{"id":328319,"date":"2026-08-19T08:56:13","date_gmt":"2026-08-19T08:56:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/328319\/"},"modified":"2026-08-19T08:56:13","modified_gmt":"2026-08-19T08:56:13","slug":"saako-suomi-jattimaisen-helpotuksen-velkaan-multala-tama-on-tilanne-nyt","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/328319\/","title":{"rendered":"Saako Suomi j\u00e4ttim\u00e4isen helpotuksen velkaan? Multala: T\u00e4m\u00e4 on tilanne nyt"},"content":{"rendered":"

Ministeri Sari Multala kommentoi Iltalehdelle tontilleen kuuluvia asioita kuten mahdollista uutta Suomeen tulevaa ydinvoimalaa ja saako Suomi helpotettua velkatilannetta tilastointitavan muutoksella.<\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoministeri Sari Multala kokoomuksen ministeriryhm\u00e4n kes\u00e4kokouksessa Tampereella tiistaina. Kokous jatkuu keskiviikkona Lahdessa. Henri K\u00e4rkk\u00e4inen<\/p>\n

Iltalehti on uutisoinut, ett\u00e4 kiinteist\u00f6varainhoitoyhti\u00f6 Trevian kokoaa Hanhikiven ydinvoimalan taakse yli kymmenen miljardin euron infrastruktuurirahastoa.<\/p>\n

IL:n l\u00e4hteiden mukaan amerikkalainen Westinghouse Electric Company suunnittelisi ja rakentaisi Pyh\u00e4joen ydinvoimalan sen j\u00e4lkeen, kun Trevianin perustama rahasto olisi ostanut kiinteist\u00f6n.<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoministeri Sari Multala<\/a> sanoo yleisell\u00e4 tasolla, ett\u00e4 hallitusohjelman mukaan periaateluvat my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n kaikille kriteerit t\u00e4ytt\u00e4ville uusille ydinvoimahankkeille.<\/p>\n

\u2013 Olemme uudistaneet ydinenergian luvituksen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja nyt tutkimme erilaisia rahoitusratkaisuja, joita mahdollisesti tarvitaan uuden ydinvoiman rakentamiseen. Kaikki kriteerit t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 uusi ydinvoima on Suomeen tervetullutta, Multala sanoo.<\/p>\n

\u2013 Yksitt\u00e4isiin hankkeisiin sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n en halua ottaa kantaa, Multala muistuttaa edelleen.<\/p>\n

Esimerkiksi Pyh\u00e4joen kuvioista Multala sanoo olevansa mediatietojen varassa, mink\u00e4 vuoksi sit\u00e4 on vaikea kommentoida.<\/p>\n

Vaikutus 7 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4<\/p>\n

Iltalehti haastatteli Multalaa kokoomuksen kaksip\u00e4iv\u00e4isen ministeriryhm\u00e4n kes\u00e4kokouksen yhteydess\u00e4.<\/p>\n

Tilastokeskus p\u00e4\u00e4tti vuonna 2022, ett\u00e4 ara-korkotukilainat luetaan osaksi Suomen julkista velkaa. Muutos perustui EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin suositukseen.<\/p>\n

Multala on yritt\u00e4nyt saada Suomen velkasuhdetta paisuttavaan tilastointiin muutosta EU:ssa, mist\u00e4 uutisoitiin jo huhtikuussa<\/a>. Tukea tavoitteelle on julkisesti antanut muun muassa oppositiopuolue SDP.<\/p>\n

Ara-korkotukilainat kasvattivat viime vuonna julkista velkasuhdetta noin seitsem\u00e4ll\u00e4 prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4 eli ilman niiden laskemista mukaan Suomella olisi viime vuoden lopulla ollut velkaa noin 81 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.<\/p>\n

Multala kertoo, ett\u00e4 EU-komissiossa on tartuttu asiaan perustamalla asumisen ty\u00f6ryhm\u00e4 (housing task force), jonka edustajien kanssa Multala on k\u00e4ynyt keskusteluja.<\/p>\n

\u2013 Meill\u00e4 on neuvoston p\u00e4\u00e4telm\u00e4t olemassa my\u00f6skin t\u00e4h\u00e4n liittyen. Niiden mukaan pit\u00e4isi pyrki\u00e4 tilanteeseen, jossa esimerkiksi erilaiset valtion tukis\u00e4\u00e4nn\u00f6t tai valtion velkatulkinnat eiv\u00e4t est\u00e4isi sit\u00e4, ett\u00e4 voidaan edist\u00e4\u00e4 erilaisia asumisen tapoja, Multala sanoo.<\/p>\n

\u2013 Meill\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n samanlainen tilanne kuin Hollannilla. Siell\u00e4 toki on niin, ett\u00e4 heill\u00e4 on oma tilastoviranomainen ottanut yhteytt\u00e4 Euroopan tilastoviranomaiseen, joista yleiset tulkinnat valuvat j\u00e4senmaihin ja toivonut, ett\u00e4 tulkintaa voitaisiin muuttaa. Meill\u00e4 Tilastokeskus on itsen\u00e4inen viranomainen ja tekee tulkintoja itsen\u00e4isesti. Toki hekin varmasti ovat t\u00e4st\u00e4 aihepiirist\u00e4 hyvin tietoisia.<\/p>\n

Multalan mukaan ministeri\u00f6ss\u00e4 on tehty virkaty\u00f6n\u00e4 arvioita, ett\u00e4 asuntorakentamisen ara-korkotukilainojen lukemiseksi osaksi Suomen julkista velkaa voidaan tulkita my\u00f6s toisin.<\/p>\n

