{"id":3308,"date":"2025-08-12T13:07:25","date_gmt":"2025-08-12T13:07:25","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/3308\/"},"modified":"2025-08-12T13:07:25","modified_gmt":"2025-08-12T13:07:25","slug":"luonto-tutut-linnut-katoavat-maisemasta-myos-nurmijarvella-nakyy-huolestuttavia-merkkeja-paikalliset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/3308\/","title":{"rendered":"Luonto | Tutut linnut katoavat maisemasta \u2013 my\u00f6s Nurmij\u00e4rvell\u00e4 n\u00e4kyy huolestuttavia merkkej\u00e4 | Paikalliset"},"content":{"rendered":"

Useiden tuttujen lintulajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt t\u00e4n\u00e4 vuonna enn\u00e4tyksellisen paljon. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi valtakunnallisista pesim\u00e4lintulaskennoista, joiden mukaan esimerkiksi kuovia, varpusia ja tervap\u00e4\u00e4skyj\u00e4 havaittiin v\u00e4hemm\u00e4n kuin koskaan aiemmin.<\/p>\n

Sama kehitys n\u00e4kyy my\u00f6s Nurmij\u00e4rvell\u00e4, vahvistaa paikallinen lintuyhdistys Apus ry.<\/p>\n

\u2013\u2009Lintujen v\u00e4hentyminen n\u00e4kyy Nurmij\u00e4rvell\u00e4 erityisesti siten, ett\u00e4 moni aiemmin runsas tai helposti havaittava lintulaji on muuttunut harvalukuiseksi tai harvinaiseksi tai on kadonnut aivan kokonaan, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Juha Honkala<\/strong>.<\/p>\n

Honkalan tarkastellessa<\/strong> viimeisten 30 vuoden ajanjaksoa, Nurmij\u00e4rven pesim\u00e4linnuista on h\u00e4nen mukaansa t\u00e4ysin kadonnut peltosirkku, aiemmin hyvin tavallinen viljelysmaiden laululintu.<\/p>\n

\u2013\u2009Kuovi harvinaistuu kovaa vauhtia ja n\u00e4ppituntuma on, ett\u00e4 monilta vanhoilta paikoilta se on nyt katoamassa. Metsien linnuista h\u00f6m\u00f6- ja t\u00f6yht\u00f6tiainen ovat k\u00e4yneet v\u00e4h\u00e4lukuisiksi ja kulttuurimaisemien linnuista r\u00e4yst\u00e4sp\u00e4\u00e4sky sek\u00e4 varpunen, Honkala luettelee.<\/p>\n

Pajulintujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on koko maassa v\u00e4hentynyt jopa kolmanneksella 2000-luvun aikana. Se tarkoittaa noin kolmen miljoonan pesiv\u00e4n parin katoamista.<\/p>\n

\n

Lajien harvinaistumisen syiden selvitt\u00e4minen on mutkikasta ja aikaaviev\u00e4\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n

\t\t
\n\t\t\t\t\"\"\/
\n\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tKuoveja n\u00e4kyy niin ik\u00e4\u00e4n harvemmin kuin aiemmin. Seppo Lepp\u00e4nen<\/p>\n

Lintujen v\u00e4henemiselle<\/strong> ei ole yksiselitteist\u00e4 syyt\u00e4, mutta asiantuntijat ep\u00e4ilev\u00e4t muun muassa ilmastonmuutosta ja muutoksia maank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Esimerkiksi pesim\u00e4ymp\u00e4rist\u00f6jen katoaminen ja muuton aikaiset lev\u00e4hdyspaikat voivat heikent\u00e4\u00e4 lintujen selviytymist\u00e4.<\/p>\n

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) museomestari Heikki Helle<\/strong> pohtii, ett\u00e4 erityisesti Afrikan ja Etel\u00e4-Euroopan kuivemmat olosuhteet voivat vaikeuttaa muuttolintujen el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u2013\u2009Lajien harvinaistumisen syiden selvitt\u00e4minen on mutkikasta ja aikaaviev\u00e4\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 monella lajilla poikastuoton heikkeneminen selitt\u00e4isi taantumia, Honkala sanoo ja jatkaa:<\/p>\n

\u2013\u2009Elinkelpoisia poikasia olisi synnytt\u00e4v\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti, jotta laji voisi s\u00e4ily\u00e4 tietyll\u00e4 alueella. Pesim\u00e4ymp\u00e4rist\u00f6n olisi s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 laadukkaana ja riitt\u00e4v\u00e4n turvallisena ja sama koskee lajien talvialueita.<\/p>\n

