\"https:\/\/journals.aps.org\/prl\/abstract\/10.1103\/nwgd-g3zl\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">julkaistu<\/a> Physical Review Letters -tiedejulkaisussa t\u00e4ll\u00e4 viikolla.<\/p>\n<p>Perustavanlaatuisena ongelmana on, ett\u00e4 primordiaalisista mustista aukoista ei ole tehty koskaan suoria havaintoja. Niiden olemassaolo perustuu teoriaan, jonka brittil\u00e4inen fyysikko ja kosmologi Stephen Hawking (1942\u20132018) esitti ensi kertaa 1970-luvulla.<\/p>\n<p>Primordiaalinen musta aukko eli PBH (primordial black hole) on siis teoreettinen musta aukko, joka ei olisi syntynyt t\u00e4hden kuolinr\u00e4j\u00e4hdyksess\u00e4 eli supernovar\u00e4j\u00e4hdyksess\u00e4 kuten tavanomainen musta aukko, vaan alkur\u00e4j\u00e4hdyst\u00e4 heti seuranneissa maailmankaikkeuden alkukantaisissa olosuhteissa 13,8 miljardia vuotta sitten.<\/p>\n<p>PBH-aukot olisivat teorian mukaan tavanomaisten aukkojen tapaan niin tiheit\u00e4 massakeskittymi\u00e4, ett\u00e4 edes valo ei p\u00e4\u00e4se niit\u00e4 pakoon. Mik\u00e4 erottaisi ne tavanomaisista mustista aukoista olisi kuitenkin se, ett\u00e4 niiden on arvioitu olevan tunnettuja mustia aukkoja huomattavasti pienempimassaisia.<\/p>\n<p>Hawking osoitti tutkimuksissaan, ett\u00e4 mustilla aukoilla on l\u00e4mp\u00f6tila, ja teoretisoi samalla niiden s\u00e4teilev\u00e4n ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n avaruuteen hitaanlaisesti hiukkasia, jos niiden l\u00e4mp\u00f6tila nousisi tarpeeksi korkeaksi. T\u00e4t\u00e4 teoreettista hiukkasvirtaa kutsutaan Hawkingin s\u00e4teilyksi ja sen katsotaan syntyv\u00e4n mustan aukon tapahtumahorisontin l\u00e4heisyydess\u00e4, jossa esiintyy kvanttimekaanisia ilmi\u00f6it\u00e4. T\u00e4llaista s\u00e4teily\u00e4 ei ole viel\u00e4 koskaan havaittu.<\/p>\n<p>Tapahtumahorisontti on alue mustassa aukossa, josta edes valo ei p\u00e4\u00e4se pakenemaan.<\/p>\n<p>\u201dMit\u00e4 kevyempi musta aukko on, sit\u00e4 kuumempi sen pit\u00e4isi olla ja sit\u00e4 enemm\u00e4n sen pit\u00e4isi s\u00e4teill\u00e4 hiukkasia. PBH-aukkojen h\u00f6yrystyess\u00e4 niiden massa pienenee ja ne kuumenevat kuumenemistaan ja s\u00e4teilev\u00e4t yh\u00e4 enemm\u00e4n kunnes r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4t. Kyse on Hawkingin s\u00e4teilyst\u00e4, ja teleskooppimme kykenisiv\u00e4t havaitsemaan sen\u201d, <a href=\"https:\/\/phys.org\/news\/2025-09-black-hole-reveal-foundations-universe.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">kertoo<\/a> tutkijaryhm\u00e4n j\u00e4sen, <a href=\"https:\/\/www.umass.edu\/physics\/about\/directory\/andrea-thamm\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">apulaisprofessori<\/a> Andrea Thamm tiedotteessa.<\/p>\n<p>\u201dTied\u00e4mme, kuinka havainnoida t\u00e4t\u00e4 Hawkingin s\u00e4teily\u00e4 ja nykyiset teleskooppimme riitt\u00e4v\u00e4t sen havaitsemiseen. Ainoat mustat aukot, jotka voivat r\u00e4j\u00e4ht\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n tai l\u00e4hitulevaisuudessa ovat PBH-aukkoja, joten jos havaitsemme Hawkingin s\u00e4teily\u00e4 Maassa, tied\u00e4mme ett\u00e4 katsomme r\u00e4j\u00e4ht\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olevaa PBH-aukkoa\u201d, selitt\u00e4\u00e4 tutkijaryhm\u00e4n j\u00e4sen, <a href=\"https:\/\/www.umass.edu\/physics\/about\/directory\/joaquim-iguaz-juan\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">tutkijatohtori<\/a> Joaquim Iguaz Juan.