\u2013 Kuitenkin keskeinen kysymys velkatulkinnassa on se, toimivatko n\u00e4m\u00e4 yhti\u00f6t markkinoilla ja toisekseen vastaavatko he omista veloistaan ja n\u00e4inh\u00e4n ensisijaisesti on, Multala n\u00e4kee.<\/p>\n

Multala sanoo, ett\u00e4 on vaikea sanoa, onnistuuko h\u00e4nen tilastointiin ajamansa muutos, mutta ainakin keskustelua on k\u00e4yty paljon.<\/p>\n

EU:n velkas\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaan j\u00e4senmaan julkinen velka saa olla enint\u00e4\u00e4n 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, joten tilastointitavan muutos helpottaisi muun muassa EU:n alij\u00e4\u00e4m\u00e4menettelyss\u00e4 olevan Suomen tukalaa tilannetta.<\/p>\n

\u2013 Vaikka meid\u00e4n keskeinen tavoitteemme onkin saada kohdennettua tuettua asuntotuotantoa entist\u00e4 vahvemmin erityisryhmille ja saada vapailla markkinoilla tuotanto k\u00e4yntiin, t\u00e4m\u00e4n hallituskauden alussa k\u00e4ytettiin suhdanneluonteisesti my\u00f6s tuettua tuotantoa. Samanlaiseen suhdanneluontoiseen asuntomarkkinoiden rakentamisen yll\u00e4pit\u00e4miseen ei en\u00e4\u00e4 jatkossa olisi mahdollisuutta, jos t\u00e4m\u00e4 tulkinta ei muutu.<\/p>\n

Koska ratkaisu EU:n kanssa saadaan valmiiksi?<\/strong><\/p>\n

\u2013 Vaikea sanoa. Se on tilastoviranomaisen p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4vallassa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa. Toki my\u00f6s eurooppalaisella tasolla, jos sielt\u00e4 tulee selkeytt\u00e4vi\u00e4 ohjeistuksia, silloin varmasti se auttaa my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa.<\/p>\n

Ei allekirjoita SDP:n kritiikki\u00e4<\/p>\n

SDP:n puoluejohdon ja eduskuntaryhm\u00e4n ty\u00f6valiokunnan kes\u00e4kokouksessa Kouvolassa viime viikolla puhunut eduskuntaryhm\u00e4n puheenjohtaja Tytti Tuppurainen<\/a> (sd) sanoi, ett\u00e4 \u201dOrpon-Purran hallituksen kaudesta on muodostumassa ilmastopolitiikan menetetyt nelj\u00e4 vuotta\u201d.<\/p>\n

Tytti Tuppurainen on kritisoinut hallituksen ilmastopolitiikkaa kunnianhimottomaksi. Timur Yilmaz<\/p>\n

\u2013 Kyse ei ole ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kunnianhimon puutteesta, vaan poukkoileva politiikka on heikent\u00e4nyt luottamusta ja pys\u00e4ytt\u00e4nyt vihre\u00e4n siirtym\u00e4n investointeja, Tuppurainen lausui.<\/p>\n

Multala sanoo, ett\u00e4 h\u00e4nen on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mihin Tuppuraisen kritiikki perustuu.<\/p>\n

\u2013 Viime vuonna kasvihuonekaasujen nettop\u00e4\u00e4st\u00f6mme laskivat noin kuusi prosenttia [verrattuna edellisvuoteen]. Ennen kaikkea p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppasektorilla eli energiantuotannossa ja teollisuudessa p\u00e4\u00e4st\u00f6t laskevat hyv\u00e4\u00e4 vauhtia. Suomen talouskasvusta valtaosa johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 Suomeen tulee puhtaaseen energiaan tukeutuvia investointeja, viime vuonna 8 miljardin euron edest\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4lle alalle.<\/p>\n

Suomi sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 menness\u00e4. Multalan mukaan tavoitteen saavuttaminen on eritt\u00e4in vaikeaa maank\u00e4ytt\u00f6sektorimme takia. Maank\u00e4ytt\u00f6sektori on yh\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde, sill\u00e4 metsien hiilinielu on heikentynyt viime vuosina.<\/p>\n

Ainakaan t\u00e4ll\u00e4 vaalikaudella ei ole saatu sellaista n\u00e4kym\u00e4\u00e4 toimista, joilla 2035 hiilineutraaliuden saavuttaminen toteutuisi.<\/p>\n

Muun muassa hiilivarannoista on luvassa loppuvuoden aikana tarkempaa tietoja hallituksen rahoittamasta hiilinielujen seurannan kehitt\u00e4mishankkeesta. Multala odottaa t\u00e4m\u00e4n my\u00f6s tuovan tarvittavaa tietoa hiilinielujen saamiseksi kasvuun.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ministeri Sari Multala kommentoi Iltalehdelle tontilleen kuuluvia asioita kuten mahdollista uutta Suomeen tulevaa ydinvoimalaa ja saako Suomi helpotettua…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":328320,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[12],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,1096,24,25,961,28,29,15,18,21,637,885,887,32,19,20,16],"class_list":["post-328319","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-suomi","tag-24h","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-ilmasto","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-luonnonsuojelu","tag-main-news","tag-mainnews","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-politiikka","tag-suomen-poliittiset-puolueet","tag-suomen-politiikka","tag-suomi","tag-top-stories","tag-topstories","tag-uutiset"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117121344930832121","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/328319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=328319"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/328319\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/328320"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=328319"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=328319"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=328319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}