\t\t
\n\t\t\t\t\"\"\/
\n\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tTiltalttien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on puolestaan kasvunut Nurmij\u00e4rvell\u00e4. Ilkka Solanter\u00e4<\/p>\n

Sen sijaan<\/strong> monet etel\u00e4iset lajit, kuten mustarastas, peukaloinen ja tiltaltti, ovat runsastuneet. Ne p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t monenlaisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja hy\u00f6tyv\u00e4t l\u00e4mpenev\u00e4st\u00e4 ilmastosta.<\/p>\n

\u2013 Runsastuneet lajit samalla ajanjaksolla ovat enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n generalisteja, joille kelpaa monenlaiset ymp\u00e4rist\u00f6t elinalueeksi: mustarastas on runsastunut erityisen voimakkaasti. Peukaloisella ja tiltaltilla tuntuu menev\u00e4n my\u00f6s hyvin, lyhyen matkan muuttolintuina niiden talvesta selvi\u00e4minen lienee parantunut, Honkala sanoo.<\/p>\n

My\u00f6s viime<\/strong> talven lauha s\u00e4\u00e4 suosi pieni\u00e4 hy\u00f6nteissy\u00f6ji\u00e4. Hippi\u00e4isi\u00e4 ja puukiipij\u00f6it\u00e4 havaittiin t\u00e4n\u00e4 vuonna selv\u00e4sti enemm\u00e4n kuin edellisvuonna.<\/p>\n

Havainnot lintukantojen muutoksista perustuvat Luomuksen ja BirdLife Suomen koordinoimiin pesim\u00e4lintulaskentoihin. Niit\u00e4 tekev\u00e4t vapaaehtoiset lintuharrastajat eri puolilla Suomea.<\/p>\n

Laskentoja on tehty samoilla reiteill\u00e4 jo vuosikymmenten ajan. N\u00e4in on saatu luotettava aikasarja, joka paljastaa, mitk\u00e4 lajit ovat taantuneet ja mitk\u00e4 runsastuneet. Vuonna 2025 laskentoihin osallistui yli sata harrastajaa noin 300 kohteessa.<\/p>\n

\u2013 Yksitt\u00e4isin\u00e4 vuosina lintukantoihin voi tulla vaihtelua, mutta pitk\u00e4n aikav\u00e4lin seuranta kertoo selv\u00e4sti, mihin suuntaan tilanne on kehittym\u00e4ss\u00e4, Honkala summaa.<\/p>\n

\t\t
\n\t\t\t\t\"\"\/
\n\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tMy\u00f6s mustarastaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut. Pepe Salo<\/p>\n

H\u00e4n n\u00e4kee<\/strong> luonnon kannalta nykytilanteen luonnon nopeana yksipuolistumisena. T\u00e4m\u00e4n suuntauksen k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi on t\u00e4m\u00e4n ajan ydinkysymys.<\/p>\n

\u2013\u2009Kuinka voisimme toimia siten, ett\u00e4 ihmistoiminta luonnossa olisi riitt\u00e4v\u00e4n kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja lajit voisivat ihmisen rinnalla hyvin? Viljelysymp\u00e4rist\u00f6jen tilanne tunnetaan hyvin ja pesim\u00e4lintuja suosivia toimintamalleja on olemassa, vaan kuinka saada nuo toimintamallit ly\u00f6m\u00e4\u00e4n isosti l\u00e4pi, h\u00e4n pohtii.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Useiden tuttujen lintulajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt t\u00e4n\u00e4 vuonna enn\u00e4tyksellisen paljon. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi valtakunnallisista pesim\u00e4lintulaskennoista, joiden mukaan esimerkiksi…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":3309,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[404,33,31,30,403,405,104,72,476,401,118,32,119,477,534],"class_list":{"0":"post-3308","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-elaimet","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-helsingin-seutu","13":"tag-helsingin-seutukunta","14":"tag-helsinki","15":"tag-luonto","16":"tag-nature","17":"tag-nurmijarvi","18":"tag-science","19":"tag-suomi","20":"tag-tiede","21":"tag-wildlife","22":"tag-ymparisto-ja-luonto"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3308","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3308"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3308\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3309"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3308"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3308"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3308"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}