<\/p>\n<p>R\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4n primordiaalisen mustan aukon ja siit\u00e4 l\u00e4htev\u00e4n Hawkingin s\u00e4teilyn havaitseminen mullistaisi nykyfysiikan kertaheitolla tutkijaryhm\u00e4n mukaan.<\/p>\n<p>Se tarjoaisi tutkijoille ryhm\u00e4n mukaan koko listan kaikista maailmankaikkeudessa olevista subatomisista hiukkasista, siis my\u00f6s niist\u00e4, joita tiede ei tunne, ja niist\u00e4, joiden olemassaolo nojaa viel\u00e4 toistaiseksi olettamuksiin, kuten pime\u00e4n aineen muodostavista hiukkasista.<\/p>\n<p>Tutkijat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 suora havainto r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4st\u00e4 PBH-aukosta ja Hawkingin s\u00e4teilyst\u00e4 vastaisi ihmiskunnan olemassaolon ydinkysymykseen siit\u00e4, mist\u00e4 kaikki olemassa oleva on tullut.<\/p>\n<p>Heid\u00e4n arvionsa siit\u00e4, ett\u00e4 PBH-aukon r\u00e4j\u00e4hdys n\u00e4ht\u00e4isiin seuraavan kymmenen vuoden aikana, perustuu vaihtoehtoiseen hypoteettiseen malliin mustien aukkojen s\u00e4hk\u00f6varauksesta.<\/p>\n<p>Vallitseva k\u00e4sitys mustien aukkojen, my\u00f6s PHB-aukkojen s\u00e4hk\u00f6varauksesta on se, ett\u00e4 niill\u00e4 ei ole s\u00e4hk\u00f6varausta. \u201dMeill\u00e4 on erilainen olettamus. Tutkimuksemme osoittaa, ett\u00e4 jos primordiaalinen musta aukko on muodostunut pienen pime\u00e4n s\u00e4hk\u00f6varauksen kera, tulisi aukon olla mallin ennusteen mukaan tilap\u00e4isesti vakautunut ennen r\u00e4j\u00e4ht\u00e4mist\u00e4\u00e4n\u201d, kuvailee tutkimusta johtanut <a href=\"https:\/\/www.umass.edu\/physics\/about\/directory\/michael-baker\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">apulaisprofessori<\/a> Michael Baker tiedotteessa.<\/p>\n<p>Bakerin mainitsema malli on nimelt\u00e4\u00e4n \u201ddark-QED toy model\u201d, joka nojaa hypoteesiin hyvin raskaasta elektronihiukkasesta, jota tutkijat kutsuvat \u201dpime\u00e4ksi elektroniksi\u201d (johon viittaa my\u00f6s Bakerin mainitsema \u201dpime\u00e4 s\u00e4hk\u00f6varaus\u201d). Baker katsoo kollegoineen tutkimusdatan nojalla, ett\u00e4 niin sanotulla pime\u00e4ll\u00e4 s\u00e4hk\u00f6varauksella varustettujen primordiaalisten mustien aukkojen mahdollisesti havaittavia r\u00e4j\u00e4hdyksi\u00e4 esiintyisi kerran kymmeness\u00e4 vuodessa.<\/p>\n<p class=\"leading-square\"><a href=\"https:\/\/tekniikanmaailma.fi\/uutiskirje\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Tilaa nyt TM:n uusi Tiede &amp; teknologia -uutiskirje<\/a>, niin saat kerran viikossa t\u00e4rkeimm\u00e4t tieteen ja teknologian uutiset!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Mustien aukkojen elinkaarta tarkastelevan nykyfysiikan mukaan tietynlaiset mustat aukot r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4t kuollessaan. Tutkijapiireiss\u00e4 on el\u00e4nyt pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4sitys, ett\u00e4 t\u00e4llaisia,&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":32721,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[453,33,31,30,118,32,119],"class_list":{"0":"post-32720","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/32720","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=32720"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/32720\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/32721"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=32720"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=32720"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=32720"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}