{"id":331147,"date":"2026-08-22T20:30:07","date_gmt":"2026-08-22T20:30:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/331147\/"},"modified":"2026-08-22T20:30:07","modified_gmt":"2026-08-22T20:30:07","slug":"aurinkokunnassa-oli-joskus-planeetta-jota-harva-edes-muistaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/331147\/","title":{"rendered":"Aurinkokunnassa oli joskus planeetta, jota harva edes muistaa"},"content":{"rendered":"

\t\t\t\t\t\t\t\t\tAvaruus<\/p>\n

Ammoisista ajoista ihmiskunta on tuntenut Merkuriuksen, Venuksen, luonnollisesti Maan eli Telluksen, Marsin, Jupiterin ja Saturnuksen.<\/p>\n

Loput planeetat ovat niin kaukana, ett\u00e4 tieteen piti kehitty\u00e4 melko pitk\u00e4lle, ett\u00e4 ne voitiin l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Edelleen on l\u00f6yt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niin kutsuttu Planeetta Yhdeks\u00e4n, jonka on laskettu kulkevan aurinkokunnan kaukaisilla ulkoreunoilla. Marraskuussa 2024 Suomenmaa kertoi<\/a>, ett\u00e4 planeetan olemassaoloa tukevien todisteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa koko ajan.<\/p>\n

Uranuksen l\u00f6ysi brittil\u00e4inen William Herschel<\/strong> vuonna 1781 kaukoputkellaan. Neptunuksen l\u00f6ysi saksalainen Johann Gottfried Galle<\/strong> vuonna 1846 ranskalaisen Urbain Le Verrierin<\/strong> ja brittil\u00e4isen John Couch Adamsin<\/strong> laskelmien pohjalta.<\/p>\n

Yhdysvaltalainen Clyde Tombaugh<\/strong> l\u00f6ysi yhdeks\u00e4nnen planeetan Pluton vuonna 1930. Vuonna 2006 Pluto muutettiin m\u00e4\u00e4rittelylt\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4pi\u00f6planeetaksi.<\/p>\n

Mutta onpa planeettoja ollut ennen muitakin.<\/p>\n

Vuonna 1801 eli 20 vuotta Uranuksen l\u00f6ytymisen j\u00e4lkeen ja useita vuosikymmeni\u00e4 ennen Neptunuksen ja Pluton l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 aurinkokunnasta l\u00f6ydettiin yksi planeetta, jota ei en\u00e4\u00e4 ole.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 planeetta on asteroidivy\u00f6hykkeell\u00e4 Marsin ja Jupiterin v\u00e4liss\u00e4 sijaitseva Ceres.<\/p>\n

Cerest\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole planeettana, olemassa se toki on. Jo 1800-luvun puoliv\u00e4lin tienoilla se \u201dalennettiin\u201d asteroidiksi. Se on asteroideista suurin, ja nyky\u00e4\u00e4n sen katsotaan olevan k\u00e4\u00e4pi\u00f6planeetta. K\u00e4\u00e4pi\u00f6planeetoista se on aurinkokunnan pienin.<\/p>\n

Ceres on muodoltaan py\u00f6re\u00e4, ja muistuttaa siten hyvin paljon planeettaa. Varsinaisia planeetan kriteerej\u00e4 se ei kuitenkaan t\u00e4yt\u00e4.<\/p>\n

\"\"Ceres vuonna 2022. (Kuva: Amfeli \/ Lisenssi<\/a> \/ Wikimedia Commons)<\/p>\n

Italialainen matemaatikko ja t\u00e4htitieteilij\u00e4 Giuseppe Piazzi<\/strong> l\u00f6ysi Ceresin 1. tammikuuta 1801. H\u00e4nen l\u00f6yt\u00f6\u00e4\u00e4n olivat pohjanneet Johann Elert Boden<\/strong> laskelmat vuodelta 1772, joiden mukaan Marsin ja Jupiterin v\u00e4liss\u00e4 pit\u00e4isi olla massiivinen kappale, luultavimmin planeetta.<\/p>\n

Herschelin l\u00f6ydetty\u00e4 Uranuksen vuonna 1781 oletukset l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 olevasta planeetasta saivat lis\u00e4vahvistuksen.<\/p>\n

Kuukausia Piazzin l\u00f6yd\u00f6n j\u00e4lkeen loppuvuodesta 1801 saksalainen matemaatikko Carl Friedrich Gauss<\/strong> laski Ceresin kiertoradan. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 Ceres lis\u00e4ttiin planeettojen listaan.<\/p>\n

Nimens\u00e4 Ceres sai roomalaisen taruston kasvien jumalattaren mukaan.<\/p>\n

Ceresin lis\u00e4ksi kolmea muuta t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen vuosina 1802\u20131807 l\u00f6ytynytt\u00e4 asteroidia pidettiin planeettoina, kunnes viimeisetkin m\u00e4\u00e4rittelymerkinn\u00e4t poistettiin 1860-luvulla. Pallas, Juno ja Vesta ovat pienempi\u00e4 ja muodoltaan ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4, eik\u00e4 niill\u00e4 siten ole oikeutta k\u00e4\u00e4pi\u00f6planeetta-nimitykseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Avaruus Ammoisista ajoista ihmiskunta on tuntenut Merkuriuksen, Venuksen, luonnollisesti Maan eli Telluksen, Marsin, Jupiterin ja Saturnuksen. Loput planeetat…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":331148,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[114],"tags":[2205,13694,453,33,31,30,41347,7341,118,452,32,779,119],"class_list":["post-331147","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-avaruus","tag-asteroidit","tag-aurinkokunta","tag-avaruus","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kaapioplaneetat","tag-planeetat","tag-science","tag-space","tag-suomi","tag-tahtitiede","tag-tiede"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117141060453506460","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/331147","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=331147"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/331147\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/331148"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=331147"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=331147"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=331147"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}