![\"Henkil\u00f6](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/08\/1724419703.jpeg\")
<\/p>\nYli 17\u00a0000 mikro-organismia l\u00f6ydettiin 95 matka\u00adpuhelimesta.<\/p>\n
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 puhelimessa el\u00e4\u00e4 luultavasti tuhansia mikro-organismeja. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen \/ Yle<\/p>\n
Matkapuhelimet ovat kuin Troijan hevosia bakteerien levitt\u00e4misess\u00e4. N\u00e4in v\u00e4itt\u00e4\u00e4 tuore australialaistutkimus.<\/p>\n
Tutkimuksessa tarkasteltiin \u200b\u200b95:\u00e4 matkapuhelinta, joista l\u00f6ytyi yli 17\u00a0000 mikro-organismia, mukaan lukien bakteereja, viruksia, sieni\u00e4 ja loisia.<\/p>\n
Matkapuhelimet k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t kuin biologiset magneetit, sanoo tutkija Lotti Tajouri<\/strong>. H\u00e4n toimii molekyylibiologian ja genomiikan apulaisprofessorina australialaisissa Bond- ja Murdoch-yliopistoissa.<\/p>\n \u2013 Matkapuhelinten l\u00e4mpim\u00e4t ja kosteat olosuhteet toimivat kuin viiden t\u00e4hden hotellimajoitus mikro-organismeille.<\/p>\n Mikro-organismit viihtyv\u00e4t puhelimien kosketettavilla pinnoilla, jotka tarjoavat niille juuri oikeanlaisen kasvualustan. Mikrobit voivat p\u00e4\u00e4st\u00e4 laitteisiin k\u00e4sist\u00e4 ja sylkipisaroista.<\/p>\n Tutkijan mukaan laitteissa oli my\u00f6s vaikeasti hoidettavia superbakteereja sek\u00e4 antibioottiresistenssigeenej\u00e4 ja virulenssigeenej\u00e4, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t taudinaiheuttajien kyky\u00e4 aiheuttaa sairauksia.<\/p>\n P\u00f6p\u00f6t n\u00e4yt\u00f6lt\u00e4 kasvoille<\/p>\n Tajourin mukaan siirr\u00e4mme p\u00f6p\u00f6j\u00e4 takaisin kasvoillemme koskettamalla huuliamme, silmi\u00e4mme ja nen\u00e4\u00e4mme keskim\u00e4\u00e4rin 25 kertaa tunnissa.<\/p>\n Central Queenslandin yliopiston teknologiaosaston johtaja Meena Jha<\/strong> huomauttaa, ett\u00e4 bakteerien esiintyminen puhelimessa ei automaattisesti johda sairastumiseen.<\/p>\n Suurin riski sairastua k\u00e4nnyk\u00e4n n\u00e4pr\u00e4\u00e4misest\u00e4 on immuunipuutteisilla ihmisill\u00e4, kuten vauvoilla, i\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 ja kroonisia sairauksia sairastavilla, erityisesti diabeteksesta k\u00e4rsivill\u00e4, Tajouri kertoo.<\/p>\n Julkisissa wc-tiloissa piilee riski<\/p>\n Tajouri havaitsi erityisesti yhden riskipaikan.<\/p>\n 80 prosenttia kyselyyn vastanneista my\u00f6nsi k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 puhelintaan julkisissa wc-tiloissa.<\/p>\n Tajourin mukaan kosketamme julkisissa k\u00e4ym\u00e4l\u00f6iss\u00e4 monia likaisia alueita: hanoja, huuhtelupainiketta, ovenkahvoja, wc-istuinta. Sen j\u00e4lkeen kosketamme puhelintamme.<\/p>\n Wc-p\u00f6nt\u00f6st\u00e4 roiskuvat pisarat voivat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 bakteereja ja viruksia sek\u00e4 kulkeutua jopa kahden metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n \u2013 Jos viet puhelimesi vessaan, sulje p\u00f6nt\u00f6n kansi ennen huuhtelua ja v\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sien kuivaimen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, joka my\u00f6s levitt\u00e4\u00e4 mikrobeja ymp\u00e4riins\u00e4.<\/p>\n Pyyhi laite kerran viikossa<\/p>\n Kyselyyn vastanneista useimmat eiv\u00e4t pyyhi koskaan puhelintaan tai tekev\u00e4t sen vain harvoin.<\/p>\n Tutkijat suosittelevat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n nykyaikaisille laitteille pehme\u00e4\u00e4 mikrokuituliinaa ja desinfiointipyyhkeit\u00e4, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t enint\u00e4\u00e4n 70-prosenttista isopropyylialkoholia. Jhan mukaan n\u00e4in tulisi tehd\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran viikossa.<\/p>\n Tajourin tutkimuksesta<\/a> uutisoi Australian yleisradioyhti\u00f6 ABC<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Yli 17\u00a0000 mikro-organismia l\u00f6ydettiin 95 matka\u00adpuhelimesta. Avaa kuvien katselu T\u00e4ss\u00e4 puhelimessa el\u00e4\u00e4 luultavasti tuhansia mikro-organismeja. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":331254,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[5],"tags":[3266,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,3938,15,18,21,843,32,595,167,119,19,20,472,16],"class_list":["post-331253","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-otsikot","tag-bakteerit","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-main-news","tag-mainnews","tag-mikro-organismit","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-puhelimet","tag-suomi","tag-taudit","tag-terveys","tag-tiede","tag-top-stories","tag-topstories","tag-tutkimus","tag-uutiset"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/117141866010831526","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/331253","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=331253"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/331253\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/331254"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=331253"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=331253"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=331253"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}