{"id":327787,"date":"2026-08-18T16:52:15","date_gmt":"2026-08-18T16:52:15","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/327787\/"},"modified":"2026-08-18T16:52:15","modified_gmt":"2026-08-18T16:52:15","slug":"tiesitko-pieni-paristo-on-soittanut-kelloa-yhtajaksoisesti-vuodesta-1840-kukaan-ei-tieda-mita-sen-sisalla-on","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/327787\/","title":{"rendered":"Tiesitk\u00f6? Pieni paristo on soittanut kelloa yht\u00e4jaksoisesti vuodesta 1840 \u2013 kukaan ei tied\u00e4, mit\u00e4 sen sis\u00e4ll\u00e4 on"},"content":{"rendered":"

Oxfordin yliopistossa Englannissa sijaitseva Oxfordin s\u00e4hk\u00f6inen kello (Oxford Electric Bell) on soinut l\u00e4hes yht\u00e4jaksoisesti jo l\u00e4hes kahden vuosisadan ajan. Laite on yksi maailman vanhimmista yh\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 olevista kokeista, ja sen voimanl\u00e4hteen\u00e4 toimiva paristo on saanut Guinnessin maailmanenn\u00e4tyksen maailman pitk\u00e4ik\u00e4isimp\u00e4n\u00e4 paristona.<\/p>\n

Aiheesta kirjoittaa<\/a> muun muassa Interesting Engineering.<\/p>\n

Kellon tarkka alkuper\u00e4 ei ole t\u00e4ysin selvill\u00e4. Laitteen mukana olevan merkinn\u00e4n perusteella se asennettiin vuonna 1840, mutta joidenkin tietojen mukaan se on voinut olla toiminnassa jo vuodesta 1825 l\u00e4htien.<\/p>\n

Kellon hankki alun perin Oxfordin yliopiston fysiikan professori, pastori Robert Walker<\/strong>. Nyky\u00e4\u00e4n laite sijaitsee yliopiston Clarendon-laboratoriossa kahden lasikerroksen suojassa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Wikimedia Commons<\/p>\n

Oxfordin s\u00e4hk\u00f6inen kello tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 Clarendon Dry Pile. Nimi viittaa kuivapareihin, varhaisiin paristorakenteisiin, jotka koostuvat p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in pinotuista metallikiekoista.<\/p>\n

Laitteessa kaksi messinkikelloa on sijoitettu kuivaparien alapuolelle. Niiden v\u00e4liss\u00e4 liikkuu halkaisijaltaan noin nelj\u00e4n millimetrin metallinen kieli. Se v\u00e4r\u00e4htelee kahden kellon v\u00e4lill\u00e4 s\u00e4hk\u00f6staattisen voiman vaikutuksesta.<\/p>\n

Kun kieli osuu toiseen kelloon, se saa s\u00e4hk\u00f6varauksen siihen liitetyst\u00e4 kuivaparista ja joutuu s\u00e4hk\u00f6staattisen hylkimisvoiman ty\u00f6nt\u00e4m\u00e4n\u00e4 kohti toista kelloa. Siell\u00e4 se saa uuden varauksen, mink\u00e4 j\u00e4lkeen liike alkaa uudelleen vastakkaiseen suuntaan. N\u00e4in sykli jatkuu.<\/p>\n

\u201dKun se liikkuu edestakaisin, tapahtuu niin, ett\u00e4 pieni lyijykello koskettaa kahta sen kummallakin puolella olevaa kelloa. Ja se latautuu ja purkautuu jatkuvasti\u201d, tohtori Robert Taylor<\/strong> selitti<\/a> BBC:lle.<\/p>\n

\u201dPieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 varausta tihkuu kahden p\u00e4\u00e4n v\u00e4lill\u00e4, ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ainoa h\u00e4vi\u00f6 on ilmanvastus.\u201d<\/p>\n

Pitk\u00e4\u00e4n toimineiden paristojen tarkka koostumus on edelleen tuntematon. Clarendon Laboratoryssa ty\u00f6skennellyt tutkija A. J. Croft<\/strong> k\u00e4sitteli kellon voimanl\u00e4hdett\u00e4 vuonna 1984 European Journal of Physics -julkaisussa.<\/p>\n

\u201dMist\u00e4 parit on valmistettu, ei tiedet\u00e4 varmuudella, mutta on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ulompi pinnoite on rikki\u00e4, ja se sulkee kennot ja elektrolyytin sis\u00e4\u00e4n\u201d, Croft kirjoitti.<\/p>\n

Croft vertasi rakennetta samankaltaisiin kuivapareihin.<\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4nkaltaiset parit\u2026 joiden paristot koostuivat noin 2\u00a0000:sta parista tinakalvokiekkoja, jotka oli liimattu sinkkisulfaatilla kyll\u00e4stettyyn paperiin ja p\u00e4\u00e4llystetty toiselta puolelta mangaanidioksidilla. Parit eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n ole kuivia, vaan sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t juuri oikean m\u00e4\u00e4r\u00e4n vett\u00e4 elektrolyytiksi ilman, ett\u00e4 se aiheuttaa oikosulkua\u201d, Croft kirjoitti.<\/p>\n

Oxfordin yliopiston arvion mukaan kello on soinut noin 10\u00a0miljardia kertaa tai mahdollisesti enemm\u00e4n. Tutkijat aikovat avata kuivaparit, kun ne aikanaan lakkaavat toimimasta, jotta niiden tarkka koostumus voitaisiin selvitt\u00e4\u00e4. Toistaiseksi niiden rakenteesta on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 vain perusteltuja arvioita.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Oxfordin yliopistossa Englannissa sijaitseva Oxfordin s\u00e4hk\u00f6inen kello (Oxford Electric Bell) on soinut l\u00e4hes yht\u00e4jaksoisesti jo l\u00e4hes kahden vuosisadan…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":327788,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[115],"tags":[33,31,30,455,1433,3384,454,118,32,41118,119,13587],"class_list":["post-327787","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-fysiikka","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-fysiikka","tag-historia","tag-keksinnot","tag-physics","tag-science","tag-suomi","tag-tekniikan-historia","tag-tiede","tag-tiesitko"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117117554003846925","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/327787","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=327787"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/327787\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/327788"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=327787"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=327787"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=327787"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}