Luonnonvarakeskus (Luke) on alkanut laskea Ivalojokeen nousevien taimenien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kaikuluotauslaskennan avulla. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa tutkijat saavat arvion siit\u00e4, kuinka monta taimenta Inarij\u00e4rvest\u00e4 todella nousee Ivalojokeen.<\/p>\n
\u2013 Taimenm\u00e4\u00e4r\u00e4 voi olla 500, 1\u00a0000 tai jopa 5\u00a0000 kappaletta. Kukaan ei tied\u00e4 varmasti ennen laskennan tuloksia, sanoo tutkija Panu Orell<\/strong> Luonnonvarakeskuksesta.<\/p>\n Laskennan avulla selvitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nousevan taimenkannan vaelluksen ajoittumista ja kokojakaumaa.<\/p>\n Sama tekniikka kuin lohilaskennoissa<\/p>\n Laskentatapa on sama, jolla on laskettu lohim\u00e4\u00e4ri\u00e4 Torniojoella noin 15 vuotta ja Tenojoella toistakymment\u00e4 vuotta.<\/p>\n Ivalojoen alajuoksulla on yksi kaikuluotain ja joen pohjalla nelj\u00e4 vedenalaista videokameraa.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Tutkija Panu Orellin takana Ivalojoen pinnalla n\u00e4kyy kaikuluotaimen telineit\u00e4. Kuva: Mikkal Morottaja \/ Yle<\/p>\n Luotain tuottaa tiedoa kalojen pituudesta, mutta ei kerro lajista. Videokamerat puolestaan paljastavat, mik\u00e4 laji luotaimen ohittaa. N\u00e4in saadaan sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4- ett\u00e4 lajitieto nousevista kaloista.<\/p>\n \u2013 T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Ivalojoella ei olla koskaan tehty t\u00e4llaista laskentaa, mill\u00e4 saataisiin selville, kuinka monta taimenta Inarij\u00e4rvest\u00e4 todellisuudessa nousee n\u00e4inkin isoon systeemiin kuin Ivalojoki, Orell kertoo.<\/p>\n Aiemmin vastaavaa laskentaa taimenille kokeiltiin noin kymmenen vuotta sitten Juutuanjoessa, mutta paikka osoittautui haasteelliseksi joen leveyden ja koskisuuden vuoksi.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Videokameroiden avulla selvitet\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 lajin edustaja mittauspaikan ohittaa. Kuvan kala on koirastaimen. Kuva: Panu Orell<\/p>\n Tutkijat l\u00f6ysiv\u00e4t sopivan paikan Ivalojoen alajuoksulta, jossa joki syvenee hitaasti keskelle ja vastarannalla on hiekkapankki. N\u00e4in katveita ei synny. Ruskea vesi tuo pienen haasteen videokuvaukseen, mutta itse luotain toimii hyvin my\u00f6s sameassa vedess\u00e4.<\/p>\n Tieto ohjaa kalastuksen s\u00e4\u00e4tely\u00e4<\/p>\n Laskennoilla seurataan, miten hyvin Inarij\u00e4rven kalojen istutukset onnistuvat. Lis\u00e4ksi seurannoista saadaan tietoa, jolla kalastusta voidaan kehitt\u00e4\u00e4 ja istutuksia parantaa.<\/p>\n \u2013 Kun tiedet\u00e4\u00e4n, kuinka monta taimenta jokeen nousee ja mink\u00e4 kokoisia ne ovat, voidaan arvioida, onko nouseva m\u00e4\u00e4r\u00e4 runsas vai liian v\u00e4h\u00e4inen, Orell kertoo.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Ohjausaitojen avulla kalat ohjataan luotaimen kuvausalueelle. Kuva: Mikkal Morottaja \/ Yle<\/p>\n Taimenta kalastetaan eniten Inarij\u00e4rvell\u00e4 ja jonkin verran Ivalojoessa. Luotaintietojen perusteella voidaan arvioida, kuinka monta kalaa j\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n kalastuskauden j\u00e4lkeen.<\/p>\n \u2013 T\u00e4st\u00e4 saadaan ensimm\u00e4inen aineisto eli niin kutsuttu datapiste, mutta luotettavan kokonaiskuvan saamiseksi laskentaa on toistettava useampana vuonna, Orell kertoo.<\/p>\n Laskenta kest\u00e4\u00e4 syyskuun puoliv\u00e4liin asti, l\u00e4helle taimenten kutuaikaa. Tutkijat saavat alustavia tutkimustuloksia alkutalvesta 2026.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Historiallinen laskenta nousevista taimenista tehd\u00e4\u00e4n kaiku\u00adluotaimella ja vedenalaisilla kameroilla. Tieto auttaa kalastuksen s\u00e4\u00e4telyn kehitt\u00e4misess\u00e4. Tutkija Panu Orell ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":330529,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[90],"tags":[438,33,31,30,11787,19077,71,667,1959,4064,5580,437,32,8245,91,92,439,472],"class_list":["post-330528","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-tieteellinen-laskenta","tag-computing","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-ivalo","tag-ivalojoki","tag-kotimaa","tag-lappi","tag-luonnonvarakeskus","tag-saamenmaa","tag-sapmi","tag-scientific-computing","tag-suomi","tag-taimen","tag-technology","tag-teknologia","tag-tieteellinen-laskenta","tag-tutkimus"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117136656477125522","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/330528","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=330528"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/330528\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/330529"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=330528"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=330528"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=330528"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Tutkija](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/1780053584.jpeg\")
<\/p>\n![\"Koirastaimen](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/1780400887.jpeg\")
<\/p>\n![\"Kaikuluotaimen](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/1780048197.jpeg\")
<\/p>\n