{"id":33015,"date":"2025-09-12T16:16:09","date_gmt":"2025-09-12T16:16:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/33015\/"},"modified":"2025-09-12T16:16:09","modified_gmt":"2025-09-12T16:16:09","slug":"cmxsta-mastodoniin-ja-baronessista-ghost-brigadeen-sata-kaskelottia-listaa-soundiinsa-vaikuttaneita-levyja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/33015\/","title":{"rendered":"CMX:st\u00e4 Mastodoniin ja Baronessista Ghost Brigadeen \u2013 Sata Kaskelottia listaa soundiinsa vaikuttaneita levyj\u00e4"},"content":{"rendered":"

Vuonna 2011 perustettu Sata Kaskelottia julkaisi elokuussa kolmannen albuminsa. Kaaos, toivo ja todellisuus -levy tarjoaa j\u00e4lleen omintakeista ja kekseli\u00e4st\u00e4 raskasta rockia suomeksi esitettyn\u00e4, ja kuten t\u00e4m\u00e4n yhtyeen tapauksessa on ollut tapana, levyst\u00e4 on l\u00f6ydetty sekalaisia yhtym\u00e4kohtia Stam1nan tuotantoon. T\u00e4m\u00e4 vertaus ei kuitenkaan yhtyett\u00e4 itse\u00e4\u00e4n oikein miellyt\u00e4.<\/p>\n

Orkesterin laulaja-kitaristi Eetu Kauppinen listaa nyt viisi levy\u00e4, jotka ovat tavalla tai toisella vaikuttaneet Sata Kaskelottia -soundiin ja joiden meininki sopii kuvaamaan muutenkin sit\u00e4 estetiikkaa, jonka nimeen yhtye vannoo. Tarkasta siis alempaa Kauppisen oma suosikkilista ja kuuntele samaan hengenvetoon b\u00e4ndin tuore Solaasi-single. Asiallista musiikkia on tarjolla monelta kokoonpanolta!<\/p>\n

\"YouTube<\/p>\n

Mastodon: Crack the Skye (2009)<\/p>\n

\u201dMastodonin Crack the Skye teki l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vaikutuksen 2010-luvun taitteessa. Levyn \u00e4\u00e4rell\u00e4 l\u00f6ytyi minun ja Matin (Kangaskoski, kitaristi) v\u00e4lill\u00e4 yhteinen musiikillinen maaper\u00e4, kun Kaskelotit olivat vasta pilkkeen\u00e4 silm\u00e4kulmassa. Crackin soundi on periaatteessa hyvin luomu ja klassista rockia, mutta se kuulostaa omaper\u00e4iselt\u00e4 ja biisit ovat tarttuvia, groovaavia ja haastavia. Brent Hindsin kuolema tuli j\u00e4rkytyksen\u00e4. Tunnekuohun keskell\u00e4 totesin, ett\u00e4 kappas, en olekaan viel\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4 aivan kuollut.\u201d<\/p>\n

\"YouTube<\/p>\n

Baroness: Purple (2015)<\/p>\n

\u201dToinen soundiimme suuresti vaikuttanut yhtye on Baroness. Baroness on 2010-luvun omaper\u00e4isimpi\u00e4 metallib\u00e4ndej\u00e4. John Baizleyn tinkim\u00e4t\u00f6n DIY-asenne inspiroi jatkamaan, vaikka ket\u00e4\u00e4n muuta ei kiinnostaisi. Purple on Red Recordista l\u00e4hteneen luomiskauden huipentuma, mutta koko kaari on ollut kovassa kuuntelussa. Mastodonin ohella orgaaniselta ja luomulta kuulostava metallib\u00e4ndi, jonka musiikki hengitt\u00e4\u00e4 ja tuntuu inhimilliselt\u00e4.\u201d\u00a0<\/p>\n

\"YouTube<\/p>\n

CMX: Aion (2003)<\/p>\n

\u201dVoisin kirjoittaa CMX:st\u00e4 kokonaisen kirjan, jos saisin b\u00e4ndin j\u00e4senilt\u00e4 siihen luvan. CMX:n musiikissa on monta puolta, joista ottaa kiinni: Yrj\u00e4n\u00e4n tapa sanoittaa, h\u00e4nen karismaattinen ulosantinsa, kitaristien omaper\u00e4iset ja maukkaat kitarakuviot, koukuttavat rytmit\u2026 Puhumattakaan b\u00e4ndin kokonaisvaltaisesta mystisest\u00e4 estetiikasta! Ennen kaikkea arvostan yhtyeen monipuolisuutta: CMX voi tehd\u00e4 mink\u00e4 tyylist\u00e4 musiikkia tahansa ja kuulostaa silti vain CMX:lt\u00e4. CMX on suurin yksitt\u00e4inen syy siihen, miksi teemme musiikkia suomen kielell\u00e4.\u201d<\/p>\n

\"YouTube<\/p>\n

Foo Fighters: Echoes, Silence, Patience & Grace (2007)<\/p>\n

\u201dVoi olla, ett\u00e4 olen FF-diggailuni kanssa Kaskeloteissa v\u00e4hemmist\u00f6ss\u00e4, mutta olisi valhe j\u00e4tt\u00e4\u00e4 se listasta pois. FF on vastustamaton yhdistelm\u00e4 hyvi\u00e4 popmelodioita ja sopivasti annosteltua aggressiivisuutta. Dave Grohlin laulutyylill\u00e4 on ollut vaikutusta omaani. Kovaa ja korkealta huutaminen oli b\u00e4ndin alkuaikoina ainoa tapa saada \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluviin heikolla PA:lla kovan metelin alta. Olen saattanut joskus my\u00f6s laulaa The Pretenderin karaokessa.\u201d<\/p>\n

\"YouTube<\/p>\n

Ghost Brigade: Isolation Songs (2009)<\/p>\n

\u201dTaisi olla niin, ett\u00e4 Kaskelottien ensimm\u00e4inen kokoonpano sai alkunsa jonkin GB:n keikan j\u00e4lkimainingeissa. Meid\u00e4n alkuper\u00e4isess\u00e4 triossamme oli yhteyksi\u00e4 GB:n leiriin, ja GB:n rumpali \u201dTopi\u201d k\u00e4vi vierailemassa treeneiss\u00e4mme v\u00e4\u00e4ntelem\u00e4ss\u00e4 nappuloita. GB:n keikoilla vaikutuin, miten hyv\u00e4lt\u00e4 he kuulostivat liven\u00e4. Siihen aikaan oli enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tottunut siihen, etteiv\u00e4t b\u00e4ndit p\u00e4\u00e4se lavalla samalle tasolle kuin levyill\u00e4. GB kuitenkin toimitti kaiken t\u00e4ydellisesti. Kitaristi Wille Naukkarinen on maamme parhaita luomaan yksinkertaisia, kauniita ja tunnistettavia melodioita. GB:ssa inspiroi my\u00f6s yhtyeen omaehtoisuus, joka taisi lopulta koitua heid\u00e4n kohtalokseen. GB:sta olisi tullut todella iso, jos heit\u00e4 olisi huvittanut. Ehk\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4?\u201d<\/p>\n

\"YouTube<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vuonna 2011 perustettu Sata Kaskelottia julkaisi elokuussa kolmannen albuminsa. Kaaos, toivo ja todellisuus -levy tarjoaa j\u00e4lleen omintakeista ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":33016,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[132],"tags":[137,33,31,30,195,47,32,109],"class_list":{"0":"post-33015","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-musiikki","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-music","13":"tag-musiikki","14":"tag-suomi","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33015","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=33015"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33015\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/33016"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=33015"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=33015"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=33015